Kylä kasvattaa lapset. Kodin ja koulun kasvattajien ajatuksia kasvatusyhteistyöstä 1-6-luokilla.
AROSARKA, ARJA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
AROSARKA, ARJA
2000
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-12-20Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää ja kartoittaa kouluyhteistyössä tapahtuvaa yhteistyötä peruskoulun 1-6 -luokilla ensisijaisesti kasvatuksen osalta sekä tuoda esille vanhempien ja opettajien ajatuksia kasvatuksesta.
Tutkimustehtäväni pääongelmaa, mitä vanhemmat ja opettajat ajattelevat kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä erityisesti kasvatuksen osalta, työstin seuraavien alaongelmien avulla:
1. Mitä kodin ja koulun välistä yhteistyötä tutkimuskoulussa on tehty?
2. Mitä kasvatustavoitteita vanhemmilla ja opettajilla on?
3. Ketkä kasvattavat lasta?
4. Mitä kasvatustukea koulu on tarjonnut?
5. Mitä kasvatusyhteistyötä vanhemmat ja opettajat haluavat tehdä?
6. Miten kasvatusyhteistyötä voi kehittää?
7. Miten tutkimuskoulun luokkakohtaiset huoneentaulut toimivat kouluyhteistyössä?
Tutkimus suoritettiin Hämeenkyrön kunnassa Kyröskosken koululla, jossa tutkija toimii luokanopettajana. Koulussa on kahden lukuvuoden ajan noudatettu kouluyhteistyössä työstettyjä luokkakohtaisia koulunkäyntisopimuksia, huoneentauluja. Esitutkimuksen kohteena oli koulun oppilaiden vanhempia luokilta 1B, 4A ja 6A lukuvuonna 1998-1999 ja tutkimuskohteena 1-6 -luokkien oppilaiden vanhempia ja opettajia lukuvuonna 1999-2000.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen etnograafinen tapaustutkimus. Se on luonteva lähestymistapa, kun tarkastelukulmana on kouluyhteistyössä toimivien kasvattajien kokemukset, näkemykset ja kehittämistoiveet käytännön kasvatustoiminnasta. Analysoinnissa tulkitsen tutkimusongelmia tutkimuksessa käytetyillä aineistonkeruumenetelmillä esiin nousseiden teemojen pohjalta yhdistäen niitä samalla aiheeseen liittyvään teoriaan.
Kouluyhteistyössä toimivat kasvattajat haluavat kasvattaa lapsia rakastavassa, ymmärtäväisessä ja turvallisessa ympäristössä, jossa kunnioitetaan erilaisuutta eikä hyväksytä kiusaamista. Lasten oheiskasvattajina toimivat lähiyhteisön ja ympäristön aikuiset, vertaisryhmät sekä yhteiskunta. Kasvatustehtävä jakautuu tavoitteiden perusteella eri kasvatusyhteistyöalueisiin. Vanhempainvarteista arviointi- ja kehityskeskusteluiksi kehitettävät henkilökohtaiset tapaamiset ja keskustelut koetaan antoisimmaksi kasvatusyhteistyömuodoksi.
Avainsanat: kodin ja koulun välinen yhteistyö, kasvatus, sosiaalistuminen
Tutkimustehtäväni pääongelmaa, mitä vanhemmat ja opettajat ajattelevat kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä erityisesti kasvatuksen osalta, työstin seuraavien alaongelmien avulla:
1. Mitä kodin ja koulun välistä yhteistyötä tutkimuskoulussa on tehty?
2. Mitä kasvatustavoitteita vanhemmilla ja opettajilla on?
3. Ketkä kasvattavat lasta?
4. Mitä kasvatustukea koulu on tarjonnut?
5. Mitä kasvatusyhteistyötä vanhemmat ja opettajat haluavat tehdä?
6. Miten kasvatusyhteistyötä voi kehittää?
7. Miten tutkimuskoulun luokkakohtaiset huoneentaulut toimivat kouluyhteistyössä?
Tutkimus suoritettiin Hämeenkyrön kunnassa Kyröskosken koululla, jossa tutkija toimii luokanopettajana. Koulussa on kahden lukuvuoden ajan noudatettu kouluyhteistyössä työstettyjä luokkakohtaisia koulunkäyntisopimuksia, huoneentauluja. Esitutkimuksen kohteena oli koulun oppilaiden vanhempia luokilta 1B, 4A ja 6A lukuvuonna 1998-1999 ja tutkimuskohteena 1-6 -luokkien oppilaiden vanhempia ja opettajia lukuvuonna 1999-2000.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen etnograafinen tapaustutkimus. Se on luonteva lähestymistapa, kun tarkastelukulmana on kouluyhteistyössä toimivien kasvattajien kokemukset, näkemykset ja kehittämistoiveet käytännön kasvatustoiminnasta. Analysoinnissa tulkitsen tutkimusongelmia tutkimuksessa käytetyillä aineistonkeruumenetelmillä esiin nousseiden teemojen pohjalta yhdistäen niitä samalla aiheeseen liittyvään teoriaan.
Kouluyhteistyössä toimivat kasvattajat haluavat kasvattaa lapsia rakastavassa, ymmärtäväisessä ja turvallisessa ympäristössä, jossa kunnioitetaan erilaisuutta eikä hyväksytä kiusaamista. Lasten oheiskasvattajina toimivat lähiyhteisön ja ympäristön aikuiset, vertaisryhmät sekä yhteiskunta. Kasvatustehtävä jakautuu tavoitteiden perusteella eri kasvatusyhteistyöalueisiin. Vanhempainvarteista arviointi- ja kehityskeskusteluiksi kehitettävät henkilökohtaiset tapaamiset ja keskustelut koetaan antoisimmaksi kasvatusyhteistyömuodoksi.
Avainsanat: kodin ja koulun välinen yhteistyö, kasvatus, sosiaalistuminen