F.M. Dostojevskin romaanin Zapiski ja Podpolja suomennosten sanaston vertailua
VALKIAINEN, SATU (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
VALKIAINEN, SATU
2000
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-30Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa vertaillaan kahta eri käännöstä samasta lähtötekstistä toisiinsa, ja tarpeen vaatiessa myös lähtötekstiin. Tutkimuskohteena ovat F. M. Dostojevskin teos Zapiski iz podpol´ja ja sen kaksi suomennosta. Ensimmäisen suomennoksen, Kellariloukon, teki Valto Kallama vuonna 1956. Toinen käännös, Kirjoituksia kellarista, on Esa Adrianin käsialaa vuodelta 1973.
Tutkielman tarkoituksena on verrata kahta käännöstä toisiinsa sanaston tasolla. Vertailussa oli apuna kummastakin käännöksestä tehty frekvenssisanasto, jotkin käännösten eroista eli erot suhtautumisessa lainasanoihin ja erisnimien kääntämiseen olivat ilmeisiä jo ennen frekvenssisanaston tekoa, siksi ne käsitellään tässä työssä erikseen ennen frekvenssisanastojen analyysiä.
Sanaston vertailun avulla on tarkoitus löytää sellaisia eroja, jotka osoittaisivat, miten kääntäjien käännösstrategiat poikkeavat toisistaan, ja miten kääntäjien idiolekti on vaikuttanut käännöksiin. Frekvenssisanastoista analysoitiin toisaalta 100 yleisimmän sanan joukosta ne, joiden määrässä oli niin suuria eroja, että erojen saattoi olettaa johtuvan eroista kääntäjien idiolektistä, ja toisaalta myös joukosta erottuneet sanat, jotka esiintyivät vain toisella kääntäjistä.
Hypoteesina oli alusta asti, että eroja löytyy ilman muuta. Tällaisen sanastollisen tutkimuksen avulla osoittautui hankalaksi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä kääntäjien strategioista, mutta kääntäjien idiolektistä oli helpompi löytää eroja. Lisäksi Kallaman kieli oli joissain kohdissa vanhahtavampaa kuin Adrianilla, ja hänelle oli vertailtujen sanojen perusteella sattunut enemmän käännösvirheitä kuin Adrianille.
Asiasanat: kääntäminen, kääntäjät, sanasto, Adrian, Kallama
Tutkielman tarkoituksena on verrata kahta käännöstä toisiinsa sanaston tasolla. Vertailussa oli apuna kummastakin käännöksestä tehty frekvenssisanasto, jotkin käännösten eroista eli erot suhtautumisessa lainasanoihin ja erisnimien kääntämiseen olivat ilmeisiä jo ennen frekvenssisanaston tekoa, siksi ne käsitellään tässä työssä erikseen ennen frekvenssisanastojen analyysiä.
Sanaston vertailun avulla on tarkoitus löytää sellaisia eroja, jotka osoittaisivat, miten kääntäjien käännösstrategiat poikkeavat toisistaan, ja miten kääntäjien idiolekti on vaikuttanut käännöksiin. Frekvenssisanastoista analysoitiin toisaalta 100 yleisimmän sanan joukosta ne, joiden määrässä oli niin suuria eroja, että erojen saattoi olettaa johtuvan eroista kääntäjien idiolektistä, ja toisaalta myös joukosta erottuneet sanat, jotka esiintyivät vain toisella kääntäjistä.
Hypoteesina oli alusta asti, että eroja löytyy ilman muuta. Tällaisen sanastollisen tutkimuksen avulla osoittautui hankalaksi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä kääntäjien strategioista, mutta kääntäjien idiolektistä oli helpompi löytää eroja. Lisäksi Kallaman kieli oli joissain kohdissa vanhahtavampaa kuin Adrianilla, ja hänelle oli vertailtujen sanojen perusteella sattunut enemmän käännösvirheitä kuin Adrianille.
Asiasanat: kääntäminen, kääntäjät, sanasto, Adrian, Kallama