Lapuan päivä aikansa kuvastin. Lapuan päivän muutos 1864-2000.
IKOLA, KAISA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
IKOLA, KAISA
2000
Suomen historia - Finnish History
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-12-12Sisällysluettelo
1. LAPUAN PÄIVÄ, "AIDON LAPUALAISUUDEN" SYMBOLI 1.1. Muistojuhlan perinne 1.2. Aikaisempi tutkimus ja lähteet 2. LAPUAN PÄIVÄN SYNTY 1808-97 2.1. Lapuan taistelu 2.2. Muistomerkin pystytys 2.3. Elämää Kiviristin ympärillä 3. LAPUAN PÄIVÄ MUOTOUTUU 1902-16 3.1. Hyvien tapojen opettaja 1902-03 3.2. Juhla politisoituu 1904-05 3.3. Rehellisesti Suomen sodan muistoissa 1906-07 3.4. Lapuan taistelun 100-vuotisjuhla 1908 3.5. Toisen sortokauden Lapuan Päivät 1901-11 3.6. Kielletty juhla 1912-16 4. "PYYKKI ON PANTU JA PYSYY" 1917-19 4.1. Ei porvareita eikä sosialisteja, vaan hyviä kansalaisia 1917 4.2. Uusien sankarien kunniaksi 1918 4.3. Haave yksimielisestä kansasta 1919 5. VANHAT JA UUDET AATTEET 1920-39 5.1. Perinteiden pohjalta 5.2. Kahden sodan muistoissa 5.3. "Nuijamiesten ja jääkärien laittomuutta" 1930-31 5.4. Vihellyskonsertti 1932 5.5. "Riidellään syksyt ja talvet, Lapuan Päivänä ajatellaan isänmaata" 1933-39 6. SODASSA JA SODAN JÄLKEEN 1940-65 6.1. Kiviristi rohkaisijana 1940-44 6.2. Juhla ilman polittista luonnetta 6.3. "Tappiota tuloo jotta roikuu" 6.4. Vuori tuli Muhammedin luo - Lapuan Päivän tietoinen kohottaminen 6.5. "Harjoitusjuhlat" ja Lapuan taistelun 150-vuotispäivä 6.6. "He eivät tahtoneet sotaa" 6.7. Lapuan Sanomat ja Jalo Lahdensuo, Lapuan Päivän ylläpitäjät 7. PERINTEIDEN JA KOTISEUDUN JUHLA 1966-84 7.1. Kylästä kylään 7.2. Kiitollisuus menneitä sukupolvia kohtaan 7.3. Yksi monista kesäjuhlista 8. LAPUALAISTEN JUHLA 1985-2000 8.1. "Lapualaisuus ei kuole koskaan" 8.2. Lapuakin on mahdollisuus 8.3. Ilonpitoa, yhdessäoloa, hiljentymistä 8.4. Mitkä ne sellaiset Lapuan Päivät on? 8.5. Ajankohtaisuuden paluu 8.6. "Juuret menneisyydessä, käsi nykyisyydessä, katse tulevaisuudessa" 9. LAPUAN PÄIVÄ AIKAKAUSIEN HEIJASTAJANA LIITE. Lapuan kartta. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS.
Tiivistelmä
Suomalaisille voittoisan Lapuan taistelun 14.7.1808 muistoa on juhlittu Lapuan Päivänä ensimmäisen kerran vuonna 1864 ja säännöllisesti vuodesta 1902 alkaen. Miten ajan, arvojen, maan muutokset ovat vaikuttaneet Lapuan Päivään, miten se on heijastanut aikakautensa asenteita? Miten juhlan konkreettinen viettotapa on muuttunut, ONKO kyseessä taistelun muistojuhla? Miten ihmiset ovat eri aikoina nähneet Lapuan Päivän merkityksen? Näihin kysymyksiin etsin pro gradu -tutkielmassani vastausta. Päälähteenäni on aikakauden lehdistö, vuosilta 1902-32 maakuntalehdet ja 1933-2000 paikallislehti. Lisäksi olen käyttänyt hyväkseni Erkki Lehtisen Lapuan historiaa ja Ilmari Kohtamäen tutkimusta Lapuan Päivästä.
Ensimmäinen Lapuan Päivä järjestettiin 1864 patsaanpaljastustilaisuutena, jota leimasi voimakas isänmaallisuus. Tämän jälkeen juhlaa ei suuremmin vietetty, kunnes vuonna 1902 Lapuan edistysseurat päättivät panna toimeen sivistävän tilaisuuden, jonka ajaksi palvelusväki voisi saada vapaata sen sijaan, että viettäisi mikkelimaanantain vapaapäivää umpihumalassa. Pian yhä suurempaa maakunnallista mainetta saavuttavasta tilaisuudesta tuli päättäjien silmätikku. Lapuan Päivä olikin tilaisuus, jonne ihmiset kokoontuivat paitsi seuraamaan laadukasta ohjelmaa, myös puhumaan hetken tärkeistä asioista. Sodan jälkeen aatteet kokivat inflaation ja Lapuan Päiväkin oli hiipumassa kokonaan. Tällöin, samoin kuin jo 1930-luvun alussa, paikallislehti Lapuan Sanomat otti tehtäväkseen juhlan kohottamisen. Lisäksi lapualainen maanviljelysneuvos Jalo Lahdensuo, entinen ministeri ja maaherra, kirjoitti ja puhui ahkerasti Lapuan Päivän puolesta. Nämä kaksi tekijää nostivat Lapuan Päivän uudelleen arvo!
onsa, eikä sen viettoa sittemmin ole kyseenalaistettu. Lapuan taistelu juhlan alkusysäyksenä jäi kuitenkin taka-alalle, vaikka joka vuosi tehtiinkin kunniakäynti taistelun muistomerkille. Vasta 1980-luvulla taistelu tavallaan koki uuden tulemisen.
Lapuan Päivällä on kautta aikojen ollut "valkoinen" maine, vietettiinhän suurimmat juhlat heti itsenäistymisen jälkeen 1918-19 valkoisen armeijan ydinalueella. Lisäksi lapuanliikkeen kuohunta leimasi muutamana vuonna tilaisuutta. Vaikka juhlan puheissa tuomittiinkin vasemmistolaiset, niissä silti pilkahti ymmärtämystä ja tietoisuutta yhteiskunnallisten parannusten tarpeesta. Toisen maailmansodan jälkeen pyrittiin kitkemään juhlasta kaikki politiikka ja Lapuan Päivästä tuli kotiseudun juhla. Lapuan Päivä onkin ollut elinkaarensa aikana useaan otteeseen puolustuskannalla. 1900-luvun alussa vakuutettiin, ettei kyseessä ole sotakiihkon lietsominen, sodan jälkeen korostettiin ystävällistä mieltä Neuvostoliittoa kohtaan. 1980-luvulla pyrittiin osoittamaan, että vaikka juhlalla oli juurensa historiassa, se ei suinkaan ollut mitenkään vanhoillinen tilaisuus. Virkistysruiskeen tilaisuudelle antoi 1980-luvun puolivälissä alkanut tapa viettää jälleen Lapuan PÄIVIÄ kokonaisen viikonlopun !
ajan. Tällöin valokeilaan nousivat LAPUALAISET, joille haluttiin juhlan yhteydessä näyttää kotikaupungin monia mahdollisuuksia. Jälleen uuden suunnan Lapuan Päivä sai vuonna 2000, jolloin ensimmäisen kerran luovuttiin perintestä pääjuhlasta, ja ihmisille annettiin amhdollisuus elää mukana kotiseudun historiassa perinnejumalanpalveluksen ja historiallisen näytelmän keinoin.
Ensimmäinen Lapuan Päivä järjestettiin 1864 patsaanpaljastustilaisuutena, jota leimasi voimakas isänmaallisuus. Tämän jälkeen juhlaa ei suuremmin vietetty, kunnes vuonna 1902 Lapuan edistysseurat päättivät panna toimeen sivistävän tilaisuuden, jonka ajaksi palvelusväki voisi saada vapaata sen sijaan, että viettäisi mikkelimaanantain vapaapäivää umpihumalassa. Pian yhä suurempaa maakunnallista mainetta saavuttavasta tilaisuudesta tuli päättäjien silmätikku. Lapuan Päivä olikin tilaisuus, jonne ihmiset kokoontuivat paitsi seuraamaan laadukasta ohjelmaa, myös puhumaan hetken tärkeistä asioista. Sodan jälkeen aatteet kokivat inflaation ja Lapuan Päiväkin oli hiipumassa kokonaan. Tällöin, samoin kuin jo 1930-luvun alussa, paikallislehti Lapuan Sanomat otti tehtäväkseen juhlan kohottamisen. Lisäksi lapualainen maanviljelysneuvos Jalo Lahdensuo, entinen ministeri ja maaherra, kirjoitti ja puhui ahkerasti Lapuan Päivän puolesta. Nämä kaksi tekijää nostivat Lapuan Päivän uudelleen arvo!
onsa, eikä sen viettoa sittemmin ole kyseenalaistettu. Lapuan taistelu juhlan alkusysäyksenä jäi kuitenkin taka-alalle, vaikka joka vuosi tehtiinkin kunniakäynti taistelun muistomerkille. Vasta 1980-luvulla taistelu tavallaan koki uuden tulemisen.
Lapuan Päivällä on kautta aikojen ollut "valkoinen" maine, vietettiinhän suurimmat juhlat heti itsenäistymisen jälkeen 1918-19 valkoisen armeijan ydinalueella. Lisäksi lapuanliikkeen kuohunta leimasi muutamana vuonna tilaisuutta. Vaikka juhlan puheissa tuomittiinkin vasemmistolaiset, niissä silti pilkahti ymmärtämystä ja tietoisuutta yhteiskunnallisten parannusten tarpeesta. Toisen maailmansodan jälkeen pyrittiin kitkemään juhlasta kaikki politiikka ja Lapuan Päivästä tuli kotiseudun juhla. Lapuan Päivä onkin ollut elinkaarensa aikana useaan otteeseen puolustuskannalla. 1900-luvun alussa vakuutettiin, ettei kyseessä ole sotakiihkon lietsominen, sodan jälkeen korostettiin ystävällistä mieltä Neuvostoliittoa kohtaan. 1980-luvulla pyrittiin osoittamaan, että vaikka juhlalla oli juurensa historiassa, se ei suinkaan ollut mitenkään vanhoillinen tilaisuus. Virkistysruiskeen tilaisuudelle antoi 1980-luvun puolivälissä alkanut tapa viettää jälleen Lapuan PÄIVIÄ kokonaisen viikonlopun !
ajan. Tällöin valokeilaan nousivat LAPUALAISET, joille haluttiin juhlan yhteydessä näyttää kotikaupungin monia mahdollisuuksia. Jälleen uuden suunnan Lapuan Päivä sai vuonna 2000, jolloin ensimmäisen kerran luovuttiin perintestä pääjuhlasta, ja ihmisille annettiin amhdollisuus elää mukana kotiseudun historiassa perinnejumalanpalveluksen ja historiallisen näytelmän keinoin.