Asukasvaikuttamisen realiteetit. Case-tutkimus asukasvaikuttamisen teoriasta ja käytännöstä maankäytössä ja kaavoituksessa.
HAKALA, SIRKKU (2000)
HAKALA, SIRKKU
2000
Kunnallispolitiikka - Local Governance
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9043
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-9043
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ LYHENTEET 2 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT 4 2.1. Tutkimustehtävä 4 2.2. Menetelmä ja aineisto 6 3. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 7 3.1. Demokratia ja osallistuminen 7 3.1.1. Yleistä demokratiasta 7 3.1.2. Osallistuminen ja demokratian eri muodot 9 3.1.3. Kontrolli ja sen merkitys 14 3.2. Asukkaiden vaikuttava toiminta 16 3.3. Viranomaistoiminta 19 3.3.1. Viranhaltijoiden rooli ja asema kunnassa 19 3.3.2. Virkatoiminta 20 3.3.3. Hallintopäätös ja hallinnon lainalaisuus 22 3.3.4. Sopiminen 23 4. KAAVOITUS JA KUNNAN MAAPOLITIIKKA 25 4.1. Kaavoitus kunnan tehtävänä 25 4.1.1. Yleistä kaavoituksesta 25 4.1.2. Kaavoituksen tavoitteita 28 4.1.3. Eri kaavatasot 31 4.2. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksia 34 4.2.1. Laki ohjaajana 34 4.2.2. Kaavoitusta koskevia uudistuksia 36 4.2.3. Muutoksenhaku kaava-asioissa 38 4.3. Kunnan maapolitiikka 39 4.3.1. Yleistä kuntien maapolitiikasta 39 4.3.2. Lunastus 40 5. ESIMERKKITAPAUKSET 41 5.1. Taustaa 41 5.2. Case I: Rakentamiskehotus 43 5.2.1. Kunnan toimenpiteet 43 5.2.2. Rakentamiskehotuksen saaneiden näkemyksiä 47 5.2.3. Päätelmiä 49 5.3. Case II: Kaavoitussopimus 52 5.3.1. Kunnan toimenpiteet 52 5.3.2. Valitus 56 5.3.3. Päätelmiä 58 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 59 LÄHTEET 62 LIITTEET 1. Kaavaluonnos 1 2. Kaavaluonnos 2
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on asukasvaikuttaminen liittyen kaavoitukseen ja maankäyttöön. Desentralisaation johdosta valtaa on siirtynyt yhä enemmän valtiolta kunnille. Kun päätökset on tuotu lähemmäksi kuntalaisia, on päätöksiin vaikuttaminen helpompaa. Kunnista onkin tullut yhä itsenäisempiä toimijoita, kun kysymys on rakennetusta ympäristöstä. Demokratian yleisimmät keinot, kuten äänestäminen, eivät kuitenkaan tuo kaikkien mielipiteitä kuuluviin. Siksi tarjolla pitää olla mahdollisimman monia osallistumisen eri muotoja. Kuntien tulee edesauttaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien käyttöä ja samalla nähdä kuntalaisten mielipiteet ja paikallistuntemus kunnan ehtymättömänä voimavarana.
Uuden maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Uudella lailla on pyritty lisäämään valmisteluvaiheen vuorovaikutteisuutta korostamalla mielipiteenilmaisun sijasta mahdollisuutta osallistua nimenomaan kaavan valmisteluvaiheeseen, sekä mahdollisuutta arvioida kaavoituksen vaikutuksia.
Asukkaiden vaikuttamishalu nousee usein tyytymättömyydestä hallintoasioihin, kuten case-tapauksissani. Asukasvaikuttamisen tarkoitusperiaate on, että kuntalaisten mielipiteet huomioidaan konkreettisesti ja ne ovat vaikuttamassa lopullisiin päätöksiin. Vuorovaikutteisuuden onnistuminen vaatii viranomaisten halukkuutta siihen. Ei riitä, että asukkaita kuunnellaan ja lainmukaiset tilaisuudet ja tiedottaminen järjestetään, jos niillä ei ole vaikutusta päätöksiin. Kunnan viranomaiset toimivat useimmiten lain ja asetusten kirjainten mukaisesti, mutta lain henki ei aina toteudu. Juuri lain hengen toteutuminen on olennaista, koska se on sitä, mihin lainsäädännöllä on pyritty.
Uuden maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Uudella lailla on pyritty lisäämään valmisteluvaiheen vuorovaikutteisuutta korostamalla mielipiteenilmaisun sijasta mahdollisuutta osallistua nimenomaan kaavan valmisteluvaiheeseen, sekä mahdollisuutta arvioida kaavoituksen vaikutuksia.
Asukkaiden vaikuttamishalu nousee usein tyytymättömyydestä hallintoasioihin, kuten case-tapauksissani. Asukasvaikuttamisen tarkoitusperiaate on, että kuntalaisten mielipiteet huomioidaan konkreettisesti ja ne ovat vaikuttamassa lopullisiin päätöksiin. Vuorovaikutteisuuden onnistuminen vaatii viranomaisten halukkuutta siihen. Ei riitä, että asukkaita kuunnellaan ja lainmukaiset tilaisuudet ja tiedottaminen järjestetään, jos niillä ei ole vaikutusta päätöksiin. Kunnan viranomaiset toimivat useimmiten lain ja asetusten kirjainten mukaisesti, mutta lain henki ei aina toteudu. Juuri lain hengen toteutuminen on olennaista, koska se on sitä, mihin lainsäädännöllä on pyritty.