Konditionaalin semantiikkaa ja pragmatiikkaa.
KÖMI, JOHANNA (2001)
2001
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9262
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9262
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee konditionaalin merkityksiä ja käyttöä puhekielessä. Tavoitteena on selvittää, mihin eri tarkoituksiin konditionaalia käytetään ja millainen on konditionaalin aikaansaama vaikutus puhetilanteessa.
Tutkielman aineisto on poimittu neljästä haastattelusta, jotka kuuluvat Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen Sanasto ja maailmankuva -aineistoon. Aineistossa on yhteensä 520 konditionaaliesiintymää.
Tutkielmassa konditionaalia tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Millaisia illokutiivisia sävyjä konditionaali saa aikaan? Miten konditionaalia käytetään vuorovaikutuksen tarpeisiin? Mikä on konditionaalin rooli kuvittelemisessa ja mahdollisen maailman rakentamisessa?
Lähtökohdat ovat peräisin pragmatiikasta. Tulkintaa ohjaavat Gricen keskustelun maksiimit ja kohteliaisuusperiaate. Lausumia käsitellään puheakteina, jotka sekä kertovat puhujasta, tilanteesta ja maailmasta että pyrkivät tiettyyn vaikutukseen. Huomioon otetaan tilanteen ja sen osallistujien vaikutus ilmauksen merkitykseen. Haastattelijan ja haastateltavan roolit vaikuttavat ilmauksen muotoilemiseen.
Konditionaalin merkitykset ja käyttö ovat moninaiset. Konditionaali saa aikaan tietyntyyppisessä lauseessa tahtovan, toivovan, paheksuvan tai ehdottavan sävyn. Vuorovaikutuksessa konditionaali on olennainen, koska sitä voi käyttää kohteliaisuuden tarpeisiin ja sillä voi ilmaista epävarmuutta.
Suurin osa konditionaalin esiintymistä on lausumissa, joissa käsitellään reaalimaailmasta jossakin suhteessa poikkeavaa maailmaa. Tällöin konditionaali voi esiintyä jos-niin-ehtorakenteessa, joka tarkemmin määrittää mahdollisen maailman ominaisuuksia. Haastattelussa mietitään, miten haastateltava toimisi kuvitteellisessa tilanteessa tai toisenlaisessa roolissa. Haastattelussa puhutaan myös siitä, millainen olisi paras mahdollinen maailma eli miten asioiden pitäisi olla.
Asiasanat: konditionaali, pragmatiikka, modaalisuus, puhekieli, haastattelu
Tutkielman aineisto on poimittu neljästä haastattelusta, jotka kuuluvat Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen Sanasto ja maailmankuva -aineistoon. Aineistossa on yhteensä 520 konditionaaliesiintymää.
Tutkielmassa konditionaalia tarkastellaan seuraavista näkökulmista: Millaisia illokutiivisia sävyjä konditionaali saa aikaan? Miten konditionaalia käytetään vuorovaikutuksen tarpeisiin? Mikä on konditionaalin rooli kuvittelemisessa ja mahdollisen maailman rakentamisessa?
Lähtökohdat ovat peräisin pragmatiikasta. Tulkintaa ohjaavat Gricen keskustelun maksiimit ja kohteliaisuusperiaate. Lausumia käsitellään puheakteina, jotka sekä kertovat puhujasta, tilanteesta ja maailmasta että pyrkivät tiettyyn vaikutukseen. Huomioon otetaan tilanteen ja sen osallistujien vaikutus ilmauksen merkitykseen. Haastattelijan ja haastateltavan roolit vaikuttavat ilmauksen muotoilemiseen.
Konditionaalin merkitykset ja käyttö ovat moninaiset. Konditionaali saa aikaan tietyntyyppisessä lauseessa tahtovan, toivovan, paheksuvan tai ehdottavan sävyn. Vuorovaikutuksessa konditionaali on olennainen, koska sitä voi käyttää kohteliaisuuden tarpeisiin ja sillä voi ilmaista epävarmuutta.
Suurin osa konditionaalin esiintymistä on lausumissa, joissa käsitellään reaalimaailmasta jossakin suhteessa poikkeavaa maailmaa. Tällöin konditionaali voi esiintyä jos-niin-ehtorakenteessa, joka tarkemmin määrittää mahdollisen maailman ominaisuuksia. Haastattelussa mietitään, miten haastateltava toimisi kuvitteellisessa tilanteessa tai toisenlaisessa roolissa. Haastattelussa puhutaan myös siitä, millainen olisi paras mahdollinen maailma eli miten asioiden pitäisi olla.
Asiasanat: konditionaali, pragmatiikka, modaalisuus, puhekieli, haastattelu