Itävaltalaiset liikekirjeet: konventiot ja kohteliaisuuden ilmaiseminen
KAUTIAINEN, ANNE (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KAUTIAINEN, ANNE
2000
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-11-09Sisällysluettelo
1. Johdanto 1 2. Liikeviestinnän kehitys ja moderni liikekirje 2 3. Kulttuurisidonnaiset konventiot ja liikekirje tekstilajina 6 4. Saksa plurisentrinen kieli 11 4.1 Standardivarieteetit ja itävallansaksa 11 4.2 Itävallansaksan historia ja erityispiirteet 13 5. Kohteliaisuus 18 5.1 Kohteliaisuusteoria ja ”kasvot” 18 5.2 Kohteliaisuuden kielellistyminen 22 6. Itävaltalaiset liikekirjeet tutkimusaineiston analyysi 26 6.1 Tutkimusmateriaali 26 6.2 Itävaltalainen asiakirjastandardi ÖNORM A 1080 27 6.3 Tervehdykset ja tittelit 31 6.4 Pyynnöt 34 6.4.1 Imperatiivi 34 6.4.2 Interrogatiivi 35 6.4.3 Deklaratiivi rutiiniväitelauseet 37 6.4.3.1 Performatiivinen deklaratiivi 38 6.4.3.2 Modaalinen deklaratiivi 40 6.4.3.3 Odotusta ja toivetta ilmaiseva deklaratiivi 42 6.4.3.4 Tarvetta ilmaiseva deklaratiivi 44 6.4.3.5 Kiitollisuutta ilmaiseva deklaratiivi 44 6.5.4 Ei-konventionaaliset väitelauseet 45 6.5.5 Negaatio 47 6.5.6 Passiivi ja passiivin kiertoilmaukset 49 7.Päätelmät 51 7.1 Liikekirjeiden ulkoiset konventiot 51 7.2 Puhuttelut ja tervehdykset 53 7.3 Pyyntöjen ilmaiseminen 55 7.4 Lopuksi 60 Lähteet 61 Liitteet Deutsche Kurzfassung
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan itävaltalaisten liikekirjeiden ulkoisia ja sisäisiä konventioita. Tutkimusaineisto koostuu 22 autenttisesta itävaltalaisesta liikekirjeestä. Perusteet kirjeiden tarkastelulle antaa Klossin kehittämä plurisentrisyysteoria, joka käsittelee yksittäisten kielialueiden sisäisiä eroja.
Koska liikekirjeet ovat jo ulkoasultaan voimakkaasti konventionaalistuneita, työssä tarkasteltiin itävaltalaista asiakirjastandardia ja verrattiin sitä autenttisiin kirjeisiin. Painopiste on kuitenkin ollut sisäisissä konventioissa, joita on käsitelty Brownin & Levinsonin kohteliaisuusteorian avulla. Työn tarkoitus on plurisentrisyysteorian pohjalta ollut selvittää, minkälaisia pragmaattisia piirteitä kirjeistä löytyy. Kohteliaisuus on tähän hyvä lähtökohta, sillä se, miten kohteliaisuutta kielennetään, kertoo paljon esittäjänsä ja hänen kulttuurinsa tavasta viestiä ja suhtautua sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kohteliaisuuden monista aspekteista työssä tarkasteltiin kirjeiden tervehdyksiä, tittelien käyttöä, sekä erityisesti pyyntöjä ja kehotuksia. Samassa yhteydessä tutkittiin myös pyyntöjen ja kehotusten sisältämiä pehmennyksiä, korostuksia ja passiivin käyttöä. Työn lopussa käsiteltiin vertailun vuoksi myös saksalaisten ja suomalaisten liikekirjeiden konventioista tehtyjä havaintoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että onnistuneeseen vuorovaikutukseen johtaneet toiminnat vakiintuvat ja jättävät jälkensä kieliin, tosin eri kieliin ja kulttuureihin eri tavoin. Tämä on konventioista puhuttaessa olennaista. Tutkimuksesta käy ilmi, että kohteliaisuusvaikutelma syntyy hyvin monesta eri tekijästä. Itävaltalaisissa liikekirjeissä pyrkimys kohteliaisuuteen korostui lähes joka tilanteessa ja sitä tukevia keinoja käytettiin mieluummin runsaasti kuin liian vähän. Näin pyrittiin välttämään konflikteja ja suojelemaan vastapuolen kasvoja.
Avainsanat: liikekirje, konventiot, kohteliaisuus, plurisentrisyys
Koska liikekirjeet ovat jo ulkoasultaan voimakkaasti konventionaalistuneita, työssä tarkasteltiin itävaltalaista asiakirjastandardia ja verrattiin sitä autenttisiin kirjeisiin. Painopiste on kuitenkin ollut sisäisissä konventioissa, joita on käsitelty Brownin & Levinsonin kohteliaisuusteorian avulla. Työn tarkoitus on plurisentrisyysteorian pohjalta ollut selvittää, minkälaisia pragmaattisia piirteitä kirjeistä löytyy. Kohteliaisuus on tähän hyvä lähtökohta, sillä se, miten kohteliaisuutta kielennetään, kertoo paljon esittäjänsä ja hänen kulttuurinsa tavasta viestiä ja suhtautua sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kohteliaisuuden monista aspekteista työssä tarkasteltiin kirjeiden tervehdyksiä, tittelien käyttöä, sekä erityisesti pyyntöjä ja kehotuksia. Samassa yhteydessä tutkittiin myös pyyntöjen ja kehotusten sisältämiä pehmennyksiä, korostuksia ja passiivin käyttöä. Työn lopussa käsiteltiin vertailun vuoksi myös saksalaisten ja suomalaisten liikekirjeiden konventioista tehtyjä havaintoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että onnistuneeseen vuorovaikutukseen johtaneet toiminnat vakiintuvat ja jättävät jälkensä kieliin, tosin eri kieliin ja kulttuureihin eri tavoin. Tämä on konventioista puhuttaessa olennaista. Tutkimuksesta käy ilmi, että kohteliaisuusvaikutelma syntyy hyvin monesta eri tekijästä. Itävaltalaisissa liikekirjeissä pyrkimys kohteliaisuuteen korostui lähes joka tilanteessa ja sitä tukevia keinoja käytettiin mieluummin runsaasti kuin liian vähän. Näin pyrittiin välttämään konflikteja ja suojelemaan vastapuolen kasvoja.
Avainsanat: liikekirje, konventiot, kohteliaisuus, plurisentrisyys