Ne on hyviä vanhempia jotka huolehtii kaikesta jota lapset tekee - 5. ja 6. luokan oppilaiden kokemuksia vanhempiensa heille asettamista illanviettorajoista.
HEINO, SAMI (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HEINO, SAMI
2000
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-10-11Tiivistelmä
Aiheen ajankohtaisuuden ja henkilökohtaisen kiinnostuksen pohjalta päätimme toteuttaa pro gradu työn, joka tuo esille 11-12-vuotiaiden peruskoulun oppilaiden mielipiteitä ja kokemuksia vanhemmistaan ja kasvatuksen kohteena olemisesta.
Tutkimme pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin, millaisia kokemuksia kahden koulun viides- ja kuudesluokkalaisilla oppilailla on vanhempiensa heille asettamista rajoista illanviettotoiminnan suhteen. Pääongelma jaetaan alaongelmiin: 1) millä tavoin vanhemmat kontrolloivat lastensa toimintaa? 2) kokeeko lapsi toimivansa yhteisymmärryksessä vanhempiensa kanssa? 3) millaisina lapsi kokee vanhempansa? 4) millä tavoin vanhemmat osallistuvat lastensa elämään? ja 5) miten oppilaat viettävät vapaa-aikaansa?
Tutkimukseen osallistuneet 78 poikaa ja 91 tyttöä ovat hämeenlinnalaisesta (105) ja iittalalaisesta (64) koulusta.
Mittarina käytettiin kysymyslomakkeen 34:ää strukturoitua kysymystä, joiden vastauksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kysymyslomake sisälsi myös kolme avointa kysymystä, jotka antoivat lisätietoa kvantitatiivisen osuuden tuloksiin.
Kahta koulua vertailtaessa saatiin selville, että hämeenlinnalaislapset kokivat vanhempansa hieman positiivisemmin kuin iittalalaiset. Toisaalta iittalalaiset lapset kokivat vanhempiensa osallistuvan elämäänsä enemmän kuin hämeenlinnalaiset.
Tyttöjen ja poikien vertailussa kävi ilmi, että pojat kokevat tyttöjä useammin seuraavia asioita: vanhemmat ovat liian tiukkoja, he eivät välitä, muuttavat usein antamiaan sääntöjä, eivät anna tarpeeksi vapauksia illanviettoihin ja käyttäytyvät epäreilusti lapsia kohtaan.
5. ja 6. luokan oppilaita vertailtaessa havaittiin, että viidesluokkalaisilla päihdekysymys ei ole niin ajankohtainen ja elämänpiiriä lähellä oleva asia kuin vuotta vanhemmilla oppilailla.
Lasten ja vanhempien keskinäinen yhteisymmärrys on hyvä; vanhemmat joustavat määräyksistä perustellusta syystä. Lapset ymmärtävät vanhempien asettamien rajojen merkityksen: rajat koetaan turvallisiksi ja oikeutetuiksi. Lasten illanviettorajoitusten ymmärtäminen paranee vanhempien perustelemisen ja selittämisen myötä.
Koti koetaan turvapaikkana ja rajojen asettamisen merkityksellisyys liittyy siihen, että kaupunki tai kylä koetaan vaarallisena paikkana erilaisine päihteineen. Valtaosa avoimien kysymysten vastauksista liittyi päihteisiin, ja kotiintuloaikojen uskotaan suojaavan kaupungin päihdevaaroilta.
Avainsanat: kotikasvatus, illanviettorajat
Tutkimme pääasiassa kvantitatiivisin menetelmin, millaisia kokemuksia kahden koulun viides- ja kuudesluokkalaisilla oppilailla on vanhempiensa heille asettamista rajoista illanviettotoiminnan suhteen. Pääongelma jaetaan alaongelmiin: 1) millä tavoin vanhemmat kontrolloivat lastensa toimintaa? 2) kokeeko lapsi toimivansa yhteisymmärryksessä vanhempiensa kanssa? 3) millaisina lapsi kokee vanhempansa? 4) millä tavoin vanhemmat osallistuvat lastensa elämään? ja 5) miten oppilaat viettävät vapaa-aikaansa?
Tutkimukseen osallistuneet 78 poikaa ja 91 tyttöä ovat hämeenlinnalaisesta (105) ja iittalalaisesta (64) koulusta.
Mittarina käytettiin kysymyslomakkeen 34:ää strukturoitua kysymystä, joiden vastauksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Kysymyslomake sisälsi myös kolme avointa kysymystä, jotka antoivat lisätietoa kvantitatiivisen osuuden tuloksiin.
Kahta koulua vertailtaessa saatiin selville, että hämeenlinnalaislapset kokivat vanhempansa hieman positiivisemmin kuin iittalalaiset. Toisaalta iittalalaiset lapset kokivat vanhempiensa osallistuvan elämäänsä enemmän kuin hämeenlinnalaiset.
Tyttöjen ja poikien vertailussa kävi ilmi, että pojat kokevat tyttöjä useammin seuraavia asioita: vanhemmat ovat liian tiukkoja, he eivät välitä, muuttavat usein antamiaan sääntöjä, eivät anna tarpeeksi vapauksia illanviettoihin ja käyttäytyvät epäreilusti lapsia kohtaan.
5. ja 6. luokan oppilaita vertailtaessa havaittiin, että viidesluokkalaisilla päihdekysymys ei ole niin ajankohtainen ja elämänpiiriä lähellä oleva asia kuin vuotta vanhemmilla oppilailla.
Lasten ja vanhempien keskinäinen yhteisymmärrys on hyvä; vanhemmat joustavat määräyksistä perustellusta syystä. Lapset ymmärtävät vanhempien asettamien rajojen merkityksen: rajat koetaan turvallisiksi ja oikeutetuiksi. Lasten illanviettorajoitusten ymmärtäminen paranee vanhempien perustelemisen ja selittämisen myötä.
Koti koetaan turvapaikkana ja rajojen asettamisen merkityksellisyys liittyy siihen, että kaupunki tai kylä koetaan vaarallisena paikkana erilaisine päihteineen. Valtaosa avoimien kysymysten vastauksista liittyi päihteisiin, ja kotiintuloaikojen uskotaan suojaavan kaupungin päihdevaaroilta.
Avainsanat: kotikasvatus, illanviettorajat