Pitkäaikaistyöttömien työssä oppiminen työllistämisjakson aikana.
SEITOVIRTA, ANNA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SEITOVIRTA, ANNA
2000
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-11-17Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia yhdistelmätuella työllistettyjen
pitkäaikaistyöttömien työssä oppimista. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita työssä oppimisen merkityksestä työllistetylle.
Tutkimuksessa selvitetään millaisia työssä oppimisen mahdollisuuksia ja esteitä työpaikoilla on sekä millaiseksi oppimisympäristöksi
haastateltavat kokevat työpaikat. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdentoista yhdistelmätuella työllistetyn henkilön haastattelusta.
Kolme haastateltavaa on työllistynyt yksityiseen yritykseen ja kahdeksan haastateltavaa kolmannelle sektorille kuten yhdistyksen,
säätiön tai seuran palvelukseen. Aineistonkeruumenetelmänä on
käytetty teemahaastattelua.
Kaikki haastateltavat kokivat työssä oppimisen tärkeäksi oppimisen muodoksi. Tutkimustulokset osoittivat, että työllistetyn mahdollisuus
oppia ja kehittyä työssään oli sidoksissa työn piirteisiin kuten työn itsenäisyyteen, vaativuuteen, monipuolisuuteen, vastuullisuuteen sekä työntekijöiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Haastateltavien työstä kertovien kuvausten perusteella syntyi kolme
työnpiirteitä havainnollistavaa tyyppiä: "kiireapulaiset", "suorittavan työn tekijät" ja "luovat ongelmanratkaisijat".
"Kiireapulaisilla" työssä oppimisen mahdollisuudet olivat vähäiset. Työsuorituksen oppimisen jälkeen työ ei enää tarjonnut uutta opittavaa. Työssä oppimisen suurimpana esteenä pidettiin rutiininomaisia ja
yksinkertaisia työtehtäviä. "Suorittavan työn tekijöiden" työ oli luonteeltaan vastuullisempaa, monipuolisempaa ja itsenäisempää kuin
ensimmäisen tyypin haastateltavien työ. Työssä oppimisen esteeksi tässä ryhmässä koettiin vähäiset mahdolli-suudet työnkuvan
laajentamiseen. "Luovien ongelmanratkaisijoiden" työ oli haastavaa ja vastuullista. Työ tarjosi hyvät edellytykset työssä oppimiseen ja
itsensä kehittämiseen. Työssä oppimisen esteeksi koettiin omat puutteelliset tiedot ja taidot tehtävien hoidossa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että työnantajan, joka palkkaa työntekijän työllistämistuella, tulisi työtehtäviä
suunnitellessaan ottaa huomioon hyvän työn suunnittelukriteerit sekä työntekijän erikoistarpeet. Työtehtäviä suunniteltaessa tulisi
kiinnittää huomiota työntekijän aikaisempaan koulutukseen ja kokemukseen, tulevien työtehtävien sisältöön sekä riittävään työhön
perehdytykseen ja työn ohjauksen järjestämiseen.
pitkäaikaistyöttömien työssä oppimista. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita työssä oppimisen merkityksestä työllistetylle.
Tutkimuksessa selvitetään millaisia työssä oppimisen mahdollisuuksia ja esteitä työpaikoilla on sekä millaiseksi oppimisympäristöksi
haastateltavat kokevat työpaikat. Tutkimuksen aineisto koostuu yhdentoista yhdistelmätuella työllistetyn henkilön haastattelusta.
Kolme haastateltavaa on työllistynyt yksityiseen yritykseen ja kahdeksan haastateltavaa kolmannelle sektorille kuten yhdistyksen,
säätiön tai seuran palvelukseen. Aineistonkeruumenetelmänä on
käytetty teemahaastattelua.
Kaikki haastateltavat kokivat työssä oppimisen tärkeäksi oppimisen muodoksi. Tutkimustulokset osoittivat, että työllistetyn mahdollisuus
oppia ja kehittyä työssään oli sidoksissa työn piirteisiin kuten työn itsenäisyyteen, vaativuuteen, monipuolisuuteen, vastuullisuuteen sekä työntekijöiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Haastateltavien työstä kertovien kuvausten perusteella syntyi kolme
työnpiirteitä havainnollistavaa tyyppiä: "kiireapulaiset", "suorittavan työn tekijät" ja "luovat ongelmanratkaisijat".
"Kiireapulaisilla" työssä oppimisen mahdollisuudet olivat vähäiset. Työsuorituksen oppimisen jälkeen työ ei enää tarjonnut uutta opittavaa. Työssä oppimisen suurimpana esteenä pidettiin rutiininomaisia ja
yksinkertaisia työtehtäviä. "Suorittavan työn tekijöiden" työ oli luonteeltaan vastuullisempaa, monipuolisempaa ja itsenäisempää kuin
ensimmäisen tyypin haastateltavien työ. Työssä oppimisen esteeksi tässä ryhmässä koettiin vähäiset mahdolli-suudet työnkuvan
laajentamiseen. "Luovien ongelmanratkaisijoiden" työ oli haastavaa ja vastuullista. Työ tarjosi hyvät edellytykset työssä oppimiseen ja
itsensä kehittämiseen. Työssä oppimisen esteeksi koettiin omat puutteelliset tiedot ja taidot tehtävien hoidossa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että työnantajan, joka palkkaa työntekijän työllistämistuella, tulisi työtehtäviä
suunnitellessaan ottaa huomioon hyvän työn suunnittelukriteerit sekä työntekijän erikoistarpeet. Työtehtäviä suunniteltaessa tulisi
kiinnittää huomiota työntekijän aikaisempaan koulutukseen ja kokemukseen, tulevien työtehtävien sisältöön sekä riittävään työhön
perehdytykseen ja työn ohjauksen järjestämiseen.