Kustannustehokkuuden toteutuminen kaupattavilla päästöluvilla
Nikula, Harri; Taulu, Heikki (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Nikula, Harri
Taulu, Heikki
2001
Kansantaloustiede - Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001-03-05Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on kaupattavien päästölupien järjestelmä ja sen kustannustehokkuuden toteutumisen ehdot. Kustannustehokkuudella tarkoitetaan halutun ympäristönlaadun saavuttamista minimikustannuksin. Kustannustehokkuutta käsittelemme kahdella tapaa. Esitämme teoreettiset ehdot kustannustehokkuudelle epälineaarisen ohjelmoinnin avulla sekä analysoimme käytännön kokemuksiin perustuen käytännön edellytyksiä toimivalle kaupattavien päästölupien järjestelmälle. Staattisessa tarkastelussa kustannustehokkuusehto on, että saastuttavien yritysten päästöjen vähentämisen rajakustannukset tasaisesti leviävillä saasteilla ovat yhtä suuret. Epätasaisesti leviävillä saasteilla rajakustannusehto koskee paikallisten saastepitoisuuksien vähentämistä. Tarkastelemme, kuinka eri tyyppisillä päästölupajärjestelmillä nämä ehdot toteutuvat. Tutkimme myös mallien oletusten muuttamisen vaikutusta kustannustehokkaan päästöjen allokaation muodostumiseen. Varsinkin epätasaisesti leviävien saasteiden kontrollointi osoittautuu monimutkaiseksi ongelmaksi. Kaupankäyntikustannukset pienentävät yrityksille kannattavien lupakauppojen joukkoa, jolloin myös järjestelmän kustannukset kasvavat minimikustannusratkaisua suuremmaksi. Epätäydellinen kilpailu lupamarkkinoilla vääristää lupien hintoja, jolloin kustannustehokasta allokaatiota ei saavuteta.
Käytännön edellytyksiä kustannustehokkaalle lupajärjestelmälle tutkimme analysoimalla Yhdysvalloissa käytössä olleita ja olevia kaupattavien päästölupien järjestelmiä. Havaitsimme ensinnäkin, ettei yhdelläkään järjestelmällä ole saavutettu teoreettista minimikustannusratkaisua, vaikka niillä huomattavia kustannussäästöjä onkin saatu aikaan. Kustannustehokkuuden toteutumisen esteenä ovat yleisimmin olleet sekä korkeat kaupankäyntikustannukset että informaation epätäydellisyys. Myös ylimääräiset kaupankäynnin rajoitteet sekä lupien varallisuusoikeudelliset epäselvyydet ovat rajoittaneet kannattavien lupakauppojen joukkoa. Epätäydellinen kilpailu ei käytännössä ole osoittautunut merkittäväksi haitaksi. Tutkielmamme perusteella kaupattavien päästölupien järjestelmä voi käytännössä aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä ympäristönsuojelussa, mutta säästöjen edellytyksenä on järjestelmän huolellinen suunnittelu ja toteutus.
Käytännön edellytyksiä kustannustehokkaalle lupajärjestelmälle tutkimme analysoimalla Yhdysvalloissa käytössä olleita ja olevia kaupattavien päästölupien järjestelmiä. Havaitsimme ensinnäkin, ettei yhdelläkään järjestelmällä ole saavutettu teoreettista minimikustannusratkaisua, vaikka niillä huomattavia kustannussäästöjä onkin saatu aikaan. Kustannustehokkuuden toteutumisen esteenä ovat yleisimmin olleet sekä korkeat kaupankäyntikustannukset että informaation epätäydellisyys. Myös ylimääräiset kaupankäynnin rajoitteet sekä lupien varallisuusoikeudelliset epäselvyydet ovat rajoittaneet kannattavien lupakauppojen joukkoa. Epätäydellinen kilpailu ei käytännössä ole osoittautunut merkittäväksi haitaksi. Tutkielmamme perusteella kaupattavien päästölupien järjestelmä voi käytännössä aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä ympäristönsuojelussa, mutta säästöjen edellytyksenä on järjestelmän huolellinen suunnittelu ja toteutus.