Kun instituutiot kasvavat ihmistä viisaammiksi Jean Monnet´n moderni institutionalismi
VÄHÄ-SIPILÄ, MIKKO (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VÄHÄ-SIPILÄ, MIKKO
2000
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-07Tiivistelmä
Tutkielmassa analysoidaan kriittisestä näkökulmasta Jean Monnet´n käsityksiä Euroopan integraation dynamiikasta ja tavoitteista.
Käsityksiä tarkastellaan toisen maailmansodan jälkeen vaikuttaneiden integraatioteorioiden valossa. Tutkielman teoreettinen viitekehys
perustuu David Mitranyn funktionalismin, Ernst B. Haasin neofunktionalismin ja Altiero Spinellin federalismin välille rakennettuun integraatioteoreettiseen debattiin: Monnet´n
integraatiokäsityksen erityispiirteet paikannetaan näiden lähestymistapojen tarjoaman käsitteistön ja keskeisten argumenttien
avulla.
Tutkimusaineisto muodostuu Monnet´n muistelmateoksesta sekä hänen
puheistaan julkaistuista teksteistä. Aineistoa lähestytään kvalitatiivisen tekstianalyysin keinoin, ja Monnet´n käsitykset sijoitetaan laajempaan teoreettiseen kehykseen integraatioteorioiden vertailevan tutkimuksen avulla. Näin luodaan konkreettinen vuoropuhelu
tärkeimpien integraatioteorioiden välille, löydetään Monnet´n integraatiokäsityksen erityispiirteet ja ongelmakohdat sekä liitetään
ne Euroopan integraation laajempaan ongelmanasetteluun.
Monnet´n integraatiokäsitystä analysoidaan osana historiallista politiikan ja teknokratian vastakkainasettelua, johon myös monet
Euroopan integraation nykyisin kohtaamat teoreettiset ja käytännölliset ongelmat näyttävät liittyvän. Tältä pohjalta Monnet´n integraatiokäsitys yhdistetään kiinteästi legitimaation, sosiaalisen integraation ja "yleisen edun" problematiikkaan.
Tutkielmassa esitetään, että Monnet´n integraatiokäsityksen perintö sisältyy implisiittisenä piirteenä Euroopan integraation nykytilaa ja tulevaisuutta koskeviin keskusteluihin, ja siten Monnet´n logiikan
ymmärtäminen on integraation perusrakenteen tutkimisen kannalta tärkeää. Tutkielmassa osoitetaan myös, että Monnet´n
integraatiokäsitykseen liittyy useita ongelmia, ja sen sovellettavuus nykypäivänä on kyseenalainen. Lopulta kuitenkin voidaan huomata, että vaikka Monnet´n käsitysten kritisointi on teoreettiselta kannalta helppoa, niille on käytännöllisestä näkökulmasta hyvin vaikea tarjota merkittävää haastetta.
Käsityksiä tarkastellaan toisen maailmansodan jälkeen vaikuttaneiden integraatioteorioiden valossa. Tutkielman teoreettinen viitekehys
perustuu David Mitranyn funktionalismin, Ernst B. Haasin neofunktionalismin ja Altiero Spinellin federalismin välille rakennettuun integraatioteoreettiseen debattiin: Monnet´n
integraatiokäsityksen erityispiirteet paikannetaan näiden lähestymistapojen tarjoaman käsitteistön ja keskeisten argumenttien
avulla.
Tutkimusaineisto muodostuu Monnet´n muistelmateoksesta sekä hänen
puheistaan julkaistuista teksteistä. Aineistoa lähestytään kvalitatiivisen tekstianalyysin keinoin, ja Monnet´n käsitykset sijoitetaan laajempaan teoreettiseen kehykseen integraatioteorioiden vertailevan tutkimuksen avulla. Näin luodaan konkreettinen vuoropuhelu
tärkeimpien integraatioteorioiden välille, löydetään Monnet´n integraatiokäsityksen erityispiirteet ja ongelmakohdat sekä liitetään
ne Euroopan integraation laajempaan ongelmanasetteluun.
Monnet´n integraatiokäsitystä analysoidaan osana historiallista politiikan ja teknokratian vastakkainasettelua, johon myös monet
Euroopan integraation nykyisin kohtaamat teoreettiset ja käytännölliset ongelmat näyttävät liittyvän. Tältä pohjalta Monnet´n integraatiokäsitys yhdistetään kiinteästi legitimaation, sosiaalisen integraation ja "yleisen edun" problematiikkaan.
Tutkielmassa esitetään, että Monnet´n integraatiokäsityksen perintö sisältyy implisiittisenä piirteenä Euroopan integraation nykytilaa ja tulevaisuutta koskeviin keskusteluihin, ja siten Monnet´n logiikan
ymmärtäminen on integraation perusrakenteen tutkimisen kannalta tärkeää. Tutkielmassa osoitetaan myös, että Monnet´n
integraatiokäsitykseen liittyy useita ongelmia, ja sen sovellettavuus nykypäivänä on kyseenalainen. Lopulta kuitenkin voidaan huomata, että vaikka Monnet´n käsitysten kritisointi on teoreettiselta kannalta helppoa, niille on käytännöllisestä näkökulmasta hyvin vaikea tarjota merkittävää haastetta.