Mistä se kipinä liikuntaan oikein syntyy? -Konstruktivistinen tulkinta liikuntaan sosiaalistumisesta.

LAHTINEN, MARKO (2001)
 

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.



LAHTINEN, MARKO
2001

Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2001-01-16
Näytä kaikki kuvailutiedot

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO 4 1.1. TYÖN SYNTYPROSESSI 4 1.2. LAADULLINEN TUTKIMUS LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMISESTA 6 1.3. TYÖN INTRESSI, ASEMA JA RAKENNE 8 2. LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMISEN TUTKIMISEN PERINNE JA TYÖN KESKEISET KÄSITTEET 10 2.1. SOSIALISAATIOTUTKIMUKSEN PERINNE 10 2.1.1. SOSIALISAATIO JA SOSIALISAATIOPROSESSI 10 2.1.2 YHTEISKUNNALLINEN, YHTEISÖLLINEN JA YKSILÖTASON NÄKÖKULMA SOSIALISAATIOON 12 2.1.3. SOSIALISAATION DIALEKTISUUS 13 2.1.4. PRIMAARI- JA SEKUNDAARISOSIALISAATIO 14 2.1.5. LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMINEN 15 2.2. LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMISEN TUTKIMUS 60- JA 70-LUVUILLA 15 2.2.1 LIIKUNTAAN LIITTYVÄ KÄSITTEISTÖ 18 2.3. KASAUTUMINEN JA KEHÄT 19 3. KONSTRUKTIVISTINEN KÄSITYS SOSIALISAATIOSTA 22 3.1. KONSTRUKTIVISMI 22 3.2. KONSTRUKTIVISTINEN TIEDONKÄSITYS 23 3.3. KONSTRUKTIVISMIN LAJIT 25 3.4. KONSTRUKTIVISTINEN SOSIAALISTUMINEN LIIKUNTAAN 27 4. METODI 29 4.1. METODINA TEEMAHAASTATTELU 29 4.2. METODOLOGIA: FENOMENOLOGINEN TIETEENFILOSOFIA JA HERMENEUTIIKKA 30 4.3. TUTKIMUSAINEISTO 33 4.4. TUTKIMUSONGELMA 36 4.5. LUOTETTAVUUS 37 4.5.1. MÄKELÄN KVALITATIIVISEN AINEISTON LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTIKRITEERIT 38 5. AINEISTON ANALYYSI 40 5.1. YLEISTÄ 40 5.2. HAASTATELTUJEN TAUSTATIETOJA 41 5.3. KULTTUURINEN VAIKUTUSKETJU LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMISESSA 42 5.3.1. YLEINEN LIIKUNTAKULTTUURI 45 5.3.2. PAIKALLINEN LIIKUNTAKULTTUURI 46 5.3.3. YKSILÖN LÄHIPIIRI LIIKUNTAAN SOSIAALISTAJANA 47 5.4. HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMISESSA 49 5.5. YHTEENVETO: TUTTUA JA HAUSKAA 51 6. POHDINTA: LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMINEN SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 2000-LUVULLA 54 6.1. LIIKUNTAKULTTUURIN MUUTOKSET 54 6.1.1. HYÖTYLIIKUNTAAN SOSIAALISTUMINEN 54 6.1.2. OHJATTU LIIKUNTA USEIN KILPAILULLISTA 56 6.1.3. LIIKUNTAKULTTUURIN LAPSILÄHTÖISYYS 57 6.2. MEDIAN ROOLI LIIKUNTAAN SOSIAALISTUMISESSA 2000-LUVULLA 59 6.2.1. HUIPPU-URHEILU ON OSA VIIHDETEOLLISUUTTA 60 6.2.2. TYTÖT JA URHEILUSANKARIN ROOLI MEDIASSA 61 6.3. SUMMA SUMMARUM 62 LÄHDELUETTELO 65
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee konstruktivistisesta näkökulmasta liikuntaan sosiaalistumista. Sosiaalistuminen käsitetään ketjuksi oppimiskokemuksia, joiden perusteella muodostuu käsitys ympäröivästä maailmasta. Työssä pyritään löytämään tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet liikuntaharrastuksen syntymiseen. Aihetta lähestytään laadullisesti teemahaastattelujen kautta. Niissä entiset huippu-urheilijat (n=72) kertovat lapsuutensa sosiaalisesta ympäristöstä ja ensimmäisistä liikuntakokemuksistaan.

Liikuntaan sosiaalistumiseen liittyy monia tekijöitä, joista merkittävimpiä ovat kodin liikunnallisuus ja paikallisen liikuntakulttuurin elinvoimaisuus. Myös yksilöllisillä tekijöillä on osuutensa liikuntaan sosiaalistumisessa. Liikuntaan sosiaalistumiseen liittyvät tekijät kasaantuvat ja vahvistavat toinen toisiaan. Liikunnallisuuteen liittyy monia hyvinvoinnin osatekijöitä.

Tutkimuksen perusteella liikuntaan sosiaalistumista voi edistää kehittämällä liikuntakulttuuria monimuotoisemmaksi ja -arvoisemmaksi, jolloin yhä useammalle löytyy mielekäs tapa harrastaa liikuntaa. Laadukkaasti ohjattu liikunta edesauttaa myönteisten liikuntakokemusten syntyä. Myös valistuksella on osansa liikuntaan sosiaalistumisessa, sillä liikunnan avulla on mahdollista lisätä hyvinvointia. Keskeistä on liikunnan kulttuurinen asema arvostettuna toimintana.
Kokoelmat