Laivahylky on loputon uutislähde. Viinakaljaasi Jönköpingin uutisointi esimerkkinä sanomalehtien tabloidisaatiosta.
PUHAKKA, KIMMO (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PUHAKKA, KIMMO
2001
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001-03-12Sisällysluettelo
1. Johdanto 1 2. Teoriatausta 3 2.1. Tabloidisaatio 3 2.1.1. Tabloidien tunnusmerkit 3 2.1.2. Tabloidisaation aiheuttamat näkyvät muutokset 5 2.1.3. Jönköping tabloidiaiheena 7 2.2. Agenda setting 8 2.2.1. Käsitteen sisältö 8 2.2.2. Huomiosyklit 9 2.2.3. Tapahtuma ja kysymys 11 2.3. Uutiskriteerit 13 2.3.1. Kiinnostavan uutisen ehdot 13 2.3.2. Ahmavaaran kriteerit 14 2.3.3. Van Dijkin kriteerit 15 2.3.4. Galtungin ja kriteerit 15 3. Tapahtumat lyhyesti 17 4. Tutkimusmenetelmä 18 4.1. Aineisto 18 4.2. Lehtien osoittama kiinnostus 19 4.3. Tutkimusmenetelmä 21 4.3.1. Uutiskriteerit ja jutuntekoprosessi 22 4.3.2. Tutkimuskriteeristö 23 4.3.3. Tutkittavat asiat 25 4.4. Esimerkki juttuanalyysista 26 5. Tulokset 30 5.1. Uutiskriteerit jutuissa 30 5.1.1. Kriteerien esiintyminen 30 5.1.2. Lehtien väliset erot 32 5.1.3. Yhteenveto 34 5.2. Uutiskriteerit otsikoissa 35 5.3. Agenda setting 38 5.3.1. Kirjoittelun määrä 38 5.3.2. Merkittävimmät kriteerit viikko viikolta 41 5.3.3. Lehtien väliset erot 43´ 5.4. Tabloidisaatiopiirteet 44 5.4.1. Puhekieli 45 5.4.2. Tunteellistaminen 46 5.4.3. Silminnäkijät 48 5.4.4. Normaalius 48 5.5. Ei-uutiset 49 6. Prosessin kohokohdista tehtyjen juttujen erittelyä 51 6.1. Hylyn löytyminen 52 6.2. Samppanjasota 53 6.3. Sovinto 54 7. Lopuksi 55 7.1. Yhteenveto 55 7.2. Mietteitä 58 Lähteet 60 Liitteet Liite A: Lehtijuttujen analysoinnissa käytetty lomake Liite B: Aineiston lehdissä 25.7.98 julkaistut jutut Liite C: Aineiston lehtijuttujen otsikot
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli tekemäni havainto: päivälehdet kirjoittivat kesinä 1997 ja 1998 huomattavan paljon Raumanmereltä löydetystä Jönköping-hylystä, joka rahtikirjojen mukaan sisälsi samppanjaa, viiniä ja konjakkia. Nostoprosessin värikkäät vaiheet innoittivat lehtiä paljon runsaampaan kirjoitteluun kuin aiheen yleinen merkitys olisi edellyttänyt.
Innokkuuden syyksi arvelin tabloidisaatiota, jota ei suomalaisena ilmiönä ole juuri tutkittu. Se tarkoittaa päivälehtien muuttumista populaarilehtien kaltaisiksi sekä ulkoisesti että sisällön osalta. Ian Connell tosin on todennut tabloidienkin yleensä pitävän asiallisen uutisaineiston erillään julkkishaastatteluista ja muista tyypillisistä tabloidiaiheista.
Keskeinen käsite tutkimuksessani ovat uutiskriteerit, joiden avulla kuvataan asioiden valikoitumista uutisiksi. Teun A. van Dijkin sekä Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen laatimia uutiskriteerilistoja yhdistelemällä loin oman kriteeristön tutkimusta varten. Tarkoitukseni oli selvittää, ovatko päivälehtien uutistekstien syntymiseen vaikuttavat seikat samoja kuin iltapäivälehdillä. Aineistonani olivat Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä vuosina 1997 ja 1998 julkaistut Jönköping-aiheiset jutut.
Uutiskriteerien lisäksi tarkastelen lehtien osoittamaa mielenkiintoa aihetta kohtaan, ts. kirjoittelun määrää ja agenda settingiä. Etsin jutuista myös Peter A. Bruckin ja Günther Stockerin listaamia tabloidien tuntomerkkejä, kuten puhekieltä ja asioiden tunteellistamista.
Tuloksena on, että päivälehtien ja iltapäivälehtien uutistekstissä on yhä selkeitä eroja. Iltapäivälehdet kiinnostuivat päivälehtiä enemmän mukana olleesta julkisuuden henkilöstä, liikemies Peter Fryckmanista. Päivälehdet kirjoittivat paljon, mutta keskittyivät enemmän asioihin kuin henkilöihin. Aiheen tietyt koomiset piirteet innoittivat toisinaan päivälehtienkin toimittajia pieneen sanalliseen akrobatiaan.
Tämän tarkastelun perusteella päivälehtien uutistekstistä ei löytynyt merkittävää tabloidisoitumista. Siitä huolimatta tietyt viihteellistymisen merkit ovat olleet näkyvissä jo pitkään, minkä osoittavat esimerkiksi useimpien lehtien yhteydessä ilmestyvät, kevyehköä aineistoa sisältävät viikkoliitteet.
Innokkuuden syyksi arvelin tabloidisaatiota, jota ei suomalaisena ilmiönä ole juuri tutkittu. Se tarkoittaa päivälehtien muuttumista populaarilehtien kaltaisiksi sekä ulkoisesti että sisällön osalta. Ian Connell tosin on todennut tabloidienkin yleensä pitävän asiallisen uutisaineiston erillään julkkishaastatteluista ja muista tyypillisistä tabloidiaiheista.
Keskeinen käsite tutkimuksessani ovat uutiskriteerit, joiden avulla kuvataan asioiden valikoitumista uutisiksi. Teun A. van Dijkin sekä Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen laatimia uutiskriteerilistoja yhdistelemällä loin oman kriteeristön tutkimusta varten. Tarkoitukseni oli selvittää, ovatko päivälehtien uutistekstien syntymiseen vaikuttavat seikat samoja kuin iltapäivälehdillä. Aineistonani olivat Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä vuosina 1997 ja 1998 julkaistut Jönköping-aiheiset jutut.
Uutiskriteerien lisäksi tarkastelen lehtien osoittamaa mielenkiintoa aihetta kohtaan, ts. kirjoittelun määrää ja agenda settingiä. Etsin jutuista myös Peter A. Bruckin ja Günther Stockerin listaamia tabloidien tuntomerkkejä, kuten puhekieltä ja asioiden tunteellistamista.
Tuloksena on, että päivälehtien ja iltapäivälehtien uutistekstissä on yhä selkeitä eroja. Iltapäivälehdet kiinnostuivat päivälehtiä enemmän mukana olleesta julkisuuden henkilöstä, liikemies Peter Fryckmanista. Päivälehdet kirjoittivat paljon, mutta keskittyivät enemmän asioihin kuin henkilöihin. Aiheen tietyt koomiset piirteet innoittivat toisinaan päivälehtienkin toimittajia pieneen sanalliseen akrobatiaan.
Tämän tarkastelun perusteella päivälehtien uutistekstistä ei löytynyt merkittävää tabloidisoitumista. Siitä huolimatta tietyt viihteellistymisen merkit ovat olleet näkyvissä jo pitkään, minkä osoittavat esimerkiksi useimpien lehtien yhteydessä ilmestyvät, kevyehköä aineistoa sisältävät viikkoliitteet.