Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Trepo etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Trepo etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kääntäminen, ideologia ja kääntämisen ideologia: Kuinka Hitler vastaa Rooseveltille suomeksi?

LINDBLOM, KATRI (2001)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
gradu00051.pdf (617.1Kt)
Lataukset: 



LINDBLOM, KATRI
2001

Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-29
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9241

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO 2 KIELI JA IDEOLOGIA 2.1 Kielen ja ideologian suhde 2.1.1 Kieli ideologian käytössä 2.1.2 Diskurssi: kielenkäyttö sosiaalisen käytännön muotona 2.1.3 Miten kieli koodaa ideologiaa? 2.2 Kansallissosialistinen diskurssi 2.2.1 Kansallissosialismi, kieli ja viestintä 2.2.2 NS-diskurssin kielelliset piirteet 3 KÄÄNTÄMINEN JA IDEOLOGIA 3.1 Kääntämisen ideologia 3.1.1 Kääntäminen manipuloivana uudelleenkirjoittamisena - toisen käden valtaa 3.1.2 Normit kääntäjän rajoitteina 3.2 Ideologiset ja manipuloivat käännösstrategiat 3.2.1 Näkymättömästä näkyväksi kääntäjäksi 3.2.2 Ekvivalenssi: valinta muodon ja vaikutuksen välillä 4 TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 4.1 Tutkimuksen tavoite 4.2 Tutkimusaineisto 4.3 Analyysimenetelmät 4.4 Käännöksen yhteiskunnallinen konteksti ja ideologinen tausta 4.4.1 Suomen ja Saksan poliittiset suhteet maailmansotien välillä 4.4.2 Suomen äärioikeistoliikkeet ja ideologiset yhteydet Saksaan 4.4.3 Kuka ja mitä käännöksen takana? 4.5 Käännöksen analyysi 4.5.1 Parateksti ideologisena kannanottona 4.5.1.1 Johdanto 4.5.1.2 Muut paratekstuaaliset elementit 4.5.2 Käännöksen sanasto pilkan ja panettelun välineenä 4.5.2.1 Demokratian ja demokratiaa kannattavien henkilöiden pilkkaaminen 4.5.2.2 Saksan ulkovaltojen ja ulkomaisten henkilöiden loukkaaminen, ulkovaltojen "hirmutekojen" arvostelu 4.5.2.3 Antisemitismin verbalisoiminen 4.5.2.4 Ei-toivottujen henkilöiden kielellinen uhkailu 5 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 6 LOPUKSI TUTKIMUSAINEISTO JA LÄHTEET LIITTEET DEUTSCHE KURZFASSUNG
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on keskeistä ideologian, kielen ja kääntämisen suhde eli se, miten ideologia vaikuttaa kielenkäyttöön ja kääntämiseen.

Tutkimuksen taustalla on Lefeveren (1992) käsitys kääntämisestä manipuloivana uudelleenkirjoittamisena, jota rajoittavat monet tekijät, kuten yhteiskunnan ja kääntäjän ideologia sekä lähde- ja kohdekieli.

Toinen keskeinen käsite työssäni on "diskurssi", kielenkäyttö sosiaalisen toiminnan muotona.

Tutkimusaineistona on Hitlerin vuonna huhtikuussa 1939 pitämän valtiopäiväpuheen käännös nimeltään Hitler vastaa Rooseveltille. Tutkimuksen päätavoite on selvittää, miten ja miksi lähdetekstiä on manipuloitu, toisin sanoen, millaisena lähdetekstin välittämä

kansallissosialistinen ideologia on haluttu välittää ja miten se on välittynyt kohdekulttuurin lukijoille. Koska lähdetekstin

kansallissosialistinen diskurssi ja käännöksen diskurssi heijastavat omien kontekstiensa ideologiaa ja arvomaailmaa, tutkimuksessa

tarkastellaan diskurssianalyysin periaatteita mukaillen käännöksen kontekstia ja kieltä sekä näiden kahden suhdetta. Ensin työssä

analysoidaan käännöksen yleistä yhteiskunnallista ja ideologista kontekstia sekä välitöntä, paikallista kontekstia: Suomen ja Saksan

suhteita, suomalaisen äärioikeiston suhteita natsi-Saksaan ja käännöksen taustalla ollutta ryhmää ja sen tavoitteita. Tekstianalyysissä tarkastellaan ensin käännöksen paratekstiä eli

varsinaisen tekstin ohessa olevaa verbaalista ja muuta materiaalia ja pohditaan kontekstin ja paratekstin avulla käännöksen tekstinulkoisia

tekijöitä. Lopuksi käännöksestä analysoidaan kansallissosialismin vihollisia pilkkaavia ja kielteisesti arvottavia sanoja keskittyen

niiden vaikutukseen verrattuna lähdetekstin sanojen vaikutukseen omassa kontekstissaan, toisin sanoen käännöksen dynaamiseen

ekvivalenssiin.

Käännöksen kustantaja oli kansallissosialistinen Kustannus OY Vasara. Paratekstistä voitiin päätellä, että käännöksen kohderyhmään kuului

ilmeisesti muitakin kuin kansallissosialistisia suomalaisia, ja lisäksi se heijasti suomalaisten natsiryhmien altavastaajan asemaa 1930-luvun

Suomessa. Sekä paratekstin että pilkkaavan sanaston perusteella kustantaja hyväksyi lähdetekstin ideologian ja halusi välittää sen

kielteisesti arvottavat kannanotot sellaisenaan kohdekulttuuriin, missä hän pääasiassa onnistuikin. Kääntäjän sanasanainen, ts. muodolle

uskollinen käännösstrategia ei kuitenkaan riittänyt saavuttamaan dynaamista ekvivalenssia niiden sanojen osalta, joilla oli

lähdekulttuurin ideologiassa erilaisia, kielteisempiä arvotuksia ja liitännäismerkityksiä kuin niiden leksikaalisilla ekvivalenteilla

kohdekulttuurin kontekstissa. Lähde- ja kohdekulttuurin ideologiset erot eivät näkyneet käännöksessä, toisin sanoen käännöstä ei ollut

kotoutettu eikä siihen ollut tehty merkittäviä poistoja tai lisäyksiä. Kontekstien ja vastaanottajien eroista johtuen käännöksen vaikutus ei voinut kuitenkaan olla täysin sama kuin lähdetekstin vaikutus.

Avainsanat: diskurssi, ideologia, Hitler, kansallissosialismi, kääntäminen, manipulointi
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [32749]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Yhteydenotto | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste