PIPO-projekti- tavoitteet ja toimintamalli sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä
JOKELA, HEIDI; TUOMINEN, MINNA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
JOKELA, HEIDI
TUOMINEN, MINNA
2000
Sosiaalityö, sosiaalipedagogiikan linja - Social Work, Social Pedagogics
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 4 2. SETLEMENTTIYHDISTYS NAAPURI RY:N PIPO-PROJEKTI 7 2.1. YLEISTÄ SETLEMENTEISTÄ 7 2.2. SETLEMENTTIYHDISTYS NAAPURI RY:N KUVAUS 9 2.3. SETLEMENTTI NAAPURIN TOIMINTAMUODOT 11 2.4. PIPO-PROJEKTIN KUVAUS 13 2.4.1. Pipo-projektin taustaa 13 2.4.2. Pipo-projektin toimintamuodot 14 2.4.3. Pipo-projektin tämän hetken tilanne 16 3. TUTKIMUSASETELMA 18 3.1. TUTKIMUSTYYPPI 18 3.2. TUTKIMUSONGELMAT 20 3.3. AINEISTONKERUUTAVAT 21 3.4. AINEISTONKERUUN TAUSTAA 22 3.4.1. Dokumentit 22 3.4.2. Pipo-projektin työntekijöiden ja yhteistyökumppanien haastattelut 23 3.4.3. Vanhempien haastattelut ja kyselylomake 24 3.5. AINEISTON ANALYSOINTITAVAT 27 4. ELÄMÄNHALLINTA SOSIAALIPEDAGOGISENA KÄSITTEENÄ 28 4.1. SOSIAALIPEDAGOGIIKAN MÄÄRITTELYÄ 28 4.2. SOSIAALIPEDAGOGIIKAN SUHTEESTA SOSIAALITYÖHÖN 31 4.3. SOSIAALIPEDAGOGIIKKA JA SETLEMENTTITYÖ 35 4.3.1. Sosiokulttuurinen innostaminen ja setlementtityö 36 4.4. ELÄMÄNHALLINNAN KÄSITTEESTÄ 39 4.4.1. Mitä elämänhallinnalla tarkoitetaan? 39 4.4.2. Ulkoinen ja sisäinen elämänhallinta 44 4.5. SYRJÄYTYMISEN KÄSITTEESTÄ 45 4.5.1. Syrjäytyminen prosessina 47 4.5.2. Syrjäytymisen taustatekijöitä 49 4.6. SOSIAALIPEDAGOGINEN ELÄMÄNHALLINTA 53 4.7. SYRJÄYTYMISEN KÄSITE SOSIAALIPEDAGOGISESSA ELÄMÄNHALLINNASSA 56 5. PIPO-PROJEKTIN TYÖNTEKIJÖIDEN JA YHTEISTYÖTAHOJEN TYÖNTEKIJÖIDEN KÄSITYKSIÄ PIPO-PROJEKTIN TAVOITTEISTA JA TOIMINNASTA 59 5.1. PIPO-PROJEKTIN TAVOITEKYSYMYKSET 60 5.1.1. Pipo-projektin tavoitteet ja niiden toteutuminen 60 5.1.2. Tavoitteiden toteutumisen arviointi 65 5.2. PIPO-PROJEKTIN TOIMINTAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 66 5.2.1. Pipo-projektin kehittyminen ja kehittäminen 66 5.2.2. Pipo-projektin rahoitus 68 5.2.3. Toiminnan suunnittelu 70 5.2.4. Toimintamuotojen muuttuminen 71 5.2.5. Toimintapaikat 72 6. TYÖNTEKIJÖIDEN JA YHTEISTYÖKUMPPANIEN KÄSITYKSIÄ PIPO-PROJEKTISSA MUKANA OLEVISTA PERHEISTÄ 73 6.1. PIPO-PROJEKTIN PERHEET JA MONIONGELMAISUUS 73 6.2. PERHEET PIPO-PROJEKTISSA 76 6.2.1. Miten Pipo-projektiin pääsee mukaan? 76 6.2.2. Perheiden osallistumisaktiivisuus ja -vapaus Pipo-projektissa 78 6.3. PERHEIDEN VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET PIPO-PROJEKTIN TOIMINTAAN 81 6.4. PERHEIDEN YHTEISET TAPAAMISET JA MUKANA OLEVAT TYÖNTEKIJÄT 83 6.5. HAASTATELTAVIEN ARVIOITA PIPO-PROJEKTIN HYÖDYLLISYYDESTÄ 85 7. TYÖNTEKIJÖIDEN JA YHTEISTYÖKUMPPANIEN KÄSITYKSIÄ PIPO-PROJEKTIN ERI TAHOISTA 88 7.1. MIKSI JUURI NÄMÄ YHTEISTYÖTAHOT? 88 7.2. ERI YHTEISTYÖTAHOJEN PAINOARVO PIPO-PROJEKTISSA 89 7.3. ERI TAHOJEN TYYTYVÄISYYS OMAAN OSALLISTUMISEENSA PIPO-PROJEKTISSA 92 7.4. PIPO-PROJEKTIN TYÖNTEKIJÄT JA YHTEISTYÖTAHOT PROJEKTIN SUUNNITTELUSSA JA TOIMINNASSA 93 7.5. TOIMIIKO PIPO-PROJEKTIN TYÖNJAKO NYKYISESSÄ MUODOSSAAN? 94 7.6. PIPO-PROJEKTIN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ 97 8. PIPO-PROJEKTIN PERHEIDEN VANHEMPIEN KÄSITYKSIÄ PROJEKTISTA 98 8.1. VANHEMPIEN KÄSITYKSIÄ PIPO-PROJEKTIN TAUSTOISTA 98 8.2. PIPO-PROJEKTIN TOIMINTA 100 8.3. ONKO PIPO-PROJEKTISTA OLLUT HYÖTYÄ PERHEILLE? 101 8.4. PIPO-PROJEKTIN TAVOITEKYSYMYKSET 103 8.5. PIPO-PROJEKTISSA MUKANA OLO JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET PROJEKTIN TOIMINTAAN 104 8.6. PIPO-PROJEKTIN YHTEISTYÖTAHOT 105 8.7. PIPO-PROJEKTIN TYÖNTEKIJÄT 106 8.8. PIPO-PROJEKTIN PERHEET 107 8.9. MITEN VANHEMMAT KOKEVAT PIPO-PROJEKTIN? 108 9. YHTEENVETOA JA POHDINTAA 110 9.1. YHTEENVETOA TUTKIMUKSEN TULOKSISTA 111 9.1.1. Pipo-projektin tavoitekysymykset 113 9.1.2. Pipo-projektin hyötykysymykset 114 9.1.3. Pipo-projektin yhteistyötahojen rooleihin liittyvät kysymykset 115 9.2. TUTKIMUKSEN TULOKSET SOSIAALIPEDAGOGIIKAN VALOSSA 117 9.3. LOPUKSI 122 LÄHTEET LIITTEET
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielman aiheena on tamperelaisen Setlementtiyhdistys Naapuri ry:n Pipo-projekti. Pipo-projekti on Naapurin, Tampereen kaupungin sosiaalitoimen, Ra-holan perhetukikeskuksen ja Tesoman koulun yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on tukea moniongelmaisia perheitä ja ehkäistä näiden perheiden ajautuminen ää-rimmäisten lastensuojelutoimien kohteiksi. Projektissa on mukana kuusi perhettä ja sen toimintamuotoja ovat yhdessä tekeminen, leirit, vanhempien keskusteluryhmät, retket, yökylätoiminta, kerhot, kurssit, avotyö, erilaiset tapahtumat sekä vertaisapu.
Tutkimuksen kohteena ovat Pipo-projektin työntekijöiden, yhteistyökumppanien ja projektin perheiden vanhempien käsitykset Pipo-projektin tavoitteista ja hyödyllisyy-destä sekä projektin eri yhteistyötahojen työnjaosta Pipo-projektissa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman monipuolinen kuva Pipo-projektin toiminnasta, tarkoituk-sesta ja onnistuneisuudesta siinä mukana olevien ihmisten näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen etnografinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalipedagoginen ja sen keskeiset käsitteet ovat sosiaalipedagoginen elä-mänhallinta ja syrjäytyminen. Tutkimusaineistona on käytetty Setlementtiyhdistys Naapurin dokumentteja, kyselylomaketta sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Haastateltu on kymmentä Pipo-projektin työntekijää / yhteistyökumppania sekä kol-mea Pipo-projektin perheen vanhempaa. Kyselylomaketta on käytetty yhden van-hemman kohdalla. Haastatteluaineiston analysointitapana on käytetty teemoittelua.
Tutkimusaineistomme perusteella Pipo-projektin tavoitteet ovat selkeät ja projektin osallisten tiedossa. Pipo-projektin työntekijöiden ja yhteistyökumppanien mukaan tavoitteista osa on toteutunut, osa ei, joten projektin toiminnassa on vielä kehittämi-sen varaa. Toisaalta projektin on nähty edistyneen alkuajoista, esimerkiksi sen toi-mintamuodot ovat kehittyneet ja perheet ovat tulleet aktiivisemmiksi. Vanhempien mukaan projektin tavoitteet ovat toteutuneet ja he ovat olleet tyytyväisiä projektin toimintaan. Sekä vanhempien että työntekijöiden ja yhteistyökumppanien mukaan projektista on ollut perheille hyötyä. Työntekijöiden ja yhteistyökumppanien mukaan Pipon eri yhteistyötahojen rooleissa on hieman epäselvyyttä, mutta yhteistyön eri tahojen välillä sanotaan kuitenkin toimivan.
Pipo-projekti on hyvin toimiva ja sen mallille olisi varmasti käyttöä muuallakin Suo-messa. Vanhempien tyytyväisyys on selkeä osoitus projektin toimivuudesta, mutta vielä paremman onnistuneisuuden saavuttamiseksi projektin eri tahojen roolien tulisi olla selkeämmät. Pipon toiminnassa voidaan nähdä sosiaalipedagogisia piirteitä, mutta koska Naapurin toimintamalli perustuu sosiaalipedagogiseen ajattelutapaan, tulisi sosiaalipedagogisuuden olla entistä tiedostetumpaa myös Pipo-projektissa.
Tutkimuksen kohteena ovat Pipo-projektin työntekijöiden, yhteistyökumppanien ja projektin perheiden vanhempien käsitykset Pipo-projektin tavoitteista ja hyödyllisyy-destä sekä projektin eri yhteistyötahojen työnjaosta Pipo-projektissa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman monipuolinen kuva Pipo-projektin toiminnasta, tarkoituk-sesta ja onnistuneisuudesta siinä mukana olevien ihmisten näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen etnografinen tutkimus. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalipedagoginen ja sen keskeiset käsitteet ovat sosiaalipedagoginen elä-mänhallinta ja syrjäytyminen. Tutkimusaineistona on käytetty Setlementtiyhdistys Naapurin dokumentteja, kyselylomaketta sekä puolistrukturoituja haastatteluja. Haastateltu on kymmentä Pipo-projektin työntekijää / yhteistyökumppania sekä kol-mea Pipo-projektin perheen vanhempaa. Kyselylomaketta on käytetty yhden van-hemman kohdalla. Haastatteluaineiston analysointitapana on käytetty teemoittelua.
Tutkimusaineistomme perusteella Pipo-projektin tavoitteet ovat selkeät ja projektin osallisten tiedossa. Pipo-projektin työntekijöiden ja yhteistyökumppanien mukaan tavoitteista osa on toteutunut, osa ei, joten projektin toiminnassa on vielä kehittämi-sen varaa. Toisaalta projektin on nähty edistyneen alkuajoista, esimerkiksi sen toi-mintamuodot ovat kehittyneet ja perheet ovat tulleet aktiivisemmiksi. Vanhempien mukaan projektin tavoitteet ovat toteutuneet ja he ovat olleet tyytyväisiä projektin toimintaan. Sekä vanhempien että työntekijöiden ja yhteistyökumppanien mukaan projektista on ollut perheille hyötyä. Työntekijöiden ja yhteistyökumppanien mukaan Pipon eri yhteistyötahojen rooleissa on hieman epäselvyyttä, mutta yhteistyön eri tahojen välillä sanotaan kuitenkin toimivan.
Pipo-projekti on hyvin toimiva ja sen mallille olisi varmasti käyttöä muuallakin Suo-messa. Vanhempien tyytyväisyys on selkeä osoitus projektin toimivuudesta, mutta vielä paremman onnistuneisuuden saavuttamiseksi projektin eri tahojen roolien tulisi olla selkeämmät. Pipon toiminnassa voidaan nähdä sosiaalipedagogisia piirteitä, mutta koska Naapurin toimintamalli perustuu sosiaalipedagogiseen ajattelutapaan, tulisi sosiaalipedagogisuuden olla entistä tiedostetumpaa myös Pipo-projektissa.