Elektroninen demokratia John Deweyn ja deliberatiivisen demokratian näkökulmasta.
VESTERBERG, JUKKA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VESTERBERG, JUKKA
2000
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-07Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 2. MINNESOTA ELECTRONIC DEMOCRACY PROJECT 6 2.1. PROJEKTIN TELEDEMOKRAATTINEN JA YHTEISKUNNALLINEN KONTEKSTI 6 2.2. PROJEKTIN ALOITTAMINEN 10 2.3. PROJEKTIN RAKENNE JA OSALLISTUJAT 13 2.4. KESKUSTELUT 19 3. JOHN DEWEYN JA DELIBERATIIVISEN TEORIAN DEMOKRATIA 38 3.1. DEWEYN PRAGMATISMI 38 3.2. EDUSTUKSELLINEN JA DELIBERATIIVINEN DEMOKRATIA 42 3.3. LAAJA DEMOKRATIA 47 3.4. KOMMUNIKAATIO JA DELIBERAATIO 58 3.5. DEMOKRAATTINEN PAIKALLISYHTEISÖ 70 3.6. DELIBERAATION TASA-ARVO 77 4. POLIITTISEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN 82 4.1. IHMISEN KOULUTTAMISEN KOROSTAMINEN 82 4.2. KÄYTÄNNÖLLINEN TUTKIMUS 88 4.3. DEMOKRATIAN RATIONAALISUUS 91 4.4. KÄYTÄNNÖLLINEN RATIONAALISUUS JA YMMÄRRYS 94 4.5. TOTUUS POLITIIKASSA 99 5. DELIBERATIIVISTA TELEDEMOKRATIAA? 105 LÄHTEET 111
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani internetin hyödyntämistä demokratian tarpeisiin. Tutkimukseni kohde on Minnesota Electronic Democracy Project, joka on Minnesotan osavaltiossa toimiva kansalaislähtöinen demokratiaprojekti. Projektin tehtävänä on tarjota Minnesotan politiikasta kiinnostuneille erityisesti vaaleihin liittyvää informaatiota ja paikallista politiikkaa käsitteleviä keskustelufoorumeja.
Tutkin Electronic Democracya pääasiassa John Deweyn ja deliberatiivisen demokratiateorian näkökulmasta käsin. Käytän aineistoani esimerkkinä elektronisesta poliittisesta keskustelusta, josta on löydettävissä deliberaation piirteitä. Samalla Electronic Democracyn keskustelufoorumeissa toteutuu Deweyn ajatuksia demokratiasta elämäntapana ja kommunikaation merkityksestä ihmisen kehittymiselle ja poliittiselle arvioinnille. Tutkimukseni mukaan Minnesota Electronic Democracy sijoittuu varsin mielenkiintoisella tavalla edustuksellisen ja deliberatiivisen demokratian vastakohtaisuuteen. Toisaalta projekti tukee edustuksellisuutta, koska sen toiminta perustuu edustuksellisiin vaaleihin ja kansalaisten äänestyspäätösten valistamiseen. Toisaalta siinä on monia deliberatiivisia piirteitä: keskustelut tuottavat tietoa, laajentavat osallistujien perspektiivejä ja kehittävät heidän poliittista kompetenssiaan. Lisäksi projektin näkemys politiikan paikasta vastaa Deweyn ja monien deliberatiivisten teoreetikkojen näkemyksiä.
Vaikka projektin keskusteluissa on deliberatiivisuutta, deliberatiivisesta näkökulmasta Electronic Democracyn suurin puute on liiallinen homogeenisuus, joka estää teorian mukaisten positiivisten piirteiden täysimittaista ilmenemistä.
Kun uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa pyritään käyttämään demokratiaa tukien, on tärkeää, ettei unohdeta kommunikaation merkitystä demokratialle. Hallituslähtöinen teledemokratia tyytyy lähes yksinomaan informaation painotukseen, vaikka demokratiassa on kyse ennen kaikkea vuorovaikutuksesta, kommunikaatiosta. Siksi ymmärrän teledemokratiankin tavanomaista laajemmin, jolloin teledemokratia ja deliberaatio ovat yhteensopivia, jopa toisiaan tukevia.
Tutkin Electronic Democracya pääasiassa John Deweyn ja deliberatiivisen demokratiateorian näkökulmasta käsin. Käytän aineistoani esimerkkinä elektronisesta poliittisesta keskustelusta, josta on löydettävissä deliberaation piirteitä. Samalla Electronic Democracyn keskustelufoorumeissa toteutuu Deweyn ajatuksia demokratiasta elämäntapana ja kommunikaation merkityksestä ihmisen kehittymiselle ja poliittiselle arvioinnille. Tutkimukseni mukaan Minnesota Electronic Democracy sijoittuu varsin mielenkiintoisella tavalla edustuksellisen ja deliberatiivisen demokratian vastakohtaisuuteen. Toisaalta projekti tukee edustuksellisuutta, koska sen toiminta perustuu edustuksellisiin vaaleihin ja kansalaisten äänestyspäätösten valistamiseen. Toisaalta siinä on monia deliberatiivisia piirteitä: keskustelut tuottavat tietoa, laajentavat osallistujien perspektiivejä ja kehittävät heidän poliittista kompetenssiaan. Lisäksi projektin näkemys politiikan paikasta vastaa Deweyn ja monien deliberatiivisten teoreetikkojen näkemyksiä.
Vaikka projektin keskusteluissa on deliberatiivisuutta, deliberatiivisesta näkökulmasta Electronic Democracyn suurin puute on liiallinen homogeenisuus, joka estää teorian mukaisten positiivisten piirteiden täysimittaista ilmenemistä.
Kun uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa pyritään käyttämään demokratiaa tukien, on tärkeää, ettei unohdeta kommunikaation merkitystä demokratialle. Hallituslähtöinen teledemokratia tyytyy lähes yksinomaan informaation painotukseen, vaikka demokratiassa on kyse ennen kaikkea vuorovaikutuksesta, kommunikaatiosta. Siksi ymmärrän teledemokratiankin tavanomaista laajemmin, jolloin teledemokratia ja deliberaatio ovat yhteensopivia, jopa toisiaan tukevia.