Zur Terminologie der Schussverletzungen in der finnischen und deutschen Sprache.
PAPUNEN, SARI (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PAPUNEN, SARI
2000
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-09-26Sisällysluettelo
VORWORT 1 1. EINLEITUNG 2 2. ÜBER TEILGEBIETE DER TERMINOLOGIEFORSCHUNG 2.1 Allgemeines über Terminologieforschung 4 2.2 Über die Definition von Terminologie und Fachsprache 4 2.3 Über Terminologiearbeit und Terminologielehre 5 3. ZENTRALE ELEMENTE DER TERMINOLOGIELEHRE 3.1 Begriff 6 3.2 Benennung 6 3.2.1 Benennungsbildung 6 3.2.2 Der Zusammenhang zwischen Begriff und Benennung 7 3.2.3 Homonymie, Polysemie und Synonymie 8 3.3 Merkmal 9 3.4 Definition 9 3.5 Äquivalenz 11 4. DIE PRAKTISCHE TERMINOLOGIEARBEIT 4.1 Zur Terminologiearbeit im allgemeinen 13 4.2 Methoden der praktischen Terminologiearbeit 15 4.2.1 Abgrenzung des Fachgebiets 15 4.2.2 Sammlung des Materials 16 4.2.3 Sammlung der Begriffe, Benennungen, Definitionen, Synonyme und Kontexte 17 4.2.4 Einteilung der Begriffe und Wahl der Benennungen 19 4.2.5 Wahl der Definitionen und Kontexte 20 4.2.6 Bestimmung des Äquivalenzgrads, Wahl der Abbildungen und Darstellung des Begriffssystems 21 5. ZUR SPRACHE DER MEDIZIN 5.1 Die medizinische Fachsprache 22 5.2 Einige Bemerkungen zur Bezeichnungsvielfalt der medizinischen Ausdrücke 22 5.3 Zur finnischen Fachsprache der Medizin 23 6. RECHTSMEDIZIN ALS ZWEIG DER MEDIZIN 6.1 Allgemeines über Rechtsmedizin 25 6.2 Zur allgemeinen Geschichte der Rechtsmedizin 26 6.3 Zur Geschichte der Rechtsmedizin in Finnland 26 6.4 Die Einteilung der rechtsmedizinischen Teilgebiete 27 6.4.1 Das Teilgebiet Tod und Gesundheitsbeschädigungen durch von außen kommende Einwirkungen 28 6.4.2 Tod und Gesundheitsbeschädigungen durch Erstickung, Ertrinken und infolge Schußverletzungen 28 7. DARSTELLUNG DER FINNISCHEN UND DEUTSCHEN TERMINOLOGIE DER SCHUSSVERLETZUNGEN 7.1 Über Inhalt des Kapitels 7 und Bemerkungen zu den verwendeten Bezeichnungen und Abkürzungen der Darstellung 31 7.2 Rechtsmedizin, Tod und Gesundheitsbeschädigung durch von außen kommende Einwirkungen, Schußverletzungen, Einschuß, Ausschuß, Geschoßtyp, Waffentyp, Gewebedefekt, Klassifizierung des Todesfalls als Suizid, Unfall oder Tötungsdelikt 33 7.3 Begriffsgruppe Einschuß 43 7.4 Begriffsgruppe Ausschuß 61 7.5 Begriffsgruppe Geschoßtyp 64 7.6 Begriffsgruppe Waffentyp 75 7.7 Begriffsgruppe Gewebedefekt 88 7.8 Begriffsgruppe Klassifizierung des Todesfalls als Suizid, Unfall oder Tötungsdelikt 95 8. BEMERKUNGEN ZU BEGRIFFEN UND BENENNUNGEN IN DER FINNISCHEN UND DEUTSCHEN TERMINOLOGIE DER SCHUSSVERLETZUNGEN 8.1 Begriffe in der Terminologie der Schußverletzungen 100 8.1.1 Einteilung und Anzahl der Begriffe 100 8.1.2 Definition der Begriffe 101 8.1.3 Bemerkungen zur Äquivalenz in der Terminologie der Schußverletzungen 104 8.2 Benennungen in der Terminologie der Schußverletzungen 105 8.2.1 Benennungsarten 105 8.2.2 Motivation von Benennungen 108 8.2.3 Über Synonymie in der finnischen und deutschen Terminologie der Schußverletzungen 109 9. ZUSAMMENFASSUNG 110 LITERATURVERZEICHNIS 116 DOKUMENTATIONSMATERIAL DER DARSTELLUNG DER TERMINOLOGIE DER SCHUSSVERLETZUNGEN IN DER FINNISCHEN UND DEUTSCHEN SPRACHE 119 ANHÄNGE
Tiivistelmä
Tämä tutkielma ampumavammojen terminologiasta suomen ja saksan kielessä tarjoaa monipuolisen kuvauksen sekä yhdestä kiinnostavasta oikeuslääketieteen aihealueesta että esimerkin käytännön sanastotyön eri työvaiheista. Ampumavammojen parissa työtä tekevien monien eri ammattiryhmien välisen onnistuneen kommunikaation edellytyksenä on heidän käyttämänsä terminologian yhtenäisyys. Yksi tämän pro gradu-tutkielman tärkeimmistä tavoitteista onkin muodostaa ampumavammojen terminologiasta suomen ja saksan kielessä kattava, eri ammattiryhmille havainnollinen kokonaisuus.
Ampumavammojen terminologiaa esitellään sanastotieteen ja käytännön sanastotyön periaatteiden pohjalta. Sanastotiede keskittyy sanastojen tutkimukseen teoreettisesti, kuten luomalla sanastotutkimukseen yhtenäisiä säännöstöjä, ja käytännön sanastotiede puolestaan tutkii ja havainnollistaa käsitejärjestelmiä käytännössä. Kummassakin tavoitteet voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Ampumavammojen terminologian tutkimuksessa on tässä työssä keskitytty erityisesti käsitteiden hyvään määrittelemiseen ja sitä kautta järjestelmän monipuoliseen tietotarjontaan. Käytännön sanastotyön eri vaiheet on käsitelty paitsi lähdekirjallisuuden, myös tämän tutkielman valmistumisprosessin valossa. Tämän työn toteutustapa osoittautui monikäyttöiseksi ja on sovellettavissa myös muihin vastaaviin sanastotutkimuksiin.
Ampumavammoihin liittyvät käsitteet on määritelty enimmäkseen sisältömääritelmin, mikä on eniten informaatiota tarjoava määritelmälaji. Lisäksi käsitteiden havainnollistamista on tuettu tekstiesimerkein sekä kuvaliittein. Kaksikielisen sanastotyön yksi keskeinen tehtävä on myös käsitteiden välisen vastaavuuden määritteleminen ja vastaavuuden voidaankin todeta tässä työssä esiteltyjen käsitteiden kohdalla olevan laaja. Myös käsitteiden synonyymit on esitelty ja niiden lukumäärä on erityisesti saksankielisessä materiaalissa suuri. Käsitejärjestelmästä mahdollisesti puuttuvat nimitykset ja määritelmät on täydennetty tekijän omin ehdotuksin, kuitenkin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Huomattavaa on, että koko tässä työssä esitelty ampumavammojen terminologia on useiden alan suomen- ja saksankielisten asiantuntijoiden tarkistama, mitä voidaan tutkielman tavoitteen kannalta pitää hyvin tärkeänä asiana. Tämä pro gradu-tutkielma voikin siten palvella pienenä oppaana sekä käytännön sanastotyön että ampumavammojen parissa työskenteleville eri ammattiryhmille.
Ampumavammojen terminologiaa esitellään sanastotieteen ja käytännön sanastotyön periaatteiden pohjalta. Sanastotiede keskittyy sanastojen tutkimukseen teoreettisesti, kuten luomalla sanastotutkimukseen yhtenäisiä säännöstöjä, ja käytännön sanastotiede puolestaan tutkii ja havainnollistaa käsitejärjestelmiä käytännössä. Kummassakin tavoitteet voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia. Ampumavammojen terminologian tutkimuksessa on tässä työssä keskitytty erityisesti käsitteiden hyvään määrittelemiseen ja sitä kautta järjestelmän monipuoliseen tietotarjontaan. Käytännön sanastotyön eri vaiheet on käsitelty paitsi lähdekirjallisuuden, myös tämän tutkielman valmistumisprosessin valossa. Tämän työn toteutustapa osoittautui monikäyttöiseksi ja on sovellettavissa myös muihin vastaaviin sanastotutkimuksiin.
Ampumavammoihin liittyvät käsitteet on määritelty enimmäkseen sisältömääritelmin, mikä on eniten informaatiota tarjoava määritelmälaji. Lisäksi käsitteiden havainnollistamista on tuettu tekstiesimerkein sekä kuvaliittein. Kaksikielisen sanastotyön yksi keskeinen tehtävä on myös käsitteiden välisen vastaavuuden määritteleminen ja vastaavuuden voidaankin todeta tässä työssä esiteltyjen käsitteiden kohdalla olevan laaja. Myös käsitteiden synonyymit on esitelty ja niiden lukumäärä on erityisesti saksankielisessä materiaalissa suuri. Käsitejärjestelmästä mahdollisesti puuttuvat nimitykset ja määritelmät on täydennetty tekijän omin ehdotuksin, kuitenkin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Huomattavaa on, että koko tässä työssä esitelty ampumavammojen terminologia on useiden alan suomen- ja saksankielisten asiantuntijoiden tarkistama, mitä voidaan tutkielman tavoitteen kannalta pitää hyvin tärkeänä asiana. Tämä pro gradu-tutkielma voikin siten palvella pienenä oppaana sekä käytännön sanastotyön että ampumavammojen parissa työskenteleville eri ammattiryhmille.