Russkij roditel´nyj padez i finskij partitiv v subjektnom znacenii
MATTILA, MARIA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MATTILA, MARIA
2000
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-10-04Tiivistelmä
Tutkielman aihe on venäjän kielen genetiivi ja suomen kielen partitiivi subjektimerkityksessä. Tutkimuksen kohteena on ensisijaisesti määrää ilmaisevat ja kielteiset lauseet sekä venäjän että suomen kielessä. Painopiste oli pääaineestani johtuen enemmän venäjän kielessä, mutta pyrin antamaan myös suomen partitiivista kattavan kuvauksen. Tarkoituksena oli verrata kyseisiä subjektimuotoja erillisten kielten kuvausten pohjalta.
Tärkeimpiä lähteitä olivat Padutševan (1997) artikkeli ”Roditel´nyj subjekta v otricatel´nom predloženii: sintaksis ili semantika? sekä seuraavat teokset: Russkaja grammatika II (1980), Vilkuna: Suomen lauseopin perusteita (1996) ja Hakulinen-Karlsson: Nykysuomen lauseoppia (1988).
Tutkimuksesta selvisi, että venäjän kielessä genetiivisubjekti esiintyy yleisimmin kielteisissä lauseissa, mutta myös määrää ilmaisevissa myönteisissä lauseissa, joissa on määrää ilmaiseva sana tai verbi, joka yleensä merkitsee, että jotakin on paljon. Kielteisiä lauseita on viittä eri tyyppiä, joissa kieltosana on eri muodoissa ja lauseet merkitsevät jonkun puuttumista.
Suomen kielessä partitiivisubjekti esiintyy sekä myönteisissä että kielteisissä lauseissa. Myönteisiä lauseita on kahta eri tyyppiä: määrää ilmaisevat ja kvantorittomat lauseet. Kielteiset lauseet merkitsevät jonkun puuttumista.
Molemmista kielistä on laaja luettelo niistä verbeistä esimerkkeineen, jotka sallivat genetiivi- subjektin venäjän kielessä ja partitiivisubjektin suomen kielessä.
Vertailusta kävi ilmi, että molemmissa kielissä käytetään genetiivi- ja partitiivisubjektia myönteisissä lauseissa, jotka ilmaisevat määrää, kuitenkin poikkeuksena epämääräistä määrää ilmaisevat lauseet, jolloin vain suomen kielessä käytetään partitiivisubjektia. Muissa myönteisissä lauseissa venäjän kielen genetiivi ei ole mahdollinen.
Kielteisten lauseiden kohdalla käytiin läpi useita verbipareja, jotka havainnollistivat hyvin genetiivin ja partitiivin yhteneväisen käytön. Sijan valinta kuitenkin voi johtua kiellon tyypistä: onko kysymyksessä täysi vai osittainen kielto. Ainoastaan täyden kiellon sisältävissä lauseissa genetiivi on mahdollinen, kun taas partitiivi käy molemmissa tapauksissa. Erona kielteisissä lauseissa on se, että määräisyys ja transitiivisuus voi olla genetiivin käytön esteenä.
Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että venäjän kielen genetiivillä ja suomen kielen partitiivilla subjektimerkityksessä on hyvin paljon yhteisiä piirteitä
Tärkeimpiä lähteitä olivat Padutševan (1997) artikkeli ”Roditel´nyj subjekta v otricatel´nom predloženii: sintaksis ili semantika? sekä seuraavat teokset: Russkaja grammatika II (1980), Vilkuna: Suomen lauseopin perusteita (1996) ja Hakulinen-Karlsson: Nykysuomen lauseoppia (1988).
Tutkimuksesta selvisi, että venäjän kielessä genetiivisubjekti esiintyy yleisimmin kielteisissä lauseissa, mutta myös määrää ilmaisevissa myönteisissä lauseissa, joissa on määrää ilmaiseva sana tai verbi, joka yleensä merkitsee, että jotakin on paljon. Kielteisiä lauseita on viittä eri tyyppiä, joissa kieltosana on eri muodoissa ja lauseet merkitsevät jonkun puuttumista.
Suomen kielessä partitiivisubjekti esiintyy sekä myönteisissä että kielteisissä lauseissa. Myönteisiä lauseita on kahta eri tyyppiä: määrää ilmaisevat ja kvantorittomat lauseet. Kielteiset lauseet merkitsevät jonkun puuttumista.
Molemmista kielistä on laaja luettelo niistä verbeistä esimerkkeineen, jotka sallivat genetiivi- subjektin venäjän kielessä ja partitiivisubjektin suomen kielessä.
Vertailusta kävi ilmi, että molemmissa kielissä käytetään genetiivi- ja partitiivisubjektia myönteisissä lauseissa, jotka ilmaisevat määrää, kuitenkin poikkeuksena epämääräistä määrää ilmaisevat lauseet, jolloin vain suomen kielessä käytetään partitiivisubjektia. Muissa myönteisissä lauseissa venäjän kielen genetiivi ei ole mahdollinen.
Kielteisten lauseiden kohdalla käytiin läpi useita verbipareja, jotka havainnollistivat hyvin genetiivin ja partitiivin yhteneväisen käytön. Sijan valinta kuitenkin voi johtua kiellon tyypistä: onko kysymyksessä täysi vai osittainen kielto. Ainoastaan täyden kiellon sisältävissä lauseissa genetiivi on mahdollinen, kun taas partitiivi käy molemmissa tapauksissa. Erona kielteisissä lauseissa on se, että määräisyys ja transitiivisuus voi olla genetiivin käytön esteenä.
Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että venäjän kielen genetiivillä ja suomen kielen partitiivilla subjektimerkityksessä on hyvin paljon yhteisiä piirteitä