Adaptaatio Grimmin satujen suomennoksissa.
KANERVA, KATJA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KANERVA, KATJA
2000
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-12-19Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kääntämistä kulttuurisena ja aikaan sidottuna ilmiönä Grimmin satujen suomennoksissa esiintyvän adaptaation kautta. Tarkoituksena on tutkia satujen sisältämien kuolema- ja väkivaltaviittausten eroja.
Tutkimuksen aineistona on neljä eri-ikäistä Grimmin satujen nimellä julkaistua suomenkielistä kokoelmaa. Ne ovat vuosilta 1927, 1952, 1970 and 1999.
Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan lastenkirjallisuuden kääntämisen erityispiirteitä, erilaisia ekvivalenssiteorioita sekä ideologioiden ja adaptaation esiintymistä teksteissä.
Analyysiosassa keskitytään kokoelmien sisältämien kuolema- ja väkivaltaviittausten vertailuun sekä tarkastellaan lähemmin sadun Brüderchen und Schwesterchen suomennoksia. Tarkastelukohteena ovat esimerkiksi poistot ja mitä ne mahdolisesti kertovat käännöksen syntyajan kulttuurisesta ilmapiiristä ja käännöskäsityksestä.
Kääntämisessä ovat keskeisiä tekijöitä kirjoittamis- ja käännösajankohdat, eri vastaanottajaryhmät sekä tekstin sisältämät ennakko-odotukset. Kääntäjän tulee ottaa tulokulttuurin konventiot ja ideologiat huomioon, jotta käännös olisi kyseisessä kulttuurissa hyväksyttävä. Tutkimus osoitti, että kaksi tarkasteltavista kokoelmista sisälsi huomattavasti adaptaatiota, kun tekstit sisälsivät viittauksia kuolemaan tai väkivaltaan. Adaptointikeinoja olivat lähinnä poistot ja kiertoilmaukset. Muutokset selittyvät lähinnä tekstien erilaisilla kohderyhmillä, mutta myös käännösten ilmestymisajoilla on oma vaikutuksensa kielellisiin ratkaisuihin.
Avainsanat: lastenkirjallisuuden kääntäminen, sadut, adaptaatio, tabut
Tutkimuksen aineistona on neljä eri-ikäistä Grimmin satujen nimellä julkaistua suomenkielistä kokoelmaa. Ne ovat vuosilta 1927, 1952, 1970 and 1999.
Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan lastenkirjallisuuden kääntämisen erityispiirteitä, erilaisia ekvivalenssiteorioita sekä ideologioiden ja adaptaation esiintymistä teksteissä.
Analyysiosassa keskitytään kokoelmien sisältämien kuolema- ja väkivaltaviittausten vertailuun sekä tarkastellaan lähemmin sadun Brüderchen und Schwesterchen suomennoksia. Tarkastelukohteena ovat esimerkiksi poistot ja mitä ne mahdolisesti kertovat käännöksen syntyajan kulttuurisesta ilmapiiristä ja käännöskäsityksestä.
Kääntämisessä ovat keskeisiä tekijöitä kirjoittamis- ja käännösajankohdat, eri vastaanottajaryhmät sekä tekstin sisältämät ennakko-odotukset. Kääntäjän tulee ottaa tulokulttuurin konventiot ja ideologiat huomioon, jotta käännös olisi kyseisessä kulttuurissa hyväksyttävä. Tutkimus osoitti, että kaksi tarkasteltavista kokoelmista sisälsi huomattavasti adaptaatiota, kun tekstit sisälsivät viittauksia kuolemaan tai väkivaltaan. Adaptointikeinoja olivat lähinnä poistot ja kiertoilmaukset. Muutokset selittyvät lähinnä tekstien erilaisilla kohderyhmillä, mutta myös käännösten ilmestymisajoilla on oma vaikutuksensa kielellisiin ratkaisuihin.
Avainsanat: lastenkirjallisuuden kääntäminen, sadut, adaptaatio, tabut