Liikenneverotus ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
JARVANSALO, MIKA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JARVANSALO, MIKA
2001
Vero-oikeus - Tax Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2001-04-12Tiivistelmä
Suomessa on usein keskusteltu verotuksemme korkeasta tasosta.
Kuluneiden vuosien aikana keskustelun aiheeksi on yhä useammin tullut
liikenneverotuksemme. On esitetty vaatimuksia liikenneverotuksen tason
alentamisesta ja erityisesti siitä, että järjestelmässämme verotuksen
painopistettä tulisi siirtää ajoneuvon hankintavaiheesta sen
käyttövaiheen suuntaan.
Suuremmat uudistukset ovat toistaiseksi antaneet odottaa itseään.
Osasyynä tähän on liikenneverotusjärjestelmämme sekavuus ja
moniuloitteisuus, joka taas johtuu siitä, että järjestelmää ei vuosien
kuluessa ole kyetty kehittämään hallitusti, vaan veroja on yleensä vain
lisätty ja korotettu pääosin fiskaalisista syistä.
Tämän tutkielman aiheena on selvittää liikenneverotusjärjestelmän
kehittämismahdollisuuksia. Liikenneverotusjärjestelmän kehittäminen ei
nimittäin ole välttämättä niin yksinkertainen asia, kuin miltä se
saattaisi aluksi tuntua. Ongelman järjestelmän kehittämisen kannalta
muodostavat järjestelmän monitahoisuus ja sen suuri
valtiontaloudellinen merkitys. Kehitystyössä tulee siis olemaan kysymys
useiden, erisuuntaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta ja
mahdollisimman monen näkökulman huomioonottamisesta.
Tutkielmassa selvitellään aluksi liikenneverotusjärjestelmän
kehittymistä Suomessa. Tärkeimpänä lähdeaineistona tässä toimii
valtiopäiväasiakirjat, erityisesti hallituksen esitykset. Toisena
keskeisenä tutkimuskohteena on nykyisin voimassa olevan
liikenneverotusjärjestelmän pääsisältö ja sen erityiset ongelmakohdat. Tätä tutkitaan perinteisin oikeusdogmatiikan metodein: lähteinä käytetään lakeja esitöineen, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta.
Seuraavaksi luodaan suppea yleissilmäys muiden EU-maiden
liikenneverotusjärjestelmiin. Apuvälineenä tässä käytetään nykyaikaisia
tiedonhakuvälineitä, mutta myös kirjallista aineistoa. Kun on saatu
selville, miten asiat todellisuudessa ovat, voidaan alkaa miettiä sitä,
miten ne voisivat olla. Kysymykseen tulee siis miettiä optimaaliselle
liikenneverojärjestelmälle asetettavia vaatimuksia yleisemmällä tasolla
ja toisaalta selvittää nykyisen järjestelmän kykyä vastata näihin
vaatimuksiin ja erilaisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin.
Koska aihe on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, on paikallaan
selvittää ja luokitella tätä. Keskustelua lähestytään kolmelta tasolta:
poliittisten toimijoiden näkemyksiä, kansalaisten mielipiteitä ja
aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen esittämien mallien sisältöä
tutkimalla ja analysoimalla. Tarkoitus on saada selville, löytyykö
tältä tasolta liikenneverotuksen uudistamisen pohjaksi sellaisenaan
soveltuvaa ratkaisua.
Näiden vaiheiden jälkeen tutkielmassa päädyttiin siihen, että
liikenneverotusjärjestelmän uudistamisen suunta ja nopeus riippuvat
viime kädessä poliittisesta tahdosta. Toimenpidesuosituksena
tutkielmassa esitettiin uudistamisen valmistelun aloittamista ajoissa,
koska uudistamista ei pystytä toteuttamaan aivan pienessä ajassa.
Kuluneiden vuosien aikana keskustelun aiheeksi on yhä useammin tullut
liikenneverotuksemme. On esitetty vaatimuksia liikenneverotuksen tason
alentamisesta ja erityisesti siitä, että järjestelmässämme verotuksen
painopistettä tulisi siirtää ajoneuvon hankintavaiheesta sen
käyttövaiheen suuntaan.
Suuremmat uudistukset ovat toistaiseksi antaneet odottaa itseään.
Osasyynä tähän on liikenneverotusjärjestelmämme sekavuus ja
moniuloitteisuus, joka taas johtuu siitä, että järjestelmää ei vuosien
kuluessa ole kyetty kehittämään hallitusti, vaan veroja on yleensä vain
lisätty ja korotettu pääosin fiskaalisista syistä.
Tämän tutkielman aiheena on selvittää liikenneverotusjärjestelmän
kehittämismahdollisuuksia. Liikenneverotusjärjestelmän kehittäminen ei
nimittäin ole välttämättä niin yksinkertainen asia, kuin miltä se
saattaisi aluksi tuntua. Ongelman järjestelmän kehittämisen kannalta
muodostavat järjestelmän monitahoisuus ja sen suuri
valtiontaloudellinen merkitys. Kehitystyössä tulee siis olemaan kysymys
useiden, erisuuntaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta ja
mahdollisimman monen näkökulman huomioonottamisesta.
Tutkielmassa selvitellään aluksi liikenneverotusjärjestelmän
kehittymistä Suomessa. Tärkeimpänä lähdeaineistona tässä toimii
valtiopäiväasiakirjat, erityisesti hallituksen esitykset. Toisena
keskeisenä tutkimuskohteena on nykyisin voimassa olevan
liikenneverotusjärjestelmän pääsisältö ja sen erityiset ongelmakohdat. Tätä tutkitaan perinteisin oikeusdogmatiikan metodein: lähteinä käytetään lakeja esitöineen, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta.
Seuraavaksi luodaan suppea yleissilmäys muiden EU-maiden
liikenneverotusjärjestelmiin. Apuvälineenä tässä käytetään nykyaikaisia
tiedonhakuvälineitä, mutta myös kirjallista aineistoa. Kun on saatu
selville, miten asiat todellisuudessa ovat, voidaan alkaa miettiä sitä,
miten ne voisivat olla. Kysymykseen tulee siis miettiä optimaaliselle
liikenneverojärjestelmälle asetettavia vaatimuksia yleisemmällä tasolla
ja toisaalta selvittää nykyisen järjestelmän kykyä vastata näihin
vaatimuksiin ja erilaisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin.
Koska aihe on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, on paikallaan
selvittää ja luokitella tätä. Keskustelua lähestytään kolmelta tasolta:
poliittisten toimijoiden näkemyksiä, kansalaisten mielipiteitä ja
aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen esittämien mallien sisältöä
tutkimalla ja analysoimalla. Tarkoitus on saada selville, löytyykö
tältä tasolta liikenneverotuksen uudistamisen pohjaksi sellaisenaan
soveltuvaa ratkaisua.
Näiden vaiheiden jälkeen tutkielmassa päädyttiin siihen, että
liikenneverotusjärjestelmän uudistamisen suunta ja nopeus riippuvat
viime kädessä poliittisesta tahdosta. Toimenpidesuosituksena
tutkielmassa esitettiin uudistamisen valmistelun aloittamista ajoissa,
koska uudistamista ei pystytä toteuttamaan aivan pienessä ajassa.