Kääntäminen, ideologia ja kääntämisen ideologia: Kuinka Hitler vastaa Rooseveltille suomeksi?
LINDBLOM, KATRI (2001)
2001
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9241
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9241
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 2 KIELI JA IDEOLOGIA 2.1 Kielen ja ideologian suhde 2.1.1 Kieli ideologian käytössä 2.1.2 Diskurssi: kielenkäyttö sosiaalisen käytännön muotona 2.1.3 Miten kieli koodaa ideologiaa? 2.2 Kansallissosialistinen diskurssi 2.2.1 Kansallissosialismi, kieli ja viestintä 2.2.2 NS-diskurssin kielelliset piirteet 3 KÄÄNTÄMINEN JA IDEOLOGIA 3.1 Kääntämisen ideologia 3.1.1 Kääntäminen manipuloivana uudelleenkirjoittamisena - toisen käden valtaa 3.1.2 Normit kääntäjän rajoitteina 3.2 Ideologiset ja manipuloivat käännösstrategiat 3.2.1 Näkymättömästä näkyväksi kääntäjäksi 3.2.2 Ekvivalenssi: valinta muodon ja vaikutuksen välillä 4 TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 4.1 Tutkimuksen tavoite 4.2 Tutkimusaineisto 4.3 Analyysimenetelmät 4.4 Käännöksen yhteiskunnallinen konteksti ja ideologinen tausta 4.4.1 Suomen ja Saksan poliittiset suhteet maailmansotien välillä 4.4.2 Suomen äärioikeistoliikkeet ja ideologiset yhteydet Saksaan 4.4.3 Kuka ja mitä käännöksen takana? 4.5 Käännöksen analyysi 4.5.1 Parateksti ideologisena kannanottona 4.5.1.1 Johdanto 4.5.1.2 Muut paratekstuaaliset elementit 4.5.2 Käännöksen sanasto pilkan ja panettelun välineenä 4.5.2.1 Demokratian ja demokratiaa kannattavien henkilöiden pilkkaaminen 4.5.2.2 Saksan ulkovaltojen ja ulkomaisten henkilöiden loukkaaminen, ulkovaltojen "hirmutekojen" arvostelu 4.5.2.3 Antisemitismin verbalisoiminen 4.5.2.4 Ei-toivottujen henkilöiden kielellinen uhkailu 5 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 6 LOPUKSI TUTKIMUSAINEISTO JA LÄHTEET LIITTEET DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on keskeistä ideologian, kielen ja kääntämisen suhde eli se, miten ideologia vaikuttaa kielenkäyttöön ja kääntämiseen.
Tutkimuksen taustalla on Lefeveren (1992) käsitys kääntämisestä manipuloivana uudelleenkirjoittamisena, jota rajoittavat monet tekijät, kuten yhteiskunnan ja kääntäjän ideologia sekä lähde- ja kohdekieli.
Toinen keskeinen käsite työssäni on "diskurssi", kielenkäyttö sosiaalisen toiminnan muotona.
Tutkimusaineistona on Hitlerin vuonna huhtikuussa 1939 pitämän valtiopäiväpuheen käännös nimeltään Hitler vastaa Rooseveltille. Tutkimuksen päätavoite on selvittää, miten ja miksi lähdetekstiä on manipuloitu, toisin sanoen, millaisena lähdetekstin välittämä
kansallissosialistinen ideologia on haluttu välittää ja miten se on välittynyt kohdekulttuurin lukijoille. Koska lähdetekstin
kansallissosialistinen diskurssi ja käännöksen diskurssi heijastavat omien kontekstiensa ideologiaa ja arvomaailmaa, tutkimuksessa
tarkastellaan diskurssianalyysin periaatteita mukaillen käännöksen kontekstia ja kieltä sekä näiden kahden suhdetta. Ensin työssä
analysoidaan käännöksen yleistä yhteiskunnallista ja ideologista kontekstia sekä välitöntä, paikallista kontekstia: Suomen ja Saksan
suhteita, suomalaisen äärioikeiston suhteita natsi-Saksaan ja käännöksen taustalla ollutta ryhmää ja sen tavoitteita. Tekstianalyysissä tarkastellaan ensin käännöksen paratekstiä eli
varsinaisen tekstin ohessa olevaa verbaalista ja muuta materiaalia ja pohditaan kontekstin ja paratekstin avulla käännöksen tekstinulkoisia
tekijöitä. Lopuksi käännöksestä analysoidaan kansallissosialismin vihollisia pilkkaavia ja kielteisesti arvottavia sanoja keskittyen
niiden vaikutukseen verrattuna lähdetekstin sanojen vaikutukseen omassa kontekstissaan, toisin sanoen käännöksen dynaamiseen
ekvivalenssiin.
Käännöksen kustantaja oli kansallissosialistinen Kustannus OY Vasara. Paratekstistä voitiin päätellä, että käännöksen kohderyhmään kuului
ilmeisesti muitakin kuin kansallissosialistisia suomalaisia, ja lisäksi se heijasti suomalaisten natsiryhmien altavastaajan asemaa 1930-luvun
Suomessa. Sekä paratekstin että pilkkaavan sanaston perusteella kustantaja hyväksyi lähdetekstin ideologian ja halusi välittää sen
kielteisesti arvottavat kannanotot sellaisenaan kohdekulttuuriin, missä hän pääasiassa onnistuikin. Kääntäjän sanasanainen, ts. muodolle
uskollinen käännösstrategia ei kuitenkaan riittänyt saavuttamaan dynaamista ekvivalenssia niiden sanojen osalta, joilla oli
lähdekulttuurin ideologiassa erilaisia, kielteisempiä arvotuksia ja liitännäismerkityksiä kuin niiden leksikaalisilla ekvivalenteilla
kohdekulttuurin kontekstissa. Lähde- ja kohdekulttuurin ideologiset erot eivät näkyneet käännöksessä, toisin sanoen käännöstä ei ollut
kotoutettu eikä siihen ollut tehty merkittäviä poistoja tai lisäyksiä. Kontekstien ja vastaanottajien eroista johtuen käännöksen vaikutus ei voinut kuitenkaan olla täysin sama kuin lähdetekstin vaikutus.
Avainsanat: diskurssi, ideologia, Hitler, kansallissosialismi, kääntäminen, manipulointi
Tutkimuksen taustalla on Lefeveren (1992) käsitys kääntämisestä manipuloivana uudelleenkirjoittamisena, jota rajoittavat monet tekijät, kuten yhteiskunnan ja kääntäjän ideologia sekä lähde- ja kohdekieli.
Toinen keskeinen käsite työssäni on "diskurssi", kielenkäyttö sosiaalisen toiminnan muotona.
Tutkimusaineistona on Hitlerin vuonna huhtikuussa 1939 pitämän valtiopäiväpuheen käännös nimeltään Hitler vastaa Rooseveltille. Tutkimuksen päätavoite on selvittää, miten ja miksi lähdetekstiä on manipuloitu, toisin sanoen, millaisena lähdetekstin välittämä
kansallissosialistinen ideologia on haluttu välittää ja miten se on välittynyt kohdekulttuurin lukijoille. Koska lähdetekstin
kansallissosialistinen diskurssi ja käännöksen diskurssi heijastavat omien kontekstiensa ideologiaa ja arvomaailmaa, tutkimuksessa
tarkastellaan diskurssianalyysin periaatteita mukaillen käännöksen kontekstia ja kieltä sekä näiden kahden suhdetta. Ensin työssä
analysoidaan käännöksen yleistä yhteiskunnallista ja ideologista kontekstia sekä välitöntä, paikallista kontekstia: Suomen ja Saksan
suhteita, suomalaisen äärioikeiston suhteita natsi-Saksaan ja käännöksen taustalla ollutta ryhmää ja sen tavoitteita. Tekstianalyysissä tarkastellaan ensin käännöksen paratekstiä eli
varsinaisen tekstin ohessa olevaa verbaalista ja muuta materiaalia ja pohditaan kontekstin ja paratekstin avulla käännöksen tekstinulkoisia
tekijöitä. Lopuksi käännöksestä analysoidaan kansallissosialismin vihollisia pilkkaavia ja kielteisesti arvottavia sanoja keskittyen
niiden vaikutukseen verrattuna lähdetekstin sanojen vaikutukseen omassa kontekstissaan, toisin sanoen käännöksen dynaamiseen
ekvivalenssiin.
Käännöksen kustantaja oli kansallissosialistinen Kustannus OY Vasara. Paratekstistä voitiin päätellä, että käännöksen kohderyhmään kuului
ilmeisesti muitakin kuin kansallissosialistisia suomalaisia, ja lisäksi se heijasti suomalaisten natsiryhmien altavastaajan asemaa 1930-luvun
Suomessa. Sekä paratekstin että pilkkaavan sanaston perusteella kustantaja hyväksyi lähdetekstin ideologian ja halusi välittää sen
kielteisesti arvottavat kannanotot sellaisenaan kohdekulttuuriin, missä hän pääasiassa onnistuikin. Kääntäjän sanasanainen, ts. muodolle
uskollinen käännösstrategia ei kuitenkaan riittänyt saavuttamaan dynaamista ekvivalenssia niiden sanojen osalta, joilla oli
lähdekulttuurin ideologiassa erilaisia, kielteisempiä arvotuksia ja liitännäismerkityksiä kuin niiden leksikaalisilla ekvivalenteilla
kohdekulttuurin kontekstissa. Lähde- ja kohdekulttuurin ideologiset erot eivät näkyneet käännöksessä, toisin sanoen käännöstä ei ollut
kotoutettu eikä siihen ollut tehty merkittäviä poistoja tai lisäyksiä. Kontekstien ja vastaanottajien eroista johtuen käännöksen vaikutus ei voinut kuitenkaan olla täysin sama kuin lähdetekstin vaikutus.
Avainsanat: diskurssi, ideologia, Hitler, kansallissosialismi, kääntäminen, manipulointi