Kun kansalainen kuolleen kalan löysi - paikalliset lehdet asukkaiden ympäristöosallistumisen areenana.
SUOMALAINEN, SUVI (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SUOMALAINEN, SUVI
2000
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-06Tiivistelmä
utkimukseni tavoitteena on hahmottaa vastaus kysymykseen, miten paikalliset lehdet mahdollistavat asukkaiden osallistumisen ympäristöongelmien konstruointiin. Ympäristöongelmia ei ole olemassa todellisuudessa sellaisenaan, vaan ne ovat osin sosiaalisissa käytännöissä määriteltyjä ja konstruoituja. Ympäristöongelmien konstruointia ovat perinteisesti hallinneet tutkijat, viranomaiset, ympäristöjärjestöt ja poliittiset toimijat. Jotta ympäristöpoliittiset päätökset olisivat demokraattisempia, oikeudenmukaisempia, hyväksytympiä ja monipuolisempia, tarvitaan myös yksittäisten ihmisten osallistumista ja panosta ympäristöasioiden määrittelyyn. Paikalliset lehdet ovat tähän lupaava julkinen areena.
Tutkimukseni kiinnittyy alueellisesti Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan. Tutkin seudun kolmea paikallista lehteä: Alueviestiä, Paikallissanomia ja Tyrvään Sanomia ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia asukkaiden ympäristöosallistumisen areenana. Tarkastelen aihetta kolmelta kantilta: teen sisällönerittelyn lehtien ympäristökirjoittelusta, haastattelen paikallisia asukkaita, toimittajia ja julkisen vallan edustajia aiheesta sekä teen kehysanalyysin kahdesta erillisestä tapauksesta. Näistä toinen on Vammalan kaupungissa sijaitseva rehevöitynyt Houhajärvi, jonka heikko tila synnytti 1997 aktiivisen pelastusliikkeen. Toinen tapaus on suunnitteilla oleva Kilpinokan silta, joka on osa Vammalan kaupungin ohikulkutiehanketta. Jokaisessa eri vaiheessa nostan asukkaiden aseman ja mahdollisuudet tarkastelun keskiöön.
Vastauksena tutkimuskysymykseeni luokittelen paikallisten lehtien vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat asukkaiden ympäristöosallistumisen areenana. Paikallisten lehtien vahvuuksia ovat lehtien matala julkaisukynnys, läheisyys ja tuttuus, juttujen vaikuttavuus, toimittajien henkilöityminen sekä luettavuus. Paikallisten lehtien heikkouksia ovat resurssipula, valmiiseen aineistoon tukeutuminen, asiantuntemuksen puute sekä asukkaiden lokeroiminen yleisönosastoon. Paikallisten lehtien mahdollisuuksia ovat keskustelevuus, asukkaiden asiantuntemuksen korostaminen, kaukaisten asioiden läheistäminen, toimintamallien tarjoaminen asukkaille, asioiden seuranta ja palautteen antaminen sekä subjektiivisten arvostusten esille tuonti. Paikallisten lehtien uhkia ovat paikallisyhteisön pienet piirit, vähäisimmän vaivan laki sekä toimintaympäristön odotukset.
Paikalliset lehdet ovat varteenotettava julkinen areena, jolla ympäristöongelmia voidaan määritellä myös yksittäisten ihmisten lähtökohdista käsin.
Tutkimukseni kiinnittyy alueellisesti Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan. Tutkin seudun kolmea paikallista lehteä: Alueviestiä, Paikallissanomia ja Tyrvään Sanomia ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia asukkaiden ympäristöosallistumisen areenana. Tarkastelen aihetta kolmelta kantilta: teen sisällönerittelyn lehtien ympäristökirjoittelusta, haastattelen paikallisia asukkaita, toimittajia ja julkisen vallan edustajia aiheesta sekä teen kehysanalyysin kahdesta erillisestä tapauksesta. Näistä toinen on Vammalan kaupungissa sijaitseva rehevöitynyt Houhajärvi, jonka heikko tila synnytti 1997 aktiivisen pelastusliikkeen. Toinen tapaus on suunnitteilla oleva Kilpinokan silta, joka on osa Vammalan kaupungin ohikulkutiehanketta. Jokaisessa eri vaiheessa nostan asukkaiden aseman ja mahdollisuudet tarkastelun keskiöön.
Vastauksena tutkimuskysymykseeni luokittelen paikallisten lehtien vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat asukkaiden ympäristöosallistumisen areenana. Paikallisten lehtien vahvuuksia ovat lehtien matala julkaisukynnys, läheisyys ja tuttuus, juttujen vaikuttavuus, toimittajien henkilöityminen sekä luettavuus. Paikallisten lehtien heikkouksia ovat resurssipula, valmiiseen aineistoon tukeutuminen, asiantuntemuksen puute sekä asukkaiden lokeroiminen yleisönosastoon. Paikallisten lehtien mahdollisuuksia ovat keskustelevuus, asukkaiden asiantuntemuksen korostaminen, kaukaisten asioiden läheistäminen, toimintamallien tarjoaminen asukkaille, asioiden seuranta ja palautteen antaminen sekä subjektiivisten arvostusten esille tuonti. Paikallisten lehtien uhkia ovat paikallisyhteisön pienet piirit, vähäisimmän vaivan laki sekä toimintaympäristön odotukset.
Paikalliset lehdet ovat varteenotettava julkinen areena, jolla ympäristöongelmia voidaan määritellä myös yksittäisten ihmisten lähtökohdista käsin.