Chomsky, utopia ja todellisuus -Chomskylainen anarkismi
SIRNÖ, SAMPPA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SIRNÖ, SAMPPA
2000
Valtio-oppi - Political Science
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-07Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on amerikkalaisen kielitieteilijän ja toisinajattelija Noam Chomskyn poliittinen
ajattelu. Chomsky sijoitetaan tässä tutkimuksessa niemenomaan hänen itsensä tärkeimmäksi ajattelunsa
taustaksi nimeämänsä ideologian, eli anarkismin ajattelun kirjoon.
Tärkeimpänä materiaalina tässä tutkimuksessa on käytetty internetlähdettä Noam Chomsky archivea.
WWW-sivujen lisäksi on käytetty painettuja Chomskyn kirjoja. Tärkeimpinä anarkismia käsittelevinä lähteinä on käytetty muitten muassa Woodcockin Anarkismen kirjaa, Daniel Guerinin Anarkismi kirjaa ja Rockerin Anarkosyndikalismi kirjaa. Lisäksi tätä tutkimusta varten on käytetty äänimateriaalia ja tehty
haastatteluja.
Chomskyn anarkismissa näkyvät anarkistiset käsitteet vapaudesta ja solidaarisuudesta. Hän ottaa tavoitteeksensa anarkosyndikalistisen yhteiskunnan, jossa työläisillä olisi valta tuotannossa. Hän itse näkee anarkismin juuret alkuperäsessä liberalismissa, joka oli olemassa ennen kuin teollinen vallankumous muutti sen muotoa. Tämä ajattelu sekoittuu Chomskyn ideologiassa vasemmistomarxilaisten ja anarkististen ajattelijoiden joukkoon. Kuitenkin Chomskylle anarkismi on ennen kaikkea kansan ideologia ja hän vierastaa kaikkia älymystön valtapyrkimyksiä vasemmistossa, josta marxismi-leninismi on paras esimerkki.
Chomskylle uusliberalismin kapitalismi on ennen kaikkea valtajärjestelmä, jossa hän näkee
anarkosyndikalistina ammattiyhdistysliikkeen demokratisoivana voimana, joka puolustaa työläisten oikeuksia nykyisen luokkasodan aikana. Chomskylle uusliberalismin ja uuskolonialismin kapitalismi on järjestelmä, joka nojautuu vahvaan valtioon, sen väkivaltakoneistoon ja tukeen yksityisille yrityksille.
Chomskyn viholliset ovat valtio ja yksityiset yritykset, joita hän kutsuu totalitaarisiksi instituuoiksi. Vaikka Chomsky tuomitsee marxilaisen “punaisen byrokratian” hän puolustaa hyvinvoitivaltiota ainakin lyhyen tähtäimen tavoitteena.
Edellämainittujen teemojen lisäksi tässä tutkimuksessa käsitellään amerikkalaista tiedonvälitystä, joka saa Chomskylta tuomion propagandakoneistona, sekä uusoikeiston (mukaan lukien anarkokapitalismi ja “libertarianismi”), jotka Chomsky näkee uhkina ja joitten seurauksia hän pitää katastrofaalisina.
ajattelu. Chomsky sijoitetaan tässä tutkimuksessa niemenomaan hänen itsensä tärkeimmäksi ajattelunsa
taustaksi nimeämänsä ideologian, eli anarkismin ajattelun kirjoon.
Tärkeimpänä materiaalina tässä tutkimuksessa on käytetty internetlähdettä Noam Chomsky archivea.
WWW-sivujen lisäksi on käytetty painettuja Chomskyn kirjoja. Tärkeimpinä anarkismia käsittelevinä lähteinä on käytetty muitten muassa Woodcockin Anarkismen kirjaa, Daniel Guerinin Anarkismi kirjaa ja Rockerin Anarkosyndikalismi kirjaa. Lisäksi tätä tutkimusta varten on käytetty äänimateriaalia ja tehty
haastatteluja.
Chomskyn anarkismissa näkyvät anarkistiset käsitteet vapaudesta ja solidaarisuudesta. Hän ottaa tavoitteeksensa anarkosyndikalistisen yhteiskunnan, jossa työläisillä olisi valta tuotannossa. Hän itse näkee anarkismin juuret alkuperäsessä liberalismissa, joka oli olemassa ennen kuin teollinen vallankumous muutti sen muotoa. Tämä ajattelu sekoittuu Chomskyn ideologiassa vasemmistomarxilaisten ja anarkististen ajattelijoiden joukkoon. Kuitenkin Chomskylle anarkismi on ennen kaikkea kansan ideologia ja hän vierastaa kaikkia älymystön valtapyrkimyksiä vasemmistossa, josta marxismi-leninismi on paras esimerkki.
Chomskylle uusliberalismin kapitalismi on ennen kaikkea valtajärjestelmä, jossa hän näkee
anarkosyndikalistina ammattiyhdistysliikkeen demokratisoivana voimana, joka puolustaa työläisten oikeuksia nykyisen luokkasodan aikana. Chomskylle uusliberalismin ja uuskolonialismin kapitalismi on järjestelmä, joka nojautuu vahvaan valtioon, sen väkivaltakoneistoon ja tukeen yksityisille yrityksille.
Chomskyn viholliset ovat valtio ja yksityiset yritykset, joita hän kutsuu totalitaarisiksi instituuoiksi. Vaikka Chomsky tuomitsee marxilaisen “punaisen byrokratian” hän puolustaa hyvinvoitivaltiota ainakin lyhyen tähtäimen tavoitteena.
Edellämainittujen teemojen lisäksi tässä tutkimuksessa käsitellään amerikkalaista tiedonvälitystä, joka saa Chomskylta tuomion propagandakoneistona, sekä uusoikeiston (mukaan lukien anarkokapitalismi ja “libertarianismi”), jotka Chomsky näkee uhkina ja joitten seurauksia hän pitää katastrofaalisina.