Nuorten ajatuksia television merkityksestä.
TERVAPORTTI, SATU (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TERVAPORTTI, SATU
2000
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-10-27Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 2. MEDIA JA TELEVISIO 2 2.1.Television historiaa 3 2.2.Televisio mediana ja osana joukkoviihdettä 5 2.3.Televisio osana perhe-elämää 6 3. NUORUUS 9 3.1.Modernin nuorison synty ja nuorisokulttuurit 10 3.2.Nuoruus kasvu- ja kehitysvaiheena 12 3.3.Nuoret ja maailmankuva 14 3.4.Nuoruus nyky-yhteiskunnassa 15 3.5.Nuoret ja mediat 20 4. TELEVISIO JA NUORET 22 4.1.Nuoret television katselijoina 22 4.2.Television merkitys nuorten kehittymisen kannalta 23 4.3.Television merkitys nuorten kaverisuhteissa 24 4.4.Televisiosta oppiminen 26 4.5.Televisio ja tunteet 28 4.6.Televisio ja vapaa-aika 30 5. TELEVISION TODELLISUUSKUVA 32 5.1.Televisio todellisuuden muokkaajana 34 5.2.Television asema yksilön todellisuuden muokkaajana 34 6. TUTKIMUSONGELMAT 35 7. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 37 7.1.Tutkimusmenetelmä 37 7.2.Aineiston keruu 38 7.3.Aineiston käsittely 39 8. TUTKIMUSTULOKSET 40 8.1.Television käyttötavat 40 8.1.1.Television katseluun käytetty aika 40 8.1.2.Katsottavat televisio-ohjelmat 40 8.1.3.Television katselumuodot 42 8.2.Television merkitys oppimisen näkökulmasta 42 8.2.1.Tieto 43 8.2.2.Arvot ja asenteet 44 8.2.3.Vieraat kulttuurit 45 8.2.4.Kielet 46 8.2.5.Televisiosta oppimisen prosessi 47 8.3.Television merkitys tunteiden näkökulmasta 48 8.4.Television merkitys vapaa-ajan näkökulmasta 49 8.4.1.Harrastukset 49 8.4.2.Ajanviete 50 8.4.3.Kaverit 52 8.5.Television todellisuuskuva 53 9. TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA 55 10. TUTKIMUKSEN ARVIOINTIA 60 11. POHDINTAA 62 12. LÄHDELUETTELO 65 LIITE
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuorten suhdetta televisioon. Tutkielmassa pyritään valottamaan nuorten omien ajatusten pohjalta televisiota eri osa-alueiden kautta. Nämä osa-alueet käsittelevät television merkitystä oppimisen, tunteiden ja vapaa-ajan näkökulmista. Tutkimus pyrkii kartoittamaan myös nuorten käsityksiä television todellisuuskuvasta.
Tutkimuksen varsinainen viitekehys koostuu median, television, nuoruuden ja television todellisuuskuvan määrittelyistä. Televisiota ja nuoruutta käsitellään sekä historia- että yhteiskuntapainotteisesti. Nuoruutta hahmotetaan myös psykologisin käsittein, mikä ilmenee katsauksesta nuoruuteen kasvu- ja kehitysvaiheena. Tutkimuksen aihepiiriä täsmennetään vielä yhdistämällä televisio ja nuoret teoriassa.
Tutkielmaan osallistui kuusi 13-15-vuotiasta nuorta, jotka muodostivat tutkimuksen kannalta yhtenäisen kohderyhmän. Aineiston keruu tapahtui haastattelun avulla. Haastattelurunko koostui ennalta määritellyistä teemoista. Tutkijan rooli haastattelun kuluessa keskittyi lähinnä sen yleiseen ohjailuun sekä lisäkysymysten tekoon.
Varsinaisten tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että nuoret pitivät televisiota tärkeänä välineenä. Oppimisen kannalta keskeisenä ilmeni television suuri merkitys tiedonvälittäjänä. Siitä huolimatta vanhempia ja koulua pidettiin tärkeimpinä oppimisen lähteinä. Televisio oli myös olennainen tunne-elämän vaikuttaja. Ilmeistä oli kuitenkin se, että tunnetilojen vaihtuminen ja voimakkuus olivat merkittävämpiä kuin niiden kesto. Vapaa-aikana televisiota katsottiin suhteellisen paljon. Kuitenkin esimerkiksi harrastukset koettiin tärkeämmiksi. Nuorten suhtautumisessa television todellisuuskuvaan ilmeni ristiriitaisuutta ja epäilyä.
Tutkimuksen varsinainen viitekehys koostuu median, television, nuoruuden ja television todellisuuskuvan määrittelyistä. Televisiota ja nuoruutta käsitellään sekä historia- että yhteiskuntapainotteisesti. Nuoruutta hahmotetaan myös psykologisin käsittein, mikä ilmenee katsauksesta nuoruuteen kasvu- ja kehitysvaiheena. Tutkimuksen aihepiiriä täsmennetään vielä yhdistämällä televisio ja nuoret teoriassa.
Tutkielmaan osallistui kuusi 13-15-vuotiasta nuorta, jotka muodostivat tutkimuksen kannalta yhtenäisen kohderyhmän. Aineiston keruu tapahtui haastattelun avulla. Haastattelurunko koostui ennalta määritellyistä teemoista. Tutkijan rooli haastattelun kuluessa keskittyi lähinnä sen yleiseen ohjailuun sekä lisäkysymysten tekoon.
Varsinaisten tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että nuoret pitivät televisiota tärkeänä välineenä. Oppimisen kannalta keskeisenä ilmeni television suuri merkitys tiedonvälittäjänä. Siitä huolimatta vanhempia ja koulua pidettiin tärkeimpinä oppimisen lähteinä. Televisio oli myös olennainen tunne-elämän vaikuttaja. Ilmeistä oli kuitenkin se, että tunnetilojen vaihtuminen ja voimakkuus olivat merkittävämpiä kuin niiden kesto. Vapaa-aikana televisiota katsottiin suhteellisen paljon. Kuitenkin esimerkiksi harrastukset koettiin tärkeämmiksi. Nuorten suhtautumisessa television todellisuuskuvaan ilmeni ristiriitaisuutta ja epäilyä.