Saamenkieliset kirjastopalvelut Suomen saamelaisalueella: Tarjonta ja käyttö vähemmistökielisyyden yhteiskunnallisessa kontekstissa.
IHANAMÄKI, SATU (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
IHANAMÄKI, SATU
2000
Informaatiotutkimus - Information Studies
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-29Sisällysluettelo
1 Johdanto 1 2 Saamelaisuus Suomessa 4 2.1 Saamelaiset 4 2.2 Saamen kieli 8 2.3 Etninen identiteetti ja vähemmistökielisyys 9 2.4 Saamen kielen yhteiskunnallinen asema 12 2.5 Lukutaitotilanne 18 2.6 Saamenkielinen kirjallisuus 20 2.7 Saamen kieli kuntien peruspalveluissa 21 2.7.1 Koulu 21 2.7.2 Sosiaali- ja terveystoimi 23 2.7.3 Kirjastot 24 3 Tutkimusongelma, -menetelmät ja -aineisto 26 4 Saamenkielisten kirjastopalveluiden tarjonta ja käyttäjät 29 4.1 Kirjastokyselyn tulokset 29 4.1.1 Yleistä saamelaisalueen kirjastoista 29 4.1.2 Kokoelmat 31 4.1.3 Aineiston hankinta 32 4.1.4 Palvelut 34 4.1.5 Lainaus 35 4.1.6 Henkilöstö 36 4.1.7 Kaksikielisyys kirjastopalveluissa 37 4.1.8 Muutos vuodesta 1982 vuoteen 1997 38 4.1.9 Yhteenveto 40 4.2 Saamenkieliset kirjastonkäyttäjät 41 4.2.1 Informanttien kielellinen tausta 41 4.2.2 Kirjastopalveluiden käyttö ja saamenkielinen aineisto 44 4.2.3 Saamenkielisten palvelut 49 4.2.4 Yhteenveto 52 5 Lopuksi 54 LÄHTEET 56
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen saamen kielen asema on Suomen saamelaisten kotiseutualueella, miten alueen kirjastopalveluissa huomioidaan saamenkielinen väestö ja miten joukko saamenkielisiä kirjastonkäyttäjiä kokevat nämä palvelut sekä mitä toiveita heillä on niiden suhteen.
Tutkielman kirjallisuusosassa selvitetään lyhyesti saamelaisuutta ja saamen kieliä, jonka jälkeen tarkastellaan etnisen identiteetin käsitettä vähemmistökielisyyden ja -kulttuurisuuden näkökulmasta sekä vähemmistöjen kaksikielisyyttä. Saamen kielen asemaa saamelaisalueella selvitetään aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla. Kirjastonkäyttöön olennaisesti liittyvinä tekijöinä tarkastellaan saamenkielisten lukutaitotilannetta ja saamenkielistä julkaisutoimintaa. Lisäksi luodaan katsaus saamen kielen käyttöön kunnan peruspalveluissa; koulussa, sosiaali- ja terveystoimessa sekä kirjastossa aiemmin. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään saamelaisalueen kirjastoille vuonna 1999 tehdyn kyselyn tuloksia sekä kymmenelle saamenkieliselle käyttäjälle tehtyjen teemahaastattelujen sisältöä. Kirjastokyselyn avulla pyrittiin selvittämään, mitä palveluja saamenkielisille on tarjolla ja miten näiden palveluiden tuottaminen vaikuttaa kirjastojen työhön. Kirjastonkäyttäjiltä selvitettiin saamen kielen käyttötilanteiden lisäksi tyytyväisyyttä ja toiveita kirjastopalveluiden sekä saamenkielisen aineiston suhteen.
Saamenkielistä kirjallisuutta ja muuta aineistoa julkaistaan rahoitusvaikeuksien vuoksi suhteellisen vähän. Kirjastot pyrkivät kuitenkin hankkimaan julkaistavan aineiston mahdollisimman kattavasti. Aineiston hankintaa vaikeuttaa hajanainen julkaisutoiminta ja osittain puutteellinen tiedotus siitä. Saamelaisalueella on Utsjokea lukuun ottamatta hyvin vähän saamenkielen taitoista henkilökuntaa, joten palvelukontaktit ovat yleensä suomenkielisiä. Saamenkieliset kirjastonkäyttäjät lainaavat useimmiten muun kuin saamenkielistä aineistoa, jota ei ole julkaistu riittävästi vastaamaan käyttäjien tiedollisia tarpeita. Kirjastojen kuitenkin toivotaan tarjoavan kattavammin saamenkielistä aineistoa. Käyttäjät toivovat kustantajilta joka saralle lisää saamenkielistä kirjallisuutta, painottaen erityisesti lasten ja koululaisten tarpeita. Saamen kielen käyttötilanteet informanteilla rajoittuvat useimmiten perheen ja oman etnisen ryhmän piiriin. Käyttäjät, jotka saavat kirjastossa saamenkielistä palvelua, ovat tähän erittäin tyytyväisiä ja toivovat tämän mahdollisuuden lisääntyvän. Kirjastohenkilökunnalta toivotaan kielitaidon lisäksi saamelaisen kulttuurin tuntemusta. Kirjastojen toivotaan tukevan ja edistävän saamelaisten lukutottumusta omalla kielellään.
Tutkielman kirjallisuusosassa selvitetään lyhyesti saamelaisuutta ja saamen kieliä, jonka jälkeen tarkastellaan etnisen identiteetin käsitettä vähemmistökielisyyden ja -kulttuurisuuden näkökulmasta sekä vähemmistöjen kaksikielisyyttä. Saamen kielen asemaa saamelaisalueella selvitetään aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla. Kirjastonkäyttöön olennaisesti liittyvinä tekijöinä tarkastellaan saamenkielisten lukutaitotilannetta ja saamenkielistä julkaisutoimintaa. Lisäksi luodaan katsaus saamen kielen käyttöön kunnan peruspalveluissa; koulussa, sosiaali- ja terveystoimessa sekä kirjastossa aiemmin. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään saamelaisalueen kirjastoille vuonna 1999 tehdyn kyselyn tuloksia sekä kymmenelle saamenkieliselle käyttäjälle tehtyjen teemahaastattelujen sisältöä. Kirjastokyselyn avulla pyrittiin selvittämään, mitä palveluja saamenkielisille on tarjolla ja miten näiden palveluiden tuottaminen vaikuttaa kirjastojen työhön. Kirjastonkäyttäjiltä selvitettiin saamen kielen käyttötilanteiden lisäksi tyytyväisyyttä ja toiveita kirjastopalveluiden sekä saamenkielisen aineiston suhteen.
Saamenkielistä kirjallisuutta ja muuta aineistoa julkaistaan rahoitusvaikeuksien vuoksi suhteellisen vähän. Kirjastot pyrkivät kuitenkin hankkimaan julkaistavan aineiston mahdollisimman kattavasti. Aineiston hankintaa vaikeuttaa hajanainen julkaisutoiminta ja osittain puutteellinen tiedotus siitä. Saamelaisalueella on Utsjokea lukuun ottamatta hyvin vähän saamenkielen taitoista henkilökuntaa, joten palvelukontaktit ovat yleensä suomenkielisiä. Saamenkieliset kirjastonkäyttäjät lainaavat useimmiten muun kuin saamenkielistä aineistoa, jota ei ole julkaistu riittävästi vastaamaan käyttäjien tiedollisia tarpeita. Kirjastojen kuitenkin toivotaan tarjoavan kattavammin saamenkielistä aineistoa. Käyttäjät toivovat kustantajilta joka saralle lisää saamenkielistä kirjallisuutta, painottaen erityisesti lasten ja koululaisten tarpeita. Saamen kielen käyttötilanteet informanteilla rajoittuvat useimmiten perheen ja oman etnisen ryhmän piiriin. Käyttäjät, jotka saavat kirjastossa saamenkielistä palvelua, ovat tähän erittäin tyytyväisiä ja toivovat tämän mahdollisuuden lisääntyvän. Kirjastohenkilökunnalta toivotaan kielitaidon lisäksi saamelaisen kulttuurin tuntemusta. Kirjastojen toivotaan tukevan ja edistävän saamelaisten lukutottumusta omalla kielellään.