Om bildliga uttrycksmedel i fotbollspråk i norska och svenska mo kvällstidningar.
LIUKSIALA, MIKA (2001)
2001
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-04-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9429
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9429
Sisällysluettelo
INNEHÅLL 1. INLEDNING 3 1.1 Material 3 1.2 Syfte 6 1.3 Metod 7 2. OM FOTBOLLENS HISTORIA I SVERIGE OCH NORGE SAMT SPELREGLER 7 2.1 Historik 7 2.2 Spelets regler 9 3. SPORTSPRÅKET 10 3.1 Allmänt om tidningsspråket 10 3.1.1 Tidningsspråkets internationalisering 12 3.1.2 Om sportspråket i tidningar 12 3.2 Tidigare forskning om sportspråket 14 3.3 Språket i fotbollsreportage 15 4. BILDSPRÅKET I DET SVENSKA OCH NORSKA MATERIALET 17 4.1 Bildspråk 17 4.2 Undersökningen 17 5. LIKNELSER 18 6. METONYMIER OCH PERIFRASER 21 6.1 Metonymier i materialet 23 6.2 Perifraser i materialet 26 7. METAFORER 29 7.1 Krigsmetaforer i materialet 32 7.2 Skådespels- och musikmetaforer 37 7.2.1. Skådespelsmetaforer i materialet 38 7.2.2 Musikmetaforer i materialet 44 7.3 Kortspelsmetaforer i materialet 47 7.4 Övriga metaforer 51 7.4.1 Anfallsspel 52 7.4.2 Benämningar på spelare och spel 55 7.4.3 Metaforer från en sportgren till en annan (fotboll) 57 7.4.4 Dribbling 60 7.4.5 Teknik 64 8. RESULTAT 69 8.1 Statistik 69 8.2 Analys 71 DISKUSSION 80 SAMMANFATTNING 82 MATERIAL 84 KÄLLITTERATUR 84 ÖVRIGA KÄLLOR 87 BILAGOR 89 Bilaga 1 89 Bilaga 2 90 Bilaga 3 92 Bilaga 4 94
Tiivistelmä
Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena on käsitellä ja analysoida kielikuvia, joita esiintyy valitsemissani norjalaisissa ja ruotsalaisissa jalkapalloartikkeleissa sekä selvittää vertailemalla, onko norjalaisten ja ruotsalaisten lehtien käyttämissä kielikuvissa eroja.
Nykymuotoinen urheiluliike alkoi levitä Pohjoismaihin noin sata vuotta sitten, mutta urheiluliikkeen varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1920-1950. Ruotsalaiset lehdet julkaisivat pikku-uutisia urheilukilpailuista vuodesta 1890 lähtien, mutta vasta noin 80 vuotta sitten, 1920-luvulla, saivat urheilu-uutiset oman kiinteän osastonsa ruotsalaisessa Dagens Nyheter päivälehdessä.
Journalistiikka on laaja käsite, joka käsittää monta eri osa-aluetta, lajityyppiä, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Yksi lehtikielen alatyypeistä on urheilukieli, joka puolestaan jakautuu moniin eri erikoiskieliin ja tyylilajeihin. Tyypillistä jalkapallokielelle, kuten myös muillekin urheilukielten tyylilajeille, on muun muassa vierassanojen käyttö, ammattitermit (erikois-sanasto), rohkeat uudet yhdyssanat, kielelliset ilmaisukeinot (kielikuvat), kiertoilmaukset, appositiot, lempinimet, kuluneet ilmaukset (kliseet) ja puhekieliset slangi-ilmaukset.
Tutkimuksessani olen keskittynyt jalkapallokielen yhden tärkeän osa-alueen, kielikuvien, käsittelyyn ja analysointiin. Materiaalina olen käyttänyt norjalaista Aftenpostenia, VGtä ja Dagbladetia sekä ruotsalaista Dagens Nyheteriä, Aftonbladetia ja Expresseniä. Näistä kuudesta lehdestä olen kerännyt artikkeleita kahdesta turnauksesta: Englannissa pidetyistä EM-kisoista 1996 ja Ranskan MM-kisoista 1998.
Tutkimani sanomalehdet, päivä- ja iltapäivälehdet, sisältävät runsaasti erilaisia kielikuvia. Kielestä voidaan yleisesti mainita, että päivälehtien kieli on lähempänä kirjakieltä, vaikkakin näiden lehtien toimittajat käyttävät myös jonkin verran slangi-ilmauksia, joita esiintyy enemmän iltapäivälehtien artikkeleissa. Norjalaisissa lehdissä esiintyi erittäin suuri määrä englantilaista alkuperää olevia sanoja ja ilmauksia. Yleisenä huomiona voidaan sanoa, että erot tutkittujen kielten kielikuvien välillä ovat erittäin pienet, lähes olemattomat. Yksi ero, joka tuli esille tutkimuksen aikana, oli se, että joissakin ryhmissä norjalaiset toimittajat käyttivät enemmän mielikuvitustaan kirjoittaessaan otteluselostuksia, eli toisin sanoen heidän käyttämänsä sanat ja ilmaukset olivat 'värikkäämpiä'.
Avainsanat: idrottsspråk, sportspråk, fackspråk, fotboll, bildspråk, bildliga uttryck
Nykymuotoinen urheiluliike alkoi levitä Pohjoismaihin noin sata vuotta sitten, mutta urheiluliikkeen varsinainen läpimurto tapahtui vasta 1920-1950. Ruotsalaiset lehdet julkaisivat pikku-uutisia urheilukilpailuista vuodesta 1890 lähtien, mutta vasta noin 80 vuotta sitten, 1920-luvulla, saivat urheilu-uutiset oman kiinteän osastonsa ruotsalaisessa Dagens Nyheter päivälehdessä.
Journalistiikka on laaja käsite, joka käsittää monta eri osa-aluetta, lajityyppiä, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä. Yksi lehtikielen alatyypeistä on urheilukieli, joka puolestaan jakautuu moniin eri erikoiskieliin ja tyylilajeihin. Tyypillistä jalkapallokielelle, kuten myös muillekin urheilukielten tyylilajeille, on muun muassa vierassanojen käyttö, ammattitermit (erikois-sanasto), rohkeat uudet yhdyssanat, kielelliset ilmaisukeinot (kielikuvat), kiertoilmaukset, appositiot, lempinimet, kuluneet ilmaukset (kliseet) ja puhekieliset slangi-ilmaukset.
Tutkimuksessani olen keskittynyt jalkapallokielen yhden tärkeän osa-alueen, kielikuvien, käsittelyyn ja analysointiin. Materiaalina olen käyttänyt norjalaista Aftenpostenia, VGtä ja Dagbladetia sekä ruotsalaista Dagens Nyheteriä, Aftonbladetia ja Expresseniä. Näistä kuudesta lehdestä olen kerännyt artikkeleita kahdesta turnauksesta: Englannissa pidetyistä EM-kisoista 1996 ja Ranskan MM-kisoista 1998.
Tutkimani sanomalehdet, päivä- ja iltapäivälehdet, sisältävät runsaasti erilaisia kielikuvia. Kielestä voidaan yleisesti mainita, että päivälehtien kieli on lähempänä kirjakieltä, vaikkakin näiden lehtien toimittajat käyttävät myös jonkin verran slangi-ilmauksia, joita esiintyy enemmän iltapäivälehtien artikkeleissa. Norjalaisissa lehdissä esiintyi erittäin suuri määrä englantilaista alkuperää olevia sanoja ja ilmauksia. Yleisenä huomiona voidaan sanoa, että erot tutkittujen kielten kielikuvien välillä ovat erittäin pienet, lähes olemattomat. Yksi ero, joka tuli esille tutkimuksen aikana, oli se, että joissakin ryhmissä norjalaiset toimittajat käyttivät enemmän mielikuvitustaan kirjoittaessaan otteluselostuksia, eli toisin sanoen heidän käyttämänsä sanat ja ilmaukset olivat 'värikkäämpiä'.
Avainsanat: idrottsspråk, sportspråk, fackspråk, fotboll, bildspråk, bildliga uttryck