Peruskoulun ala-asteen 6. luokan poikien passiivinen ja negatiivinen suhtautuminen koululiikuntaan.
SUIHKONEN, TUOMO (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SUIHKONEN, TUOMO
2000
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-30Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää niitä syitä, jotka johtavat negatiiviseen suhtautumiseen koululiikuntaan. Lisäksi tarkoituksenamme oli saada informaatiota siitä, miten saada passiivisesti ja negatiivisesti suhtautuvat oppilaat motivoitumaan koululiikuntaan. Pyrimme myös tutkimaan, toteutuvatko opetussuunnitelman koululiikunnalle asettamat tavoitteet ja humanistiseen ihmiskäsitykseen sekä konstruktivismiin pohjautuva kasvatusnäkemys koulun liikunnanopetuksessa ja onko tavoitteiden toteutumisella tai toteutumattomuudella merkitystä negatiiviseen tai passiiviseen suhtautumiseen koululiikuntaan.Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tutkimuksesta on ollut tarkoitus muodostaa hermeneuttinen kehä, jossa teoria ja empiria nivoutuvat läheisesti toisiinsa. Myös tutkijoiden omat kokemukset ja havainnot koululiikunnasta ovat osa tutkimusprosessia ja siihen liittyvää jatkuvaa ajattelua ja pohdintaa.Tutkimuksen teoriaosassa olemme muodostaneet humanistisholistisen ihmiskäsityksen, joka perustuu Jyri Puhakaisen ja Timo Klemolan Martin Heideggerilta ja Lauri Rauhalalta lainaamiin ajatuksiin. Humanistisholistisessa ihmiskäsityksessä tähdennetään, että ihminen on syntyjään liikkuva, kehollinen olento, jonka sisäistä kehollisuutta on kaikessa liikuntakasvatuksessa kunnioitettava. Tutkimuksen liikunnanfilosofisessa osiossa olemme pyrkineet tuomaan esille niitä situaatioita, jotka herättävät ihmisen sisäisessä kehollisuudessa halun liikkua ja tekevät liikunnan ja urheilun ihmiselle merkitykselliseksi.Teimme tutkimuksen Oulunkylän ala-asteen kuudesluokkalaisille pojille, joista neljä valitsimme observointien perusteella teemahaastatteluun. Lisäksi kaikki koulun kuudesluokkalaiset pojat (34) osallistuivat eläytymismenetelmällä suoritettuun tutkimukseen. Käyttämiemme tutkimusmenetelmien aineistoja pyrimme analysoimaan myös triangulaation keinoin yhdistelemällä niitä toisiinsa. Oppilaiden liikunnanopettajille suuntaamamme kysely pyrki selvittämään opettajien ihmiskäsitystä, kasvatus- ja oppimisnäkemystä sekä heidän suhtautumistaan passiivisesti ja negatiivisesti koululiikuntaan suhtautuviin oppilaisiin. Tutkimuksemme kohteena on myös Oulunkylän ala-asteen liikunnan opetussuunnitelma, jota olemme pyrkineet tarkastelemaan tutkimuksemme johtopäätösten valossa ja jota varten olemme pyrkineet tuomaan esille kehittämisideoita. Opetussuunnitelman kehittämisessä olemme toimineet yhteistyössä Helsingin kaupungin opetusviraston kanssa.Tutkimuksen analysointi osoitti, että oppilaan kehollisuudella, sosiaalisuudella ja hänen liikunnanopettajallaan on merkitystä passiiviseen ja negatiiviseen koululiikuntakäyttäytymiseen. Johtopäätösten perusteella epäonnistumisen kokemukset koululiikunnassa vaikuttavat negatiivisesti oppilaan haluun liikkua. Oppilaan huonot lajitaidot ja vähäinen harrastuneisuus ovat yhteyksissä epäonnistumisen kokemuksiin. Kodilla on vaikutusta oppilaan liikunnalliseen asennoitumiseen. Behavioristinen kuria ja suorituskeskeisyyttä painottava opetustapa vaikuttaa negatiivisesti oppilaan koululiikuntakäyttäytymiseen. Opettajan ja oppilaskaverien syrjintä ja negatiivinen palaute jättää oppilaan keholliseen muistiin pahoja arpia. Liikunnanopetuksessa tulisi pyrkiä konstruktivistisempaan, oppilaita yksilöivämpään opetukseen, jossa oppilaan sisäistä kehollisuutta kunnioitetaan, hänelle tarjotaan leikillisiä, osittain vapaavalintaisia, onnistumisen kokemuksiin tähtääviä oppimistilanteita ja häntä ohjataan tuella ja kannustuksella omaksumaan positiivisesti liikuntaan suhtautuva elämäntapa.Tutkimuksen luonne on kuvaileva, eikä niinkään laajaan yleistämiseen pyrkivä. Tarkoituksenamme on antaa ideoita Oulunkylän ala-asteen liikunnan opetussuunnitelman kehittämiseksi. Lisäksi tutkimus herättää valtakunnallisellakin tasolla ajatuksia koululiikunnan kehittämisestä oppilaita sisäisesti motivoivampaan suuntaan ja nostaa esille koululiikuntaan liittyvän humanistisholistisesta ihmiskäsityksestä nousevan arvopohdinnan tärkeyden.Asiasanat: koululiikunta - pojat, liikunta - asenteet - koululaiset, liikunta - motivaatio - koululaiset