Kysymyksistä vastauksiin: kyselylomakkeen tekeminen ja englantilaisten ohjelmistoyritysten suhtautuminen kääntämiseen.

Abstract

Tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus oli selvittää kyselyn avulla, mitkä ovat englantilaisten ohjelmistoyritysten lokalisointitarpeet ja -käytännöt sekä mikä on suuren kulttuuripiirin suhde kääntämiseen. Kysely oli tarkoitus toteuttaa yhteistyössä suomalaisen käännösyrityksen kanssa, jolla on toimisto myös Isossa-Britanniassa. Yhteistyössä tuli vastaan kuitenkin sellaisia ongelmia, että tutkimuksen toteutusta jouduttiin muuttamaan. Tutkielman aiheeksi muotoutui siis kyselyä varten tehdyn kyselylomakkeen tutkiminen ja sen toimivuuden selvittäminen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan englantilaisten ohjelmistoyritysten suhtautumista kääntämiseen muutamien jo saatujen kyselyvastausten avulla ja pohditaan englannin asemaa globaalina kielenä.

Tutkimuksen erilaisista näkökulmista johtuen tutkimuksessa on myös kaksi erilaista, mutta toisiinsa liittyvää tutkimusongelmaa. Kyselylomaketta verrataan lähdemateriaalin perusteella hahmoteltuihin hyvän kyselylomakkeen ominaisuuksiin ja ratkaistaan lopuksi onko kyselylomake onnistunut ja toimiva. Englantilaisten ohjelmistoyritysten suhtautumista kääntämiseen tarkastellaan englannin kielen globaalin aseman näkökulmasta ja pohditaan, onko suuren kulttuuripiirin edustajan asenteissa sellaisia eroja verrattuna pienen kulttuuripiirin suhtautumiseen, joiden voidaan katsoa johtuvan kielen erilaisesta asemasta. Tutkimusaineistona on siis kyselylomake ja 15 kyselyvastausta.

Kyselylomakkeen tekemisessä hyvä esityö on todella tärkeää. Esityöhön sisältyy myös pilottitutkimus varsinaista kyselyä vastaavan vastaajaryhmän keskuudessa. Kyselylomakkeen kysymysten tulee olla sopivassa järjestyksessä ja siirtymävaiheisiin tulee kiinnittää huomiota. Hyvän kysymyksen ominaisuudet voidaan yleistää viiteen kohtaan, joissa keskeistä on se, että vastaajien tulee ymmärtää kysymykset yhdenmukaisesti ja ne tulee esittää ja välittää heille yhdenmukaisesti. Hyvän kysymyksen laatimisessa on myös seitsemän periaatetta, joita tulisi noudattaa. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat ohjeet: 1) kerrallaan voi kysyä vain yhden kysymyksen, 2) vastaajille tulee kertoa, millaista vastausta haetaan ja 3) mittaaminen on helpompaa, kun vastaajat perehdytetään tehtävään johdonmukaisesti.

Kyselyä varten suunnitellussa kyselylomakkeessa todettiin kolme vakavaa ongelmaa: riittämätön esityö, vastaamatta jääneiden kysymysten suuri määrä ja vastaajien puutteellinen perehdyttäminen tehtävään. Muutamia pienempiäkin ongelmia havaittiin. Kyselylomakkeen hyviksi ominaisuuksiksi voidaan laskea esimerkiksi valintaruutu- ja tekstilomakekentät, johdonmukainen rakenne sekä kysymysten selkeä muotoilu. Kyselylomake todettiin kuitenkin toimivaksi sillä edellytyksellä, että kohderyhmä on oikea.

Englantilaisten ohjelmistoyritysten todettiin suhtautuvan kääntämiseen puheen tasolla periaatteessa myönteisesti, mutta käytännössä sillä ei ole niille juuri merkitystä. Lokalisointitarpeita ei vastaajaryhmässä juurikaan ollut ja lokalisointikokemuksia oli vain harvalla. Monet yritykset ilmoittivat toimivansa vain englanninkielisillä alueilla, jolloin tarvetta lokalisoinnille ei syntynyt. Englannin kielen globaalin aseman havaittiin aiheuttavan kielellistä omahyväisyyttä, joka ilmeni muun muassa haluttomuutena lähteä laajentamaan kaupankäyntiä vieraille kieli- ja kulttuurialueille.