Kuntien henkilöstökoulutuksen määrän ja talouden tunnuslukujen kehittymisen väliset yhteydet.
SALONEN, SAMI (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SALONEN, SAMI
2000
Kunnallistalous - Local Public Economics
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2000-11-08Sisällysluettelo
1. Johdanto 1 2. Tutkimusongelmat 3 3. Tutkimuksen teoreettinen tausta 4 3.1 Keskeiset käsitteet 4 3.2 Koulutuksen taloustieteen teorioita 7 3.2.1 Inhimillisen pääoman teoria 7 3.2.2 Suodatinteoria 9 3.2.3 Valikointi- eli siiviläteoria 12 3.2.4 Koulutusinvestointien tuottoteoriat 12 3.2.5 Koulutuksen taloustieteen teoriat tässä tutkimuksessa 13 4. Alaan liittyvä aikaisempi tutkimus 15 5. Henkilöstö kunnan voimavarana 18 5.1 Henkilöstön fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin panostaminen 19 5.2 Henkilöstötilinpäätös matkalla kuntiin 20 5.3 Koulutus kunnallisen henkilöstön kehittämisessä 22 6. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto 24 6.1. Aineiston keruu 25 6.1.1. Kyselyyn valittujen kuntien otos 26 6.1.2. Otosjoukon valinnan pohdintaa 27 6.2. Aineiston analyysi 28 7. Tutkimustulokset 29 7.1 Perustietoja kyselystä 29 7.2 Tutkimuksen perustulokset kaupungeissa ja kunnissa 30 7.2.1 Perustulokset kaupungeista 31 7.2.1.1 Kaupunkien markkamääräinen panostus koulutukseen 1995-99 31 7.2.1.2 Kaupunkien henkilöstö keskimäärin vuosina 1995-99 32 7.2.1.3 Koulutus/henkilö kaupungeissa 1995-99 33 7.2.2 Perustulokset kunnista 36 7.2.2.1 Kuntien markkamääräinen panostus koulutukseen 1995-99 36 7.2.2.2 Kuntien henkilöstö keskimäärin vuosina 1995-99 37 7.2.2.3 Koulutus/henkilö kunnissa 1995-99 38 7.3 Kuntien panostus koulutukseen kuntaryhmittäin tarkasteltuna 41 7.3.1 Kuntien panostus koulutukseen kuntaryhmissä lääneittäin 42 7.3.2 Kuntien panostus koulutukseen kuntaryhmissä asukasluvun mukaan jaettuna 45 7.4 Kunnan talouden mittarit tarkasteltaessa henkilöstökoulutusta 47 7.4.1 Kuntien panostus koulutukseen suhteessa lainakannan kehitykseen 52 7.4.2 Kuntien panostus koulutukseen suhteessa vuosikatteeseen 56 7.4.3 Kuntien panostus koulutukseen suhteessa tulorahoituksen riittävyyteen 60 7.5 Puoluepolitiikan yhteys kuntien henkilöstökouluttamiseen 63 8. Tutkimuksen luotettavuus 65 9. Pohdinta 66 LÄHTEET 68 Liite 1: Tutkimuksessa käytetty kyselylomake 72
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kuntien henkilöstökoulutuksen määrän tarkastelu talouden tunnuslukujen kehittymisen valossa. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella näiden tekijöiden välistä yhteyttä. Talouden tunnuslukuina käytettiin lainakatetta (mk/asukas), vuosikatetta (mk/asukas) ja tulorahoituksen riittävyyttä eli vuosikatetta prosentteina poistoista. Lisäksi henkilöstökoulutukseen panostamista tarkasteltiin kuntaryhmissä lääneittäin ja asukasluvun mukaan jaettuna.
Teoriaosuudessa perehdyttiin koulutuksen taloustieteeseen liittyviin teorioihin, jotka pyrkivät selittämään koulutusinvestointien merkitystä. Näitä teorioita olivat inhimillisen pääoman teoria, suodatinteoria, valikointi- eli siivilä teoria sekä koulutusinvestointien tuottoteoriat.
Tutkimus toteutettiin kyselyn avulla, jossa otoksen suuruus oli 87 kuntaa Manner-Suomen kunnista eli otantasuhde oli n. 20 prosenttia. Kyselyn 87 kunnasta 54 vastasi eli vastausprosentti oli 62,1. Lopulliseen analyysiin selvisi 42 kuntaa eli 48,3 % otoksesta vastasi hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin arkistomateriaaleja.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että korrelaatiot henkilöstön kouluttamisen määrän ja tutkimuksessa käsiteltyjen talouden tunnuslukujen välillä ovat heikkoja. Korrelaatiokerroin henkilöstökoulutuksen määrän ja lainakatteen muutoksen kanssa tarkasteltuna oli 0,132, vuosikatteen kanssa -0,05 ja tulorahoituksen riittävyyden kanssa 0,128. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida varmuudella todeta, että henkilöstön kouluttamisen määrällä ja talouden tunnuslukujen kehityksellä olisi yhteyttä. Kun kuntia tarkasteltiin kuntaryhmissä asukasluvun mukaan jaettuna voitiin todeta koulutuksen määrän olevan suurinta pienikokoisissa (alle 2 000 asukkaan) kunnissa. Enemmistövaltuustoja koskevassa tarkastelussa korrelaatiokerroin henkilöstökoulutuksen määrän ja enemmistöpuolueen välillä oli lievästi merkitsevä eli -0,192. Tämän aineiston pohjalta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina tutkimuksen tekoon ja luotettavuuteen liittyvien ongelmien takia.
Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden tutkimus olisi tärkeätä sekä koulutusta tuottavalle että käyttävälle taholle. Koulutusta tuottavien yritysten ja yhteisöjen markkinointityö olisi luotettavampaa, jos he voisivat osoittaa koulutustensa laadun tutkimustuloksin. Luotettavien tutkimustulosten valossa kuntien koulutusmäärärahojen jaosta päättävien olisi helpompi valita ja perustella juuri heidän henkilöstöään parhaiten hyödyttävän koulutuksen valinta.
Avainsanoja: Henkilöstökoulutus, inhimillinen pääoma
Teoriaosuudessa perehdyttiin koulutuksen taloustieteeseen liittyviin teorioihin, jotka pyrkivät selittämään koulutusinvestointien merkitystä. Näitä teorioita olivat inhimillisen pääoman teoria, suodatinteoria, valikointi- eli siivilä teoria sekä koulutusinvestointien tuottoteoriat.
Tutkimus toteutettiin kyselyn avulla, jossa otoksen suuruus oli 87 kuntaa Manner-Suomen kunnista eli otantasuhde oli n. 20 prosenttia. Kyselyn 87 kunnasta 54 vastasi eli vastausprosentti oli 62,1. Lopulliseen analyysiin selvisi 42 kuntaa eli 48,3 % otoksesta vastasi hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin arkistomateriaaleja.
Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että korrelaatiot henkilöstön kouluttamisen määrän ja tutkimuksessa käsiteltyjen talouden tunnuslukujen välillä ovat heikkoja. Korrelaatiokerroin henkilöstökoulutuksen määrän ja lainakatteen muutoksen kanssa tarkasteltuna oli 0,132, vuosikatteen kanssa -0,05 ja tulorahoituksen riittävyyden kanssa 0,128. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei voida varmuudella todeta, että henkilöstön kouluttamisen määrällä ja talouden tunnuslukujen kehityksellä olisi yhteyttä. Kun kuntia tarkasteltiin kuntaryhmissä asukasluvun mukaan jaettuna voitiin todeta koulutuksen määrän olevan suurinta pienikokoisissa (alle 2 000 asukkaan) kunnissa. Enemmistövaltuustoja koskevassa tarkastelussa korrelaatiokerroin henkilöstökoulutuksen määrän ja enemmistöpuolueen välillä oli lievästi merkitsevä eli -0,192. Tämän aineiston pohjalta tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina tutkimuksen tekoon ja luotettavuuteen liittyvien ongelmien takia.
Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden tutkimus olisi tärkeätä sekä koulutusta tuottavalle että käyttävälle taholle. Koulutusta tuottavien yritysten ja yhteisöjen markkinointityö olisi luotettavampaa, jos he voisivat osoittaa koulutustensa laadun tutkimustuloksin. Luotettavien tutkimustulosten valossa kuntien koulutusmäärärahojen jaosta päättävien olisi helpompi valita ja perustella juuri heidän henkilöstöään parhaiten hyödyttävän koulutuksen valinta.
Avainsanoja: Henkilöstökoulutus, inhimillinen pääoma