Suomi bangladeshilaisten silmin. Diskurssianalyysi maahanmuuttajaryhmän Suomi-puheesta.
PERKIÖ, MIKKO (2001)
2001
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9223
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9223
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä nelinkertaistui 1990- luvulla, tämän vuoksi heidän käsityksiään Suomesta sekä yleensä hyvästä yhteiskunnasta on tarpeellista tutkia. Arvoja ja kulttuurisia käsityksiä kartoittava hyvinvointitutkimus voi toimia maahanmuuttajien integroijana. Suomalaisille maahanmuuttajatutkimus voi antaa mahdollisuuden muodostaa käsityksiä kulttuurisista eroista ja yhtäläisyyksistä. Opinnäytetyössäni tarkastelen sitä, minkälaisia moraalisia ja kulttuurisia arvioita bangladeshilaiset esittivät Suomesta sekä sitä, minkälaisten kielellisten muotojen avulla he tekivät nuo arvionsa.
Aineistoni muodostuu yhdeksän bangladeshilaisen maahanmuuttajan teemahaastattelusta. Valitsin tutkittavaksi bangladeshilaisten elämäntapaa käsitelleestä haastatteluaineistosta Suomea koskevan puheen. Laadullisessa tutkimuksessani tarkastelin diskurssianalyysin avulla merkitysten rakentumista puheessa. Diskurssianalyyttinen maahanmuuttaja-tutkimukseni tuo esille uuden käsitteellisen jaon: systeemi ja ihmissuhteet.
Bangladeshilaiset puhuivat Suomesta myönteisesti hyvänä systeeminä, mikä tarkoitti toimivaa hallintoa, sosiaaliturvaa, puhdasta ympäristöä ja systeemin sisäistäneitä ihmisiä. Hyvän systeemin puheeseen liittyi asioita korostanut näkökulma, jossa käytettiin suuria sosiologisia käsitteitä. Bangladeshilaiset suhtautuivat kriittisesti suomalaisten elämäntapaan, jota he pitivät epäsosiaalisena. Epäsosiaalisuus koostui ohuesta perheestä, yksinäisyydestä, juoppoudesta ja erilaisten syrjinnästä. Bangladeshilaiset puhuivat suomalaisten epäsosiaalisuudesta eli huonoista ihmissuhteista kulttuurinäkökulman avulla. Tässä näkökulmassa kieli oli arkista.
Pyrin bangladeshilaisten Suomi-puheen avulla ymmärtämään suomalaista elämäntapaa. Bangladeshilaisten puhe suomalaisten epäsosiaalisuudesta tuo uuden näkökulman tutkimukseen suomalaisten itsellisyydestä. Hyvän systeemin puhetta selittää Suomessa vahvan sijan saanut yhteiskunnan ja valtion positiivista luonnetta korostanut ajattelutapa, jonka pohjalta Suomea on rakennettu. Toisaalta yhteiskunnalliset puitteet eli systeemi on pääasiallinen syy siihen, miksi bangladeshilaiset ovat Suomeen asettuneet.
Avainsanat: Bangladesh, bangladeshilaisuus, Suomi, suomalaisuus, maahanmuuttaja, kulttuuri, diskurssianalyysi, itsellisyys
It is important to study immigrants to be able to integrate them better to society and also to make Finnish people more aware of cultural differences and similarities. My thesis focuses on how Bangladeshis estimate Finland in moral and cultural terms. I also analysed how these estimations were made in linguistic terms. This analysis of talk tries to tell how Bangladeshi immigrants construct their reality in relation to Finland and Finnishness.
The method of this qualitative study is discourse analysis. I analysed nine structured interviews of Bangladeshis. Bangladeshi’s had two major concepts on Finland. The positive concept was about system and the negative concept was about people’s relations to each other.
Bangladeshi’s talk about Finland as a good system was constructed by following discourses: functional administration, social security, healthy environment and systematic mind. The rhetoric of this talk was things in order. This talk was made by big sociological concepts. The Bangladeshi interviewees’ critical view to Finland dealt with relational side of the Finnish way of life. Critic was focused to weak family, loneliness, drunkenness and discrimination to differences. The rhetoric of critics was using culture as actor. This talk was constructed by everyday words.
I tried to study Finland and Finnishness by the aid of the Bangladeshi immigrants’ talk. Bangladeshis pointed out the independence orientation in Finishness. The same has been found in a few previous significant studies (Kortteinen 1992, Siltala 1994). Why Bangladeshis appreciated system so much in Finland? First, system stands as main reason for immigration and second, state and society have been given very positive value in Finnish nationalism trough out decades.
Keywords: Bangladeshi, Bangladesh, Finnishness, immigrant, culture, discourse analysis
Aineistoni muodostuu yhdeksän bangladeshilaisen maahanmuuttajan teemahaastattelusta. Valitsin tutkittavaksi bangladeshilaisten elämäntapaa käsitelleestä haastatteluaineistosta Suomea koskevan puheen. Laadullisessa tutkimuksessani tarkastelin diskurssianalyysin avulla merkitysten rakentumista puheessa. Diskurssianalyyttinen maahanmuuttaja-tutkimukseni tuo esille uuden käsitteellisen jaon: systeemi ja ihmissuhteet.
Bangladeshilaiset puhuivat Suomesta myönteisesti hyvänä systeeminä, mikä tarkoitti toimivaa hallintoa, sosiaaliturvaa, puhdasta ympäristöä ja systeemin sisäistäneitä ihmisiä. Hyvän systeemin puheeseen liittyi asioita korostanut näkökulma, jossa käytettiin suuria sosiologisia käsitteitä. Bangladeshilaiset suhtautuivat kriittisesti suomalaisten elämäntapaan, jota he pitivät epäsosiaalisena. Epäsosiaalisuus koostui ohuesta perheestä, yksinäisyydestä, juoppoudesta ja erilaisten syrjinnästä. Bangladeshilaiset puhuivat suomalaisten epäsosiaalisuudesta eli huonoista ihmissuhteista kulttuurinäkökulman avulla. Tässä näkökulmassa kieli oli arkista.
Pyrin bangladeshilaisten Suomi-puheen avulla ymmärtämään suomalaista elämäntapaa. Bangladeshilaisten puhe suomalaisten epäsosiaalisuudesta tuo uuden näkökulman tutkimukseen suomalaisten itsellisyydestä. Hyvän systeemin puhetta selittää Suomessa vahvan sijan saanut yhteiskunnan ja valtion positiivista luonnetta korostanut ajattelutapa, jonka pohjalta Suomea on rakennettu. Toisaalta yhteiskunnalliset puitteet eli systeemi on pääasiallinen syy siihen, miksi bangladeshilaiset ovat Suomeen asettuneet.
Avainsanat: Bangladesh, bangladeshilaisuus, Suomi, suomalaisuus, maahanmuuttaja, kulttuuri, diskurssianalyysi, itsellisyys
It is important to study immigrants to be able to integrate them better to society and also to make Finnish people more aware of cultural differences and similarities. My thesis focuses on how Bangladeshis estimate Finland in moral and cultural terms. I also analysed how these estimations were made in linguistic terms. This analysis of talk tries to tell how Bangladeshi immigrants construct their reality in relation to Finland and Finnishness.
The method of this qualitative study is discourse analysis. I analysed nine structured interviews of Bangladeshis. Bangladeshi’s had two major concepts on Finland. The positive concept was about system and the negative concept was about people’s relations to each other.
Bangladeshi’s talk about Finland as a good system was constructed by following discourses: functional administration, social security, healthy environment and systematic mind. The rhetoric of this talk was things in order. This talk was made by big sociological concepts. The Bangladeshi interviewees’ critical view to Finland dealt with relational side of the Finnish way of life. Critic was focused to weak family, loneliness, drunkenness and discrimination to differences. The rhetoric of critics was using culture as actor. This talk was constructed by everyday words.
I tried to study Finland and Finnishness by the aid of the Bangladeshi immigrants’ talk. Bangladeshis pointed out the independence orientation in Finishness. The same has been found in a few previous significant studies (Kortteinen 1992, Siltala 1994). Why Bangladeshis appreciated system so much in Finland? First, system stands as main reason for immigration and second, state and society have been given very positive value in Finnish nationalism trough out decades.
Keywords: Bangladeshi, Bangladesh, Finnishness, immigrant, culture, discourse analysis