Juridisen termistön kääntäminen: Venäläiset ja suomalaiset oikeushenkilöt.

Abstract

Tämän tutkimuksen varsinaisena kohteena ovat suomalaiset ja venäläiset oikeushenkilöt eli ihmisten muodostamat yhteenliittymät, joilla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia. Niiden merkitys on korostunut nykymaailmassa, sillä melkein kaikki kauppa tehdään oikeushenkilöiden nimissä, ja asianosaisten ei ole samantekevää, mikä oikeushenkilö on kulloinkin kyseessä. Tarkoituksena on vertailla, kuinka hyvin suomalaiset ja venäläiset oikeushenkilöt vastaavat toisiaan käsitteinä ja sitä kautta, mitä niitä ilmentäviä termejä voidaan käyttää käännöksissä toistensa vastineina ja mille taas on etsittävä muita käännösvaihtoehtoja.

Juridisten termien kääntämiseen liittyy montakin ongelmaa. Juridisilla käsitteillä ei ole tarkoitteita, jotka voitaisiin paikallista fyysisin keinoin. Sen vuoksi juridiset käsitteet saattavat olla epämääräisiä, mutta niiden hahmottaminen on kuitenkin välttämätöntä käännöksen kannalta. Jotta termi tulee käännetyksi oikein, sen ilmentämälle käsitteelle on löydettävä vastaavanlainen käsite kohdeoikeusjärjestelmästä, sillä pelkästään vastaavanlaisen termin etsiminen antaa väärän tuloksen termien harhaanjohtavuuden vuoksi. Kun kyseessä on juridisia tekstejä, tällainen funktionaalinen kääntämistapa ei ole ainoa oikea, vaan välillä on tarkoituksenmukaisempaa käyttää muita käännöstapoja. Juridisten tekstien kääntäjän on aina muistettava, että lingvistisillä ratkaisuilla saattaa olla oikeusseuraamuksia.

Tätä tutkimusta voi pitää poikkitieteellisenä, sillä juridisten käsitevastaavuuksien ongelmalla on yhtymäkohtia niin terminologiaan, käännöstieteeseen kuin vertailevaan oikeustieteeseen. Näiden kolmen alan tarjoamien menetelmien synteesiä käytetään tässä työssä tutkimusmenetelmänä. Pääasiallinen tutkimusmenetelmä on kuitenkin terminologinen. Tutkimusaineistona käytetään suomalaista ja venäläistä oikeuskirjallisuutta.

Kaikille oikeushenkilöille ei löydy funktionaalisia vastineita toisesta oikeusjärjestelmästä. Juridiset käsitteet ovat voimakkaasti sidoksissa tiettyyn yhteiskuntaan ja heijastavat juuri tämän yhteiskunnan historiaa, politiikkaa, kulttuuria, oikeudellista ajattelutapaa jne. Oikeushenkilöt eivät ole poikkeuksia. Käsite-erojen tapauksessa suosituin käännöskeino juridisella alalla on käännöslaina. Oikeushenkilöiden tapauksessa tämä käännöstapa on osoittautunut varsin sopivaksi, sillä käännösvastineista tuli tarpeeksi läpinäkyviä. Noin puolelle suomalaisista ja venäläisistä oikeushenkilöistä löytyy funktionaalisia vastineita toisesta oikeusjärjestelmästä ja toinen puoli on käännetty käännöslainamenetelmää käyttäen. On kuitenkin muistettava, että funktionaalisen vastineen käytön hyväksyttävyys riippuu kulloinkin kyseessä olevasta käännöksen skopoksesta.

Avainsanat: juridinen termistö, kääntäminen, oikeushenkilö, funktionaalinen vastine.