Naiskuva 1930-luvun käsityön opetuksessa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa 1930-luvun käsityönopetuksessa vallinnut naiskuva. Kattavan käsityksen muodostamiseksi on selvennettävä käytössä ollutta opetussuunnitelmaa eli Maalaiskansakoulun opetussuunnitelmaa vuodelta 1925 sekä aikakauteen liittyviä yhteiskunnallisia ja poliittisia ilmiöitä. Tutkimuksella on kolme tutkimusongelmaa: Millainen on käsityön opetussuunnitelma maalaiskansakoulun opetussuunnitelmassa? Millainen on naiskuva vuoden 1925 opetussuunnitelmassa ja millainen on ns. piilo-opetussuunnitelma erityisesti naiskuvaa ajatellen? Miten aikakausi ja yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet ovat vaikuttaneet opetussuunnitelman sisältöön, käsityön opetukseen ja opetuksessa välittyvään kuvaan naisen roolista?Kysymyksessä on kasvatuksen historian aihepiiri, tarkennettuna opetussuunnitelmien ja niiden taustalla olevan ihmiskuvan tutkiminen. Keskeisen tutkimusaineiston muodostavat vuoden 1925 Maalaiskansakoulun opetussuunnitelma ja sen käsityön opetussuunnitelma, vuoden 1912 Valtion käsityönopetuskomitean mietintö sekä Rinteen (1984) väitöskirja Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelmien muutoksista. Lisäksi merkittäviä lähteitä ovat naiseutta eri konteksteissa tarkastelevat Kaarnisen, Markkolan ja Ollilan väitöskirjat.Käsityön opetussuunnitelmassa ei varsinaisesti kuvata pohjana olevaa naiskuvaa, opetussuunnitelma pitäytyy opetuksen ulkoisessa kuvauksessa. Näin tutkimuksen keskiöön nousee yhteiskunnassa vallinnut naiskuva. Naisen asema koki suuria muutoksia vuosisadan alun vuosikymmeninä. Naisasialiike ja sen ajama äänioikeus sekä lisääntynyt työssäkäynti muokkasivat naiskuvaa ja veivät naisia kohti vapautumista, emansipaatiota. Maaseudulla Marttaliitto vaikutti voimakkaasti naisiin ja ajoi emännän työn ammatillistamista. Koko Suomen kansaa haavoitti vuoden 1918 kansalaissota, jonka jäljet näkyivät suomalaisten elämässä vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeenkin.Naiskuvaan vaikutti voimakkaasti sosiaalinen tausta ja asema. Naiskuva ei kuitenkaan muotoutunut yksistään näistä elementeistä, yhteiskunnan vallitsevat olosuhteet loivat pohjan yksilön kehittymiselle. Pääasiassa naiset jatkoivat elämäänsä siinä sosiaalisessa ympäristössä, johon olivat syntyneet. Kansakoulun opetuksen tuli olla kaikille yhteistä mutta sukupuolten erkaantuminen alkoi viimeistään kouluopetuksen myötä. Käsityötunneilla harjoitettiin käden taitoja monipuolisesti. Pyrkimyksenä oli kasvattaa taitava perheenäiti, joka omien taitojensa turvin kykenee vaatettamaan perheensä.Asiasanat: käsityö - opetus - historia, kansakoulu - opetussuunnitelmat, naiskuva, naisen asema - Suomi - 1930-luku