Opiskelijapalaute opetuksen laadun kehittämisen välineenä.
HENTTINEN, KAISA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
HENTTINEN, KAISA
2000
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-10-10Sisällysluettelo
1. OPPIVA OPPILAITOS 2 1.1. OPPIVAN OPPILAITOKSEN KÄSITTEESTÄ 2 1.2. OPPILAITOKSEN KEHITTÄMINEN 5 1.2.1. Kehittymisen edellytykset 6 1.2.2. Oppilaitoksen kehittämisen vaiheet 9 1.3. OPPIVAN OPPILAITOKSEN LÄHTÖKOHTIA 10 1.3.1. Johtaminen oppivassa oppilaitoksessa 10 1.3.2. Ilmapiiri 12 1.3.3. Organisaation innovatiivisuus 15 2. OPPIMINEN 16 2.1. YKSILÖPOHJAINEN OPPIMINEN 16 2.1.1. Itseohjautuvuus 17 2.1.2. Ammatillinen kasvu 20 2.2. OPPIMISTA TUKEVAT MEKANISMIT 22 2.2.1. Palaute 23 2.2.2. Motivaatio 25 2.2.3. Oppimisstrategiat 28 2.3. ARVIOINTI JA ITSEARVIOINTI 30 3. LAADUN TARKKAILU OPPILAITOKSESSA 33 3.1. LAATU KÄSITTEENÄ 33 3.2. LAADUNTARKKAILUN MENETELMIÄ 36 3.2.1. Benchmarking 37 3.2.2. Laadunvarmistuksen menetelmiä muualla maailmassa 38 3.3. LAADUNTARKKAILU KORKEAKOULUSSA TÄNÄÄN 43 3.3.1. Laaduntarkkailu Tampereen yliopistossa 43 3.3.2. Laaduntarkkailu ammattikorkeakoulussa 46 4. TUTKIMUSMALLI JA TUTKIMUSONGELMAT 49 4.1. TUTKIMUSMALLI 49 4.2. TUTKIMUSONGELMAT 50 5. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 50 5.1. TUTKIMUSMENETELMÄT 50 5.2. TUTKIMUKSEN KULKU JA AINEISTON ANALYYSI 52 6. TULOKSET 54 6.1. OPISKELIJAPALAUTTEEN KERUUTAVAT 54 6.1.1. Palautelomakkeet 54 6.1.2. Palautekeskustelut 56 6.1.3. Muut palautetavat 57 6.2. PALAUTTEILLA HAETTU INFORMAATIO 58 6.3. OPISKELIJAPALAUTTEEN KÄYTTÖ JA SEN JÄRJESTELMÄLLISYYS 62 6.4. PALAUTEJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS 66 6.5. OPISKELIJAPALAUTTEEN ONGELMAT 70 6.6. PALAUTTEEN EDUT JA YLEINEN RELEVANTTIUS 74 6.7. PALAUTTEEN KERÄÄMISEN JA KÄYTTÄMISEN TYÖLÄYS 79 6.8. KEHITTÄMISIDEOITA JA MUITA ESILLE NOUSSEITA ASIOITA 82 6.9. YHTEENVETOA 85 7. POHDINTA 88 7.1. TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUSTARKASTELUA 88 7.1.1. Validiteetti 88 7.1.2. Reliabiliteetti 89 7.1.3. Yleistettävyys 89 7.2. TULOSTEN ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET 90 7.3. JATKOTUTKIMUSMAHDOLLISUUKSIA 94 LÄHTEET 96 LIITTEET
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia opiskelijapalautteen keruutapoja korkeakouluissa käytetään ja miten toimiviksi ne koetaan. Lähtökohtana on ajatus, että sekä opettajat että opiskelijat ovat oppijoita omassa kontekstissaan.
Oppivan oppilaitoksen käsite on peruslähtökohtana opetuksen laadun kehittämisestä puhuttaessa. Oppilaitos tarvitsee uudistuakseen jatkuvasti uutta tietoa ympäristöstään sitä muuttaen tai siihen sopeutuen. Jokaisen oppilaitoksen jäsenen kehittämishalua tarvitaan lähtökohdaksi: organisaatio on jäsentensä summa. Oppiva oppilaitos vaatii tiettyjä edellytyksiä: johtamiselta vaaditaan tiettyä laatua, samoin ilmapiiri ja innovatiivisuus ovat asioita, jotka vaikuttavat olennaisesti oppilaitoksen kykyyn oppia ja tukea myös jäsentensä kehittymistä. Kommunikaatio, ongelmanratkaisu ja tavoitteellisuus ovat toiminnan kehittämisen edellytyksiä.
Oppiminen on ihmisen tärkeimpiä ominaisuuksia. Opetuksen kehittäminen on eräs opiskelun ja tietoisen oppimisen muoto. Ihmisen ammatillinen kasvu ja itseohjautuvuus, uudistava oppimisprosessi, ovat oppimisen edellytyksiä. Oppimista tukevia mekanismeja ovat sisäinen ja ulkoinen motivaatio, henkilön itsensä käyttämät oppimisstrategiat ja palaute. Palaute on eräs arvioinnin väline.
Laadukas opetus auttaa oppimaan nopeammin, helpommin ja syvällisemmin. Laadukkaan opetuksen toteuttamiskeinot ja sen tarkkailu ovat vaikeita toteutettavia. Laaduntarkkailussa käytettyjä menetelmiä ovat mm. benchmarking, kokonaislaadun hallinta (TQM), laatukategorisointi, auditointimenetelmät, projektit ja ISO- standardimalleihin pohjautuvat laatujärjestelmät.
Tutkimuksessa oli yksi pääongelma ja viisi alaongelmaa:
1. Millaisia opiskelijapalautteen keruutapoja korkeakouluissa käytetään?
1.1. Millaista informaatiota kerätään ja miten palautetta käytetään?
1.2. Miten toimivia opiskelijapalautteen keruutavat ovat?
1.3. Mitä ongelmia opiskelijapalautteen keruutavoissa ja niiden käytössä on?
1.4. Mitä etuja opiskelijapalautteesta on?
1.5. Miten työlästä opiskelijapalautteen antaminen, kerääminen ja käyttäminen on?
Tutkimus on kartoittava, kuvaileva, kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen kohderyhmäksi nousivat tamperelaiset korkeakoulut, joissa kaikissa on erilaiset laadunkehittämis- ja seurantajärjestelmät. Tutkimukseen otettiin kummatkin tamperelaiset tiedekorkeakoulut, eli Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen korkeakoulu. Lisäksi tutkimukseen arvottiin yksi ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Kustakin korkeakoulusta otettiin mukaan kolme opetusyksikköä, joista kustakin haastateltiin sekä henkilökunnan että opiskelijoiden edustajaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten käytetyt palautemenetelmät ovat erilaiset palautelomakkeet ja palautekeskustelut. Lisäksi käytettiin aloitelaatikkoja ja sähköpostia. Palautteen koonti on tärkeää yleisen toimivuuden kannalta, pelkkä läpi lukeminen ei ole riittävä opetuksen laadun kehittämisen kannalta. Käytössä olevat palautejärjestelmät eivät olleet yksiselitteisesti toimivia: niistä koettiin olleen hyötyä niin opiskelijoille kuin opettajillekin, mutta niiden käyttäminen piti sisällään monia ongelmia, esim. numeerisen palautteen heikko informatiivisuus tai resurssipula. Opiskelijapalautteen keräämistä ja antamista ei pidetty kovin työläänä, sen sijaan palautteen purku oli osin hankalaa. Toimivimmaksi tavaksi tutkimuksessa nousi mahdollisimman monimuotoinen palautejärjestelmä, jota ohjataan laitoksessa ylhäältä käsin, mutta jonka jokainen opettaja toteuttaa haluamallaan tavalla.
Asiasanat: oppiva oppilaitos, laatu, opetus, palaute, arviointi, korkeakoulu
Oppivan oppilaitoksen käsite on peruslähtökohtana opetuksen laadun kehittämisestä puhuttaessa. Oppilaitos tarvitsee uudistuakseen jatkuvasti uutta tietoa ympäristöstään sitä muuttaen tai siihen sopeutuen. Jokaisen oppilaitoksen jäsenen kehittämishalua tarvitaan lähtökohdaksi: organisaatio on jäsentensä summa. Oppiva oppilaitos vaatii tiettyjä edellytyksiä: johtamiselta vaaditaan tiettyä laatua, samoin ilmapiiri ja innovatiivisuus ovat asioita, jotka vaikuttavat olennaisesti oppilaitoksen kykyyn oppia ja tukea myös jäsentensä kehittymistä. Kommunikaatio, ongelmanratkaisu ja tavoitteellisuus ovat toiminnan kehittämisen edellytyksiä.
Oppiminen on ihmisen tärkeimpiä ominaisuuksia. Opetuksen kehittäminen on eräs opiskelun ja tietoisen oppimisen muoto. Ihmisen ammatillinen kasvu ja itseohjautuvuus, uudistava oppimisprosessi, ovat oppimisen edellytyksiä. Oppimista tukevia mekanismeja ovat sisäinen ja ulkoinen motivaatio, henkilön itsensä käyttämät oppimisstrategiat ja palaute. Palaute on eräs arvioinnin väline.
Laadukas opetus auttaa oppimaan nopeammin, helpommin ja syvällisemmin. Laadukkaan opetuksen toteuttamiskeinot ja sen tarkkailu ovat vaikeita toteutettavia. Laaduntarkkailussa käytettyjä menetelmiä ovat mm. benchmarking, kokonaislaadun hallinta (TQM), laatukategorisointi, auditointimenetelmät, projektit ja ISO- standardimalleihin pohjautuvat laatujärjestelmät.
Tutkimuksessa oli yksi pääongelma ja viisi alaongelmaa:
1. Millaisia opiskelijapalautteen keruutapoja korkeakouluissa käytetään?
1.1. Millaista informaatiota kerätään ja miten palautetta käytetään?
1.2. Miten toimivia opiskelijapalautteen keruutavat ovat?
1.3. Mitä ongelmia opiskelijapalautteen keruutavoissa ja niiden käytössä on?
1.4. Mitä etuja opiskelijapalautteesta on?
1.5. Miten työlästä opiskelijapalautteen antaminen, kerääminen ja käyttäminen on?
Tutkimus on kartoittava, kuvaileva, kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen kohderyhmäksi nousivat tamperelaiset korkeakoulut, joissa kaikissa on erilaiset laadunkehittämis- ja seurantajärjestelmät. Tutkimukseen otettiin kummatkin tamperelaiset tiedekorkeakoulut, eli Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen korkeakoulu. Lisäksi tutkimukseen arvottiin yksi ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Kustakin korkeakoulusta otettiin mukaan kolme opetusyksikköä, joista kustakin haastateltiin sekä henkilökunnan että opiskelijoiden edustajaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten käytetyt palautemenetelmät ovat erilaiset palautelomakkeet ja palautekeskustelut. Lisäksi käytettiin aloitelaatikkoja ja sähköpostia. Palautteen koonti on tärkeää yleisen toimivuuden kannalta, pelkkä läpi lukeminen ei ole riittävä opetuksen laadun kehittämisen kannalta. Käytössä olevat palautejärjestelmät eivät olleet yksiselitteisesti toimivia: niistä koettiin olleen hyötyä niin opiskelijoille kuin opettajillekin, mutta niiden käyttäminen piti sisällään monia ongelmia, esim. numeerisen palautteen heikko informatiivisuus tai resurssipula. Opiskelijapalautteen keräämistä ja antamista ei pidetty kovin työläänä, sen sijaan palautteen purku oli osin hankalaa. Toimivimmaksi tavaksi tutkimuksessa nousi mahdollisimman monimuotoinen palautejärjestelmä, jota ohjataan laitoksessa ylhäältä käsin, mutta jonka jokainen opettaja toteuttaa haluamallaan tavalla.
Asiasanat: oppiva oppilaitos, laatu, opetus, palaute, arviointi, korkeakoulu