Tiimityöhön siirtyminen ja ensimmäisen vuoden kokemukset tiimin tukihenkilöiden, vetäjien ja jäsenien näkökulmasta : tapaustutkimus Valion Vaaralan juustokeskuksen tiimityöhön siirtymisen muutosprosessista 1994-1995
LINDROOS-VALTANEN, MARITSA; VALTANEN, JURI (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LINDROOS-VALTANEN, MARITSA
VALTANEN, JURI
2000
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-09-29Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää Valion Vaaralan juustokeskuksen tiimityöhön siirtymisen muutosprosessi yhden vuoden ajalta tiimin tukihenkilöiden, vetäjien ja jäsenien kannalta. Tutkimusongelmaksi muotoutui, miten tiimityö on toiminut oppimisympäristönä.
Tutkielman painopiste on työn ja oppimisen organisoimisen problematiikassa. Teoreettinen osuus alkaa tiimityön organisoinnin historiallisten kehitysvaiheiden tarkastelulla, jonka jälkeen pureudutaan tiimin käsitteistöön ja perussisältöön. Näkökulmaa laajennetaan tiimien kehittymisen ja johtamisen problematiikalla. Perusasioiden jälkeen tarkastellaan tiimityötä osana työorganisaatiota Hackmanin kokonaisvaltaisten ja kriittisten näkemysten avulla. Pureutuminen oppimisen organisoimisen problematiikkaan aloitetaan tarkastelemalla tiedon ja oppimisen välistä suhdetta. Tämän jälkeen keskitytään vuoronperään oppimisen yksilölliseen, kollektiiviseen ja organisationaaliseen tasoon. Teoreettisen osuuden päättää syventyminen oppivan organisaation problematiikkaan.
Tutkielman aineiston muodostaa 25 juustokeskuksen henkilöä, joita haastateltiin teemahaastattelu menetelmällä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla heistä kahdeksan oli tiimin tukihenkilöä, seitsemän tiimin vetäjää ja kymmenen tiimin jäsentä. Toisella haastattelukerralla oli tapahtunut pieniä muutoksia. Yksi vetäjä oli jäänyt eläkkeelle, mutta hänen tilalle tuli varahenkilö. Yksi jäsen ei tullut haastatteluun toisella kerralla, hänen tilalle tuli myös varahenkilö. Lisäksi sairaslomien takia neljä vastasi kirjallisesti avoimiin kysymyksiin ja niiden pohjalta heidät vielä puhelinhaastateltiin. Sanatarkan litteroidun aineiston analyysiprosessissa käytettiin apuna fenomenologisen psykologian ajatuksia.
Tutkielman tulosten mukaan muutosprosessia luonnehti pysyvä keskeneräisyys eikä yhden vuoden aikana mittavia ajattelu- ja toimintatapojen muutoksia ollut nähtävillä. Samalla muutosprosessissa painopiste oli enemmän olemassa olevien toimintarutiinien vahvistamisessa kuin uusien innovatiivisten toimintatapojen keksimisessä. Tämän vuoksi tiimityö toimi enemmän uusintavana kuin uudistavana oppimisympäristönä. Muutosprosessin merkittävimmät ongelmat liittyivät lähtötilanteeseen, samanaikaisiin muutosprosesseihin ja riittämättömiin valmiuksiin.
Tutkielman painopiste on työn ja oppimisen organisoimisen problematiikassa. Teoreettinen osuus alkaa tiimityön organisoinnin historiallisten kehitysvaiheiden tarkastelulla, jonka jälkeen pureudutaan tiimin käsitteistöön ja perussisältöön. Näkökulmaa laajennetaan tiimien kehittymisen ja johtamisen problematiikalla. Perusasioiden jälkeen tarkastellaan tiimityötä osana työorganisaatiota Hackmanin kokonaisvaltaisten ja kriittisten näkemysten avulla. Pureutuminen oppimisen organisoimisen problematiikkaan aloitetaan tarkastelemalla tiedon ja oppimisen välistä suhdetta. Tämän jälkeen keskitytään vuoronperään oppimisen yksilölliseen, kollektiiviseen ja organisationaaliseen tasoon. Teoreettisen osuuden päättää syventyminen oppivan organisaation problematiikkaan.
Tutkielman aineiston muodostaa 25 juustokeskuksen henkilöä, joita haastateltiin teemahaastattelu menetelmällä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla heistä kahdeksan oli tiimin tukihenkilöä, seitsemän tiimin vetäjää ja kymmenen tiimin jäsentä. Toisella haastattelukerralla oli tapahtunut pieniä muutoksia. Yksi vetäjä oli jäänyt eläkkeelle, mutta hänen tilalle tuli varahenkilö. Yksi jäsen ei tullut haastatteluun toisella kerralla, hänen tilalle tuli myös varahenkilö. Lisäksi sairaslomien takia neljä vastasi kirjallisesti avoimiin kysymyksiin ja niiden pohjalta heidät vielä puhelinhaastateltiin. Sanatarkan litteroidun aineiston analyysiprosessissa käytettiin apuna fenomenologisen psykologian ajatuksia.
Tutkielman tulosten mukaan muutosprosessia luonnehti pysyvä keskeneräisyys eikä yhden vuoden aikana mittavia ajattelu- ja toimintatapojen muutoksia ollut nähtävillä. Samalla muutosprosessissa painopiste oli enemmän olemassa olevien toimintarutiinien vahvistamisessa kuin uusien innovatiivisten toimintatapojen keksimisessä. Tämän vuoksi tiimityö toimi enemmän uusintavana kuin uudistavana oppimisympäristönä. Muutosprosessin merkittävimmät ongelmat liittyivät lähtötilanteeseen, samanaikaisiin muutosprosesseihin ja riittämättömiin valmiuksiin.