Uuden maankäyttö- ja rakennuslain edellytykset parantaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
JOKELA, TUIJA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JOKELA, TUIJA
2001
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2001Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani uuden maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) edellytyksiä parantaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain yksi keskeinen peruspilari on suunnittelun avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen. Lain myötä kaavoituksessa vahvistetaan avointa ja vuorovaikutteista
toimintatapaa.
Lähestymistapani tutkimusaiheeseen on oikeudellinen. Selvitän lakitekstin sisältöä ja merkitystä. Lisäksi kuvailen maankäyttö- ja rakennuslain vaikutusta käytännössä.
Käytännön näkökulmaa työhöni tuo Tampereen kaupunki, jonka olen ottanut työhöni esimerkkikunnaksi. Tutkin millaiset mahdollisuudet
tamperelaisilla on vaikuttaa kaupunkinsa kaavoitusasioihin, ja kiinnostaako heitä vaikuttaa kaavoitusprosessiin.
Uusi laki tuo muutoksia nimenomaan kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki tuo käyttöön uuden,
osallisen, käsitteen. Osallisten piiri on laaja. Heihin kuuluvat periaatteessa kaikki, joiden elinoloihin kaava vaikuttaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa samoin kuin viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Uuden lain mukaan kaavan valmistelussa noudatettavat osallistumisen ja yhteistyön muodot suunnitellaan tapauskohtaisesti. Niistä saa tietoa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Siinä kerrotaan, miten kaavoituksesta tiedotetaan suunnittelun aikana, millaisia ovat
osallistumisjärjestelyt ja milloin on tilaisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa kunta esittää näkemyksensä myös siitä, ketkä kuuluvat osallisten piiriin.
Kunta julkaisee kerran vuodessa kaavoituskatsauksen. Siitä selviävät
tärkeimmät ajankohtaiset kaavahankkeet ja niiden suunnitteluvaihe. Valmisteilla olevista kaavoista tiedotetaan aina myös kaavakohtaisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kunta tiedottaa kaavoituksesta jo suunnittelun alkaessa. Tätä kutsutaan vireilletulosta
ilmoittamiseksi. Uuden lain mukaan kunta voi ilmoittaa kaavoituksen alkamisesta kaavoituskatsauksessa tai julkaisemalla ilmoituksen vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
Ilmoittaminen on hoidettava niin, että tieto todella tavoittaa ne, joita asia koskee.
Ennen hyväksymistä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville entiseen tapaan. Tekemällä kirjallisen muistutuksen, kuntalainen saa
mielipiteensä kaavasta myös päätöksentekijöiden tietoon. Muistutuksen voivat tehdä osalliset ja kunnat jäsenet. Uutta on, että muistutuksen
tekijä saa halutessaan kunnalta perustellun vastauksen muistutukseensa. Lisäksi hän voi saada tiedon kaavan hyväksymisestä, mikäli haluaa.
Uusi laki avaa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan suunnitteluun jo sen alkaessa. Vaikuttaminen on tehokkainta alussa, jolloin vielä
keskustellaan tavoitteista ja vaihtoehdoista. Mitä pidemmälle suunnitelma on edennyt, sitä vaikeampi siihen on saada muutoksia.
Osallistumisesta huolimatta suunnittelun tuloksena saattaa syntyä kaava, jota kaikki osapuolet eivät voi pitää hyväksyttävänä.
Tällöin on vielä mahdollisuus muutoksenhakuun. Valituksessa voi vedota maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyihin kaavan sisältövaatimuksiin ja laatimismenettelyä koskeviin lain säännöksiin.
Tampereella maankäyttö- ja rakennuslain myötä muun muassa valmisteilla olevien kaavojen materiaali on kehittynyt yhä ymmärrettävämmäksi.
Kaavoituskatsauksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta on myös osa kaavoitusprosessia. Kaavamateriaalia on laitettu
entistä enemmän internetiin. Kaikki eivät kuitenkaan käytä verkkopalveluita, joten heille materiaalia tulostetaan internetistä
palvelupiste Frenckellissä. Asukastilaisuudet ovat lisäksi lisääntyneet. Yhteistyötä on muutenkin enemmän kuntalaisten kanssa. Osallisryhmiin pääsy takaa ihmisille paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa. Pieniinkin kaavoihin on lisätty yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Osallistuminen on oppimisprosessi kaikille. Asenteet ovat
molemmin puolin muuttuneet yhä myönteisemmiksi vuorovaikutteisuutta kohtaan.
Uudella maankäyttö- ja rakennuslailla on edellytykset parantaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Lain tavoitteissa kuvastuu uudenlainen avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelukulttuuri. Laki opettaa uusia toimintatapoja, ja se on kirjoitustavaltaan
uudenaikainen. Yhteistyö eri viranomaisten välillä lisääntyy, ja laki pakottaa viranomaiset toimimaan ja tiedottamaan paremmin.
Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuksia - tosin ei keinoja
ja välineitä - niiden toteuttamiseen. Ne on opeteltava itse.
Yksi uuden lain vaikeimpia asioita on aitoon vuorovaikutteisuuteen pääseminen kunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Muutokset vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä. Kiitosta ei tule heti. Ensimmäiset osallistumishankkeet synnyttävät kunnassa usein epäluuloisia reaktioita. Kuntalaiset kuulostelevat, mistä oikein on kysymys ja mitkä ovat osallistumisen järjestämisen vaikuttimet. Lisäksi osallistumisen järjestäminen vaatii myös työtä ja läsnäoloa
useimmiten iltaisin. Tämä ei ainakaan vähennä henkilöstön työpaineita ja resurssien tarvetta. Työtä voi kuitenkin jakaa. Osallistuminen ei
ole vain kaavoitustoimen ja vain kaavahankkeen vetäjän tehtävä. Koko organisaation tulee olla mukana. Vuorovaikutteisuus ja avoimuus
suunnittelussa helpottaa pidemmällä tähtäyksellä työtä. Ilmapiirin paraneminen, luottamuksen lisääntyminen ja konkreettisesti
osallistujien tuoma tieto sekä turhien valitusten väheneminen parantavat suunnittelutyön edellytyksiä. Hyvin toteutettuna
osallistuminen on resurssi.
Käsitteet: Kaavoituskatsaus, maankäyttö- ja rakennuslaki, osallinen, osallistuminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
vuorovaikutteinen suunnittelu
toimintatapaa.
Lähestymistapani tutkimusaiheeseen on oikeudellinen. Selvitän lakitekstin sisältöä ja merkitystä. Lisäksi kuvailen maankäyttö- ja rakennuslain vaikutusta käytännössä.
Käytännön näkökulmaa työhöni tuo Tampereen kaupunki, jonka olen ottanut työhöni esimerkkikunnaksi. Tutkin millaiset mahdollisuudet
tamperelaisilla on vaikuttaa kaupunkinsa kaavoitusasioihin, ja kiinnostaako heitä vaikuttaa kaavoitusprosessiin.
Uusi laki tuo muutoksia nimenomaan kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutukseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki tuo käyttöön uuden,
osallisen, käsitteen. Osallisten piiri on laaja. Heihin kuuluvat periaatteessa kaikki, joiden elinoloihin kaava vaikuttaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa samoin kuin viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
Uuden lain mukaan kaavan valmistelussa noudatettavat osallistumisen ja yhteistyön muodot suunnitellaan tapauskohtaisesti. Niistä saa tietoa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Siinä kerrotaan, miten kaavoituksesta tiedotetaan suunnittelun aikana, millaisia ovat
osallistumisjärjestelyt ja milloin on tilaisuus mielipiteen esittämiseen tai lausunnon antamiseen. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa kunta esittää näkemyksensä myös siitä, ketkä kuuluvat osallisten piiriin.
Kunta julkaisee kerran vuodessa kaavoituskatsauksen. Siitä selviävät
tärkeimmät ajankohtaiset kaavahankkeet ja niiden suunnitteluvaihe. Valmisteilla olevista kaavoista tiedotetaan aina myös kaavakohtaisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kunta tiedottaa kaavoituksesta jo suunnittelun alkaessa. Tätä kutsutaan vireilletulosta
ilmoittamiseksi. Uuden lain mukaan kunta voi ilmoittaa kaavoituksen alkamisesta kaavoituskatsauksessa tai julkaisemalla ilmoituksen vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.
Ilmoittaminen on hoidettava niin, että tieto todella tavoittaa ne, joita asia koskee.
Ennen hyväksymistä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville entiseen tapaan. Tekemällä kirjallisen muistutuksen, kuntalainen saa
mielipiteensä kaavasta myös päätöksentekijöiden tietoon. Muistutuksen voivat tehdä osalliset ja kunnat jäsenet. Uutta on, että muistutuksen
tekijä saa halutessaan kunnalta perustellun vastauksen muistutukseensa. Lisäksi hän voi saada tiedon kaavan hyväksymisestä, mikäli haluaa.
Uusi laki avaa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan suunnitteluun jo sen alkaessa. Vaikuttaminen on tehokkainta alussa, jolloin vielä
keskustellaan tavoitteista ja vaihtoehdoista. Mitä pidemmälle suunnitelma on edennyt, sitä vaikeampi siihen on saada muutoksia.
Osallistumisesta huolimatta suunnittelun tuloksena saattaa syntyä kaava, jota kaikki osapuolet eivät voi pitää hyväksyttävänä.
Tällöin on vielä mahdollisuus muutoksenhakuun. Valituksessa voi vedota maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyihin kaavan sisältövaatimuksiin ja laatimismenettelyä koskeviin lain säännöksiin.
Tampereella maankäyttö- ja rakennuslain myötä muun muassa valmisteilla olevien kaavojen materiaali on kehittynyt yhä ymmärrettävämmäksi.
Kaavoituskatsauksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta on myös osa kaavoitusprosessia. Kaavamateriaalia on laitettu
entistä enemmän internetiin. Kaikki eivät kuitenkaan käytä verkkopalveluita, joten heille materiaalia tulostetaan internetistä
palvelupiste Frenckellissä. Asukastilaisuudet ovat lisäksi lisääntyneet. Yhteistyötä on muutenkin enemmän kuntalaisten kanssa. Osallisryhmiin pääsy takaa ihmisille paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa. Pieniinkin kaavoihin on lisätty yhteistyötä kuntalaisten kanssa. Osallistuminen on oppimisprosessi kaikille. Asenteet ovat
molemmin puolin muuttuneet yhä myönteisemmiksi vuorovaikutteisuutta kohtaan.
Uudella maankäyttö- ja rakennuslailla on edellytykset parantaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Lain tavoitteissa kuvastuu uudenlainen avoin ja vuorovaikutteinen suunnittelukulttuuri. Laki opettaa uusia toimintatapoja, ja se on kirjoitustavaltaan
uudenaikainen. Yhteistyö eri viranomaisten välillä lisääntyy, ja laki pakottaa viranomaiset toimimaan ja tiedottamaan paremmin.
Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa mahdollisuuksia - tosin ei keinoja
ja välineitä - niiden toteuttamiseen. Ne on opeteltava itse.
Yksi uuden lain vaikeimpia asioita on aitoon vuorovaikutteisuuteen pääseminen kunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Muutokset vaativat aikaa ja kärsivällisyyttä. Kiitosta ei tule heti. Ensimmäiset osallistumishankkeet synnyttävät kunnassa usein epäluuloisia reaktioita. Kuntalaiset kuulostelevat, mistä oikein on kysymys ja mitkä ovat osallistumisen järjestämisen vaikuttimet. Lisäksi osallistumisen järjestäminen vaatii myös työtä ja läsnäoloa
useimmiten iltaisin. Tämä ei ainakaan vähennä henkilöstön työpaineita ja resurssien tarvetta. Työtä voi kuitenkin jakaa. Osallistuminen ei
ole vain kaavoitustoimen ja vain kaavahankkeen vetäjän tehtävä. Koko organisaation tulee olla mukana. Vuorovaikutteisuus ja avoimuus
suunnittelussa helpottaa pidemmällä tähtäyksellä työtä. Ilmapiirin paraneminen, luottamuksen lisääntyminen ja konkreettisesti
osallistujien tuoma tieto sekä turhien valitusten väheneminen parantavat suunnittelutyön edellytyksiä. Hyvin toteutettuna
osallistuminen on resurssi.
Käsitteet: Kaavoituskatsaus, maankäyttö- ja rakennuslaki, osallinen, osallistuminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
vuorovaikutteinen suunnittelu