Saman taivaan alla eri tottumuksin - opettajien kokemat haasteet maahanmuuttajia opettaessa.
MATTILA, JENNI (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MATTILA, JENNI
2001
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2001-05-02Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat maahanmuuttajaoppilaiden opettajien haasteet. Asia on tärkeä, koska maahanmuuttajien määrä kouluissamme kasvaa jatkuvasti. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja sitä varten haastattelin kuutta opettajaa kahdesta hämeenlinnalaisesta koulusta. Yksi opettajista oli valmistavan maahanmuuttajaluokan opettaja ja muut olivat luokanopettajia tavallisissa luokissa, missä oli mukana myös maahanmuuttajia. Siten sain tutkimukseeni hieman erilaista näkökantaa luokanopettajien lisäksi myös valmistavan opettajan monipuolisten kokemusten vuoksi. Yhtä opettajaa lukuun ottamatta kaikilla oli kokemuksia maahanmuuttajien opettamisesta useamman vuoden ajalta. Haastateltavista kaksi oli miespuolista ja neljä naispuolista, ja he opettivat eri luokka-asteilla. Molemmilla kouluilla on vankka monikulttuurinen kokemus, sillä koulut sijaitsevat asunto-alueilla, missä monikulttuurisuus on osa arkipäivää.
Tutkimustehtävääni, maahanmuuttajaoppilaiden opettajien kokemia haasteita, pyrin selvittämään viiden tutkimusongelman avulla:
1.Miten maahanmuuttajaluokassa tapahtuva opetus eroaa perinteisestä opetuksesta?
2. Mitä vaikeuksia ja ongelmia opettaja kohtaa maahanmuuttajaluokassaan?
3. Onko opetus hyötynyt jotenkin maahanmuuttajaoppilaista?
4. Miten opettajan tausta vaikuttaa maahanmuuttajaoppilaan kohtaamiseen?
5. Minkälaista on opettajan mielestä hyvä maahanmuuttajaoppilaan opetus?
Empiiristä aineistoa on koottu eri tavoin. Tutkimusmenetelminä käytin haastatteluja, muutamia keskustelutuokioita ja oppituntien observointeja.
Aineistonkeruussa apuna oli kenttämuistiinpanot, päiväkirja, valokuvat sekä sanatarkat haastattelutulokset.
Yleensä maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan ensin valmistavaan luokkaan, sillä varsinkin ummikoille on erittäin tärkeää päästä heti keskittymään erityisesti suomen kielen opiskeluun. Valmistavaa opetusta annetaan yleensä puolen vuoden tai vuoden verran, jonka jälkeen oppilas siirtyy yleisopetuksen piiriin taitotasoaan vastaavalle luokka-asteelle. Huolimatta valmistavan maahanmuuttajaluokan tärkeydestä, ei sitä vielä kaikilla paikkakunnilla valitettavasti ole järjestetty. Hämeenlinnassa valmistava luokka on toiminut 90- luvun alusta asti.
Maahanmuuttajien kanssa työskentelevä opettaja kohtaa eri kulttuureista tulleita, usein moniongelmaisia oppilaita. Tällöin kohtaaminen, turvallisen suhteen solmiminen ja positiivisen oppimisilmapiirin luominen on tärkeää. Myös opettaja saattaa kokea ristiriitaa omien tunteiden ja asenteiden ja oppilaan tottumusten kanssa. Huolimatta maahanmuuttajien aiheuttamista monista lisähaasteista opettajat kokevat sen rikkautena oman oppimisen sekä myös yleisopetukseen tuoman hyödyn näkökulmasta.
Tutkimustulokset ovat melko samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Oppimateriaalin vähyyttä ei kuitenkaan enää samalla lailla valitettu, ja jotkut opettajat ovat myös luoneet omaa opetus- ja oppimateriaalia. Opettajien kokemista haasteista kuvastui suuri ero koulusta riippuen. Haasteista suurimpina koettiin ylemmän tason ongelmat, vaikuttamattomuuden tunne ja riittämättömyyden kokeminen, kieleen liittyvät ongelmat, kodin ja koulun yhteistyön hankaluus ja oppilaiden vilkkaus. Valmistavan luokan opettajan kokemukset luonnollisesti poikkesivat luokanopettajien kokemuksista huomattavasti suuremman maahanmuuttajaoppilasmäärän vuoksi. Samoja kokemuksia omaavien opettajien vähäisyys aiheuttaa myös hämmennystä, kun ei ole ketään joka kuuntelisi ja ymmärtäisi. Siten tulisikin olla enemmän koulutusta, kurssitusta ja tapahtumia, jossa voisi puhua kokemuksistaan ja tunteistaan, antaa vinkkejä ja vaihtaa opetusmateriaalia.
Opettajien kokemat puutteelliset valmiudet kohdata maahanmuuttajalapsi opetuksessaan antaa viestiä siitä, että opettajankoulutuksen sisältöihin tulisi tehdä uudistuksia maahanmuuttajaopetuksen osalta. Kentällä tarvittaisiin paljon suurempi määrä ammattitaitoisia vieraan kulttuurin kohtaajia.
Avainsanat: maahanmuuttaja, monikulttuurisuus, kulttuuri, valmistava opetus, kohtaaminen
Tutkimustehtävääni, maahanmuuttajaoppilaiden opettajien kokemia haasteita, pyrin selvittämään viiden tutkimusongelman avulla:
1.Miten maahanmuuttajaluokassa tapahtuva opetus eroaa perinteisestä opetuksesta?
2. Mitä vaikeuksia ja ongelmia opettaja kohtaa maahanmuuttajaluokassaan?
3. Onko opetus hyötynyt jotenkin maahanmuuttajaoppilaista?
4. Miten opettajan tausta vaikuttaa maahanmuuttajaoppilaan kohtaamiseen?
5. Minkälaista on opettajan mielestä hyvä maahanmuuttajaoppilaan opetus?
Empiiristä aineistoa on koottu eri tavoin. Tutkimusmenetelminä käytin haastatteluja, muutamia keskustelutuokioita ja oppituntien observointeja.
Aineistonkeruussa apuna oli kenttämuistiinpanot, päiväkirja, valokuvat sekä sanatarkat haastattelutulokset.
Yleensä maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan ensin valmistavaan luokkaan, sillä varsinkin ummikoille on erittäin tärkeää päästä heti keskittymään erityisesti suomen kielen opiskeluun. Valmistavaa opetusta annetaan yleensä puolen vuoden tai vuoden verran, jonka jälkeen oppilas siirtyy yleisopetuksen piiriin taitotasoaan vastaavalle luokka-asteelle. Huolimatta valmistavan maahanmuuttajaluokan tärkeydestä, ei sitä vielä kaikilla paikkakunnilla valitettavasti ole järjestetty. Hämeenlinnassa valmistava luokka on toiminut 90- luvun alusta asti.
Maahanmuuttajien kanssa työskentelevä opettaja kohtaa eri kulttuureista tulleita, usein moniongelmaisia oppilaita. Tällöin kohtaaminen, turvallisen suhteen solmiminen ja positiivisen oppimisilmapiirin luominen on tärkeää. Myös opettaja saattaa kokea ristiriitaa omien tunteiden ja asenteiden ja oppilaan tottumusten kanssa. Huolimatta maahanmuuttajien aiheuttamista monista lisähaasteista opettajat kokevat sen rikkautena oman oppimisen sekä myös yleisopetukseen tuoman hyödyn näkökulmasta.
Tutkimustulokset ovat melko samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Oppimateriaalin vähyyttä ei kuitenkaan enää samalla lailla valitettu, ja jotkut opettajat ovat myös luoneet omaa opetus- ja oppimateriaalia. Opettajien kokemista haasteista kuvastui suuri ero koulusta riippuen. Haasteista suurimpina koettiin ylemmän tason ongelmat, vaikuttamattomuuden tunne ja riittämättömyyden kokeminen, kieleen liittyvät ongelmat, kodin ja koulun yhteistyön hankaluus ja oppilaiden vilkkaus. Valmistavan luokan opettajan kokemukset luonnollisesti poikkesivat luokanopettajien kokemuksista huomattavasti suuremman maahanmuuttajaoppilasmäärän vuoksi. Samoja kokemuksia omaavien opettajien vähäisyys aiheuttaa myös hämmennystä, kun ei ole ketään joka kuuntelisi ja ymmärtäisi. Siten tulisikin olla enemmän koulutusta, kurssitusta ja tapahtumia, jossa voisi puhua kokemuksistaan ja tunteistaan, antaa vinkkejä ja vaihtaa opetusmateriaalia.
Opettajien kokemat puutteelliset valmiudet kohdata maahanmuuttajalapsi opetuksessaan antaa viestiä siitä, että opettajankoulutuksen sisältöihin tulisi tehdä uudistuksia maahanmuuttajaopetuksen osalta. Kentällä tarvittaisiin paljon suurempi määrä ammattitaitoisia vieraan kulttuurin kohtaajia.
Avainsanat: maahanmuuttaja, monikulttuurisuus, kulttuuri, valmistava opetus, kohtaaminen