Journalistin naiskuva. Toimittajien ammattilehden naiskuva ja tasa-arvokirjoittelu vuosina 1996 ja 1997.
TENHUNEN, ASTA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TENHUNEN, ASTA
2001
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-29Sisällysluettelo
S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. Johdannoksi 4 1.1 Naistutkimus ja feministinen maailmankuva 4 1.2 Tutkimuksen tavoitteet 6 1.3 Tasa-arvosta 8 2. Journalismin puhujapaikat 12 2.1 Journalismi ja Journalisti 12 2.2 Subjektipositiot eli puhujapaikat 15 2.3 Naisellinen kieli 17 2.4 Journalismi ja seksismi 20 3. Kysymyksiä teksteille 23 4. Aineisto: Journalisti-lehti 25 5. Naiset ja miehet Journalistissa 27 5.1 Etusivut 27 5.2 Henkilöhaastattelut 33 5.2.1 Yleistä haastatteluista 33 5.2.2 Kovan luokan ammattilaiset 36 5.2.3 Viinaa ja naisia 41 5.2.4 Äidit 46 5.2.5 Poikkeustapaukset: Rajojen rikkojat 48 5.3 Tasa-arvotekstit journalistissa 51 5.3.1 Tasa-arvo naurun aiheena 51 5.3.2 Mielipidekirjoitukset 59 6. Yhteenveto 69 Lähteet 76 Liitteet 1,2 ja 3
Tiivistelmä
Journalismi on yhteiskunnallisen vallan käytön alue. Toimittajilla on työssään mahdollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja nostaa julkiseen keskusteluun aiheita, joita pitävät tärkeinä. Journalistien ammatilliset ohjeet ja eettiset säännöstöt mainitsevat sukupuolten välisen tasa-arvon yhtenä tavoiteltavana arvona.
Journalistiliiton jäsenlehti, Journalisti-lehti, on toimittajien ammatillinen keskustelu- ja koulutusväline. Lehti on myös osa mediajournalismia, jossa toimittajat arvioivat toistensa työtä. Täten Journalisti voi myös osallistua median nais- ja mieskuvien luomiseen sekä pohtia, miten tasa-arvo toteutuu journalistisissa tuotteissa ja mediavälineissä.
Naistutkimuksesta löytyvät tutkimusvälineet, joita käyttämällä voi etsiä ja analysoida tekstien sisältämää maailmankuvaa. Journalistin kaksi vuosikertaa vuosilta 1996 ja 1997 toimivat esimerkkeinä, joista poimitaan haastatteluja, mielipidekirjoituksia ja etusivuja otsikoineen ja kuvineen. Tällaista aineistoa lukemalla Journalistin naiskuva paljastuu yksipuoliseksi.
Journalistissa haastateltavia naisia kutsutaan etunimillä, vaikka mieshaastateltavat esiintyvät sukunimillään. Haastateltavat naiset kuvataan heidän perhesuhteidensa kautta. Arvostusta naiset voivat kuitenkin saada esimerkiksi ahkerina työntekijöinä.
Journalistin tasa-arvokirjoituksissa turvaudutaan usein vapauttavaan huumoriin. Tärkeät palkkaero- ja muut tasa-arvoaiheet uutisoidaan ensin asiallisesti, mutta sitten niitä kommentoidaan huvittuneesti. Ulkomailla vaikuttavaa feminismiä Journalistissa kuitenkin kuvataan positiivisesti ja innostuneesti.
Journalistiliiton jäsenlehti, Journalisti-lehti, on toimittajien ammatillinen keskustelu- ja koulutusväline. Lehti on myös osa mediajournalismia, jossa toimittajat arvioivat toistensa työtä. Täten Journalisti voi myös osallistua median nais- ja mieskuvien luomiseen sekä pohtia, miten tasa-arvo toteutuu journalistisissa tuotteissa ja mediavälineissä.
Naistutkimuksesta löytyvät tutkimusvälineet, joita käyttämällä voi etsiä ja analysoida tekstien sisältämää maailmankuvaa. Journalistin kaksi vuosikertaa vuosilta 1996 ja 1997 toimivat esimerkkeinä, joista poimitaan haastatteluja, mielipidekirjoituksia ja etusivuja otsikoineen ja kuvineen. Tällaista aineistoa lukemalla Journalistin naiskuva paljastuu yksipuoliseksi.
Journalistissa haastateltavia naisia kutsutaan etunimillä, vaikka mieshaastateltavat esiintyvät sukunimillään. Haastateltavat naiset kuvataan heidän perhesuhteidensa kautta. Arvostusta naiset voivat kuitenkin saada esimerkiksi ahkerina työntekijöinä.
Journalistin tasa-arvokirjoituksissa turvaudutaan usein vapauttavaan huumoriin. Tärkeät palkkaero- ja muut tasa-arvoaiheet uutisoidaan ensin asiallisesti, mutta sitten niitä kommentoidaan huvittuneesti. Ulkomailla vaikuttavaa feminismiä Journalistissa kuitenkin kuvataan positiivisesti ja innostuneesti.