Koulutus identiteetin ja merkittävien oppimiskokemusten tuottajana änkyttäjälle.
PELTOMAA, PIA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PELTOMAA, PIA
2000
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-12-21Sisällysluettelo
1 Johdanto 4 2 Teoreettinen tausta: kulttuuri ja identiteetti 5 2.1 Koulutuksen tehtävät ja merkitys 10 2.2 Aikaisemmat tutkimukset 18 3 Keskeiset käsitteet 28 3.1 Koulutus 28 3.2 Identiteetti 29 3.3 Merkittävä oppimiskokemus 34 4 Tutkimuksen suorittaminen 37 4.1 Tutkimuksen kohderyhmän määrittelyä 38 4.2 Tutkimusongelmat 41 4.3 Tutkimusmenetelmä 41 4.4 Tutkimusaineisto 43 4.5 Aineiston analyysi 44 5 Tulokset 46 5.1 Sosiaalinen identiteetti 48 5.2 Henkilökohtainen identiteetti 53 5.3 Minä-identiteetti 61 5.4 Kulttuuri-identiteetti 66 5.5 Merkittävät oppimiskokemukset ja valtautuminen 70 5.6 Tutkimusryhmälle tyypilliset tulokset 73 5.7 Identiteettien yhteenveto 79 5.8 Tutkimuksen luotettavuus 82 6 Pohdinta 86 Lähteet 92 Liitteet 100
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaista identiteettiä ja merkittäviä oppimiskokemuksia formaali koulutus tuottaa tutkimusryhmälle suomalaisessa kulttuurissa ja onko tuloksissa jotain vain tälle tutkimusryhmälle tyypillistä. Koulutusjärjestelmä on tutkimuksen teoreettisen taustan mukaan keskeinen kulttuurin omaksumisen osa-alue, jonka vuorovaikutussuhteilla on merkitystä yksilön identiteetin muodostumiselle. Tutkimusryhmä koostui yhdeksästä eri ikäisestä henkilöstä, joilla on puhehäiriö, änkytys. Tutkimusryhmässä oli kolme naista ja kuusi miestä. Tutkimusryhmän avulla haluttiin antaa ääni pienelle erityisryhmälle ja näin sekä laajentaa että vertailla tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Identiteettiä tarkasteltiin neljällä ulottuvuudella: sosiaalinen identiteetti, henkilökohtainen identiteetti, minä-identiteetti ja kulttuuri-identiteetti. Formaali koulutus tuotti tutkimusryhmän korkeakoulutetuille arvostettua sosiaalista statusta. Koulutuksella oli suuri merkitys työpaikan saamiselle, työttömyys oli ollut monelle koulutukseen hakeutumisen motiivi. Henkilökohtaiset koulutuselämäkerrat olivat hyvin yksilöllisesti rakentuneita, koulutus ja työ vuorottelivat elämänkulussa. Minä-identiteettiä oppilaana tyypiteltiin suhteessa omiin luonteenpiirteisiin, koulumenestykseen tai tiettyihin oppiaineisiin. Koulutus on tuottanut ominaisuuksia tai henkilökohtaisia piirteitä, jotka nähdään osaksi minä-identiteettiä. Kotiympäristön resurssit oli kulttuuri-identiteettiin liittyen koettu pääasiassa opiskelua kannustaviksi. Neljästä haastattelusta löytyi merkittäviksi oppimiskokemuksiksi tulkittavia tapahtumia.
Haastateltavien puhehäiriö on joillakin vaikuttanut ammatinvalintaan tai koulutukseen hakeutumiseen. Sillä on myös ollut vaikutusta keskeisiin ja merkittäviin kokemuksiin kouluorganisaatiosta ja minä-identiteetin tyypittelyihin. Kolme nuorinta haastateltavaa olivat kokeneet koulutuksen kokonaisuudessaan myönteisimmin, eikä puhehäiriöllä ollut niin suurta merkitystä identiteetin muodostumiselle kuin vanhemmilla. Änkyttäjän kohdalla erityisen tärkeänä näyttäytyivät kodin, kouluorganisaation ja oikean puheterapian yhteistyö.
Asiasanat: koulutus, identiteetti, merkittävä oppimiskokemus, puhehäiriö, änkytys
Identiteettiä tarkasteltiin neljällä ulottuvuudella: sosiaalinen identiteetti, henkilökohtainen identiteetti, minä-identiteetti ja kulttuuri-identiteetti. Formaali koulutus tuotti tutkimusryhmän korkeakoulutetuille arvostettua sosiaalista statusta. Koulutuksella oli suuri merkitys työpaikan saamiselle, työttömyys oli ollut monelle koulutukseen hakeutumisen motiivi. Henkilökohtaiset koulutuselämäkerrat olivat hyvin yksilöllisesti rakentuneita, koulutus ja työ vuorottelivat elämänkulussa. Minä-identiteettiä oppilaana tyypiteltiin suhteessa omiin luonteenpiirteisiin, koulumenestykseen tai tiettyihin oppiaineisiin. Koulutus on tuottanut ominaisuuksia tai henkilökohtaisia piirteitä, jotka nähdään osaksi minä-identiteettiä. Kotiympäristön resurssit oli kulttuuri-identiteettiin liittyen koettu pääasiassa opiskelua kannustaviksi. Neljästä haastattelusta löytyi merkittäviksi oppimiskokemuksiksi tulkittavia tapahtumia.
Haastateltavien puhehäiriö on joillakin vaikuttanut ammatinvalintaan tai koulutukseen hakeutumiseen. Sillä on myös ollut vaikutusta keskeisiin ja merkittäviin kokemuksiin kouluorganisaatiosta ja minä-identiteetin tyypittelyihin. Kolme nuorinta haastateltavaa olivat kokeneet koulutuksen kokonaisuudessaan myönteisimmin, eikä puhehäiriöllä ollut niin suurta merkitystä identiteetin muodostumiselle kuin vanhemmilla. Änkyttäjän kohdalla erityisen tärkeänä näyttäytyivät kodin, kouluorganisaation ja oikean puheterapian yhteistyö.
Asiasanat: koulutus, identiteetti, merkittävä oppimiskokemus, puhehäiriö, änkytys