Työttömyyseläkeputkessa - Ketkä, Miten, Miksi? Kyselytutkimus työttömyyseläkeputkeen suuntautumisesta Tampereella.
MÄKINEN, ANNA-KAISA (2001)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MÄKINEN, ANNA-KAISA
2001
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-24Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 3 2 ELÄKEJÄRJESTELMÄT JA VARHAISEN ELÄKÖITYMISEN SYYT 8 2.1 VARHAISELÄKKEET SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄSSÄ 8 2.2 VARHAISELÄKKEELLE SIIRTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 10 2.3 PÄÄTELMIÄ VARHAISESTA TYÖELÄMÄN JÄTTÄMISESTÄ 20 3 TYÖTTÖMYYSELÄKEPUTKI TYÖELÄMÄSTÄ POISTUMISEN REITTINÄ 22 3.1 ONKO TYÖTTÖMYYSELÄKEPUTKI OLEMASSA? 22 3.2 JÄRJESTELMÄN HISTORIALLINEN KEHITYS 23 3.3 TYÖTTÖMYYSELÄKEPUTKEN KOMPONENTIT 26 3.4 KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA 28 3.5 IKÄÄNTYNEIDEN TYÖLLISYYSTILANNE 30 3.6 TYÖTTÖMYYSELÄKEPUTKIJÄRJESTELMÄ VARHAISEN TYÖELÄMÄSTÄ POISTUMISEN MAHDOLLISTAJANA 35 4 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 44 4.1 TUTKIMUKSEN TYYPPI JA KYSYMYKSENASETTELU 44 4.2 ANALYYSIA OHJAAVAT OLETTAMUKSET 45 4.3 TUTKIMUSASETELMA JA AINEISTON ESITTELY 46 4.4 TUTKIMUKSEN ETIIKKA 49 4.5 ANALYYSIMENETELMÄT 50 5 TYÖTTÖMYYSELÄKEPUTKEEN VALIKOITUMINEN 51 6 TAUSTATEKIJÖITÄ JA SYITÄ TYÖTTÖMYYSELÄKEPUTKESSA OLEMISEEN 58 6.1 TYÖSTÄ IRROTTAUTUMINEN 58 6.2 SUUNTAUTUMINEN TYÖTTÖMYYSELÄKKEELLE 68 6.3 VIIMEISEN TYÖPAIKAN TYÖHISTORIAN KUVAILU JA SEN YHTEYS SIIRTYMIIN 71 6.4 TERVEYDENTILA JA SEN YHTEYS SIIRTYMIIN 79 6.5 PERHE JA VAPAA-AIKA SEKÄ NIIDEN YHTEYS SIIRTYMIIN 84 6.6 TALOUDELLISET TEKIJÄT JA NIIDEN YHTEYS SIIRTYMIIN 87 6.7 SOPEUTUMINEN UUTEEN ELÄMÄNTILANTEESEEN 91 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 109 LÄHDELUETTELO 122
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi työttömäksi on siirrytty ja miksi työttömyyseläkkeelle suuntaudutaan, mitkä tekijät työntävät ja vetävät työttömyyseläkeputkeen ja pitävät siellä? Samalla pyrin selvittämään, miten järjestelmä ja siihen liittyvät käytännöt toimivat; onko järjestelmässä ikäsyrjinnän ja tietoisen varhaiseläkereitin piirteitä. Olennaisena osana kysymyksenasetteluun liittyy se, mi-ten tilanteeseen on sopeuduttu ja mitä asioita tulisi kehittää. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa perusjoukkona olivat Tampereella vuoden 1998 aikana työttömyyseläkeputkeen siirtyneet henkilöt (304 henkeä). Kyseessä oli kokonaistutkimus, jossa vastausprosentti oli 73 (222 henkeä). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Työttömyyseläkeputkessa olijoille oli tyypillistä keskimäärin melko alhainen koulutustaso ja sijoittuminen viimeisellä työpaikallaan hierarkian alapäähän, työntekijätasolle. Suurin osa oli työskennellyt yksityisellä sektorilla, tyypillisimmin teollisuudessa tai kaupan alalla. Tampereella työttömyyseläkeputkessa oli enemmän naisia kuin miehiä. Työsuhteet olivat yleensä päättyneet irtisanomisten kautta, mutta yllättävän moni (37 %) oli itsekin ollut halukas päättämään työsuhteensa ja siirtymään työttömyyseläkeputkeen. Usein jo työsuhteen päättämisen yhteydessä oli oletettu henkilön siirtyvän myöhemmin työttömyyseläkkeelle, mikä viittaa siihen, että työttömyyseläkeputkea käytetään tällä hetkellä tietoisena varhaiseläköitymisen reittinä. Ikäsyrjintäkokemukset olivat huolestuttavan yleisiä ja jopa 47 % irtisanotuista oli kokenut ikäsyrjintää omaan irtisanomiseensa liittyen.
Noin puolet työttömyyseläkeputkessa olijoista oli tullut työttömäksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Muiden kohdalla syyt olivat yksilöllisiä. Ensimmäisessä siirtymässä eli siirtymässä työttömyyteen työn ulkopuoliseen elämään veti erityisesti työttömyyseläkejärjestelmän olemassaolo ja sen tar-joama mahdollisuus; oletettiin, että myöhemmin päästäisiin työttömyyseläkkeelle. Työstä pois työnsivät työhön liittyvät kielteiset tekijät ja halu antaa töitä nuoremmille sekä pitkäaikainen sairaus ja muut terveydelliset tekijät. Työttömyyseläkeputki näytti toimivan joissakin tapauksissa myös työkyvyttömyyseläkkeen vaihtoehtona, jos työkyvyttömyyseläkkeelle ei oltu päästy. Halukkuus luopua työstä kasvoi iän myötä ja oli tyypillisempää naisille. Työstä haluttiin myös luopua todennäköisemmin silloin, jos arvostusta, osallistumista ja vaikuttamista, yhteiskunnallista toimintaa sekä itsensä kehittämistä ei pidetty tärkeinä.
Tutkittavista 86 % oli suuntautunut työttömyyseläkkeelle. Työttömyyseläkkeelle veti erityisesti järjestelmän olemassaolo ja omaisen hoitoavun tarve, jos sellaista esiintyi. Työhön liittyvät tekijät eivät tässä siirtymässä enää näyttäytyneet yhtä tärkeinä, tosin mitä pidempään viimeisellä työnantajalla oli työskennelty, sitä todennäköisemmin oltiin suuntauduttu työttömyyseläkkeelle. Myös terveydelliset syyt työnsivät kohti eläkettä ja jos työttömäksi oli tultu terveydellisistä syistä, vaikuttivat terveydelliset syyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös suuntautumiseen työttömyyseläkkeelle. Työttömyyseläkkeelle suuntasi myös se, jos henkilö oli itse halunnut päättää työsuhteensa, jos hän ei ollut kokenut työstä irtautumisen vaikutuksia kielteisinä, jos hän ei pitänyt työtä merkitykseltään tärkeänä ja jos hän oli sillä hetkellä tyytyväinen elämäänsä. Naiset suuntautuivat työttömyyseläkkeelle miehiä useammin.
Työttömyyseläkeputkessa olijat olivat keskimäärin melko tyytyväisiä elämäänsä juuri nyt eikä työttömyys ollut muuttanut tyytyväisyyttä ainakaan kielteiseen suuntaan suhteessa työssäoloaikaan. Osittain kysymys voi olla siitä, että tutkittavat olivat tutkimushetkellä jo olleet työttöminä pitkään (noin kaksi vuotta) ja tottuneet tilanteeseensa. Monelle työttömyys näyttäytyi lisäksi vain kulkureittinä työstä eläkkeelle, ei niinkään umpikujana keskellä työuraa, mikä myös lisäsi tyytyväsyyttä.
Avainsanat: työttömyyseläkeputki, ikääntyneet työttömät työnhakijat, varhaiseläköityminen, veto- ja työntötekijät, Tampere
Työttömyyseläkeputkessa olijoille oli tyypillistä keskimäärin melko alhainen koulutustaso ja sijoittuminen viimeisellä työpaikallaan hierarkian alapäähän, työntekijätasolle. Suurin osa oli työskennellyt yksityisellä sektorilla, tyypillisimmin teollisuudessa tai kaupan alalla. Tampereella työttömyyseläkeputkessa oli enemmän naisia kuin miehiä. Työsuhteet olivat yleensä päättyneet irtisanomisten kautta, mutta yllättävän moni (37 %) oli itsekin ollut halukas päättämään työsuhteensa ja siirtymään työttömyyseläkeputkeen. Usein jo työsuhteen päättämisen yhteydessä oli oletettu henkilön siirtyvän myöhemmin työttömyyseläkkeelle, mikä viittaa siihen, että työttömyyseläkeputkea käytetään tällä hetkellä tietoisena varhaiseläköitymisen reittinä. Ikäsyrjintäkokemukset olivat huolestuttavan yleisiä ja jopa 47 % irtisanotuista oli kokenut ikäsyrjintää omaan irtisanomiseensa liittyen.
Noin puolet työttömyyseläkeputkessa olijoista oli tullut työttömäksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Muiden kohdalla syyt olivat yksilöllisiä. Ensimmäisessä siirtymässä eli siirtymässä työttömyyteen työn ulkopuoliseen elämään veti erityisesti työttömyyseläkejärjestelmän olemassaolo ja sen tar-joama mahdollisuus; oletettiin, että myöhemmin päästäisiin työttömyyseläkkeelle. Työstä pois työnsivät työhön liittyvät kielteiset tekijät ja halu antaa töitä nuoremmille sekä pitkäaikainen sairaus ja muut terveydelliset tekijät. Työttömyyseläkeputki näytti toimivan joissakin tapauksissa myös työkyvyttömyyseläkkeen vaihtoehtona, jos työkyvyttömyyseläkkeelle ei oltu päästy. Halukkuus luopua työstä kasvoi iän myötä ja oli tyypillisempää naisille. Työstä haluttiin myös luopua todennäköisemmin silloin, jos arvostusta, osallistumista ja vaikuttamista, yhteiskunnallista toimintaa sekä itsensä kehittämistä ei pidetty tärkeinä.
Tutkittavista 86 % oli suuntautunut työttömyyseläkkeelle. Työttömyyseläkkeelle veti erityisesti järjestelmän olemassaolo ja omaisen hoitoavun tarve, jos sellaista esiintyi. Työhön liittyvät tekijät eivät tässä siirtymässä enää näyttäytyneet yhtä tärkeinä, tosin mitä pidempään viimeisellä työnantajalla oli työskennelty, sitä todennäköisemmin oltiin suuntauduttu työttömyyseläkkeelle. Myös terveydelliset syyt työnsivät kohti eläkettä ja jos työttömäksi oli tultu terveydellisistä syistä, vaikuttivat terveydelliset syyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös suuntautumiseen työttömyyseläkkeelle. Työttömyyseläkkeelle suuntasi myös se, jos henkilö oli itse halunnut päättää työsuhteensa, jos hän ei ollut kokenut työstä irtautumisen vaikutuksia kielteisinä, jos hän ei pitänyt työtä merkitykseltään tärkeänä ja jos hän oli sillä hetkellä tyytyväinen elämäänsä. Naiset suuntautuivat työttömyyseläkkeelle miehiä useammin.
Työttömyyseläkeputkessa olijat olivat keskimäärin melko tyytyväisiä elämäänsä juuri nyt eikä työttömyys ollut muuttanut tyytyväisyyttä ainakaan kielteiseen suuntaan suhteessa työssäoloaikaan. Osittain kysymys voi olla siitä, että tutkittavat olivat tutkimushetkellä jo olleet työttöminä pitkään (noin kaksi vuotta) ja tottuneet tilanteeseensa. Monelle työttömyys näyttäytyi lisäksi vain kulkureittinä työstä eläkkeelle, ei niinkään umpikujana keskellä työuraa, mikä myös lisäsi tyytyväsyyttä.
Avainsanat: työttömyyseläkeputki, ikääntyneet työttömät työnhakijat, varhaiseläköityminen, veto- ja työntötekijät, Tampere