Ympäristökysymys osana energia-alan yritysten päätöksentekoa ja toimintaa.
LINDHOLM, PIRITA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LINDHOLM, PIRITA
2000
Ympäristöpolitiikka - Environmental Policy
Taloudellis-hallinnollinen tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2000-06-02Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee ympäristökysymystä osana energia-alan yritysten päätöksentekoa ja toimintaa. Työ perustuu ajatukselle siitä, että
energiantuotantosysteemi muodostuu toimijoista ja toimijoiden välisistä vuorovaikutussuhteista. Tutkielma tarkastelee erilaisia olosuhteita ja
tilanteita, joissa ympäristökysymys muodostuu tärkeäksi energia-alan toimijoiden verkoissa.
Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta sekä viidestätoista haastattelusta, jotka olen tehnyt kolmessatoista organisaatiossa. Haastateltavat edustavat lähinnä energia-alan yrityksiä.
Haastatteluihin osallistui 6 energiayhtiötä, 1 kaupungin sähkölaitos, 2 polttoainetoimittajaa, 2 viranomaista, 2 metsäteollisuusyhtiötä,
1 edunvalvontaorganisaatio. Haastattelukohteiden valinnassa olen käyttänyt ns. umipallomenetelmää, jossa haastateltavat määritellään tutkimuksen edetessä tiedustelemalla haastattelujen yhteydessä seuraavia haastattelukohteita. Tutkimusmenetelmänä on avoin haastattelu. Aineiston analysoinnissa olen hyödyntänyt
toimijaverkkoteoriaa, jota ovat kehitelleet mm. Bruno Latour ja Michel Callon.
Työn keskeisenä johtopäätöksenä on, että toimijaverkot muodostuvat erilaisiksi tarkasteltaessa polttoainevalintoja, yritysten
selviytymisstrategioita tai yritysten ympäristötoimintaa. Myös ympäristöulottuvuus näyttää erilaiselta tilanteesta riippuen.
Toimijaverkko on hetkellinen, sillä vuorovaikutussuhteet muuttuvat jatkuvasti. Kaikissa tarkastelun kohteena olleissa toimijaverkoissa markkinavoimilla on kuitenkin yhä suurempi painoarvo.
Polttoainevalinnoissa kokonaisvaltaisen ympäristömyönteisen tuotantoratkaisun etsiminen on ensisijaista. Perusvoima-käsite määrittelee polttoainevalinnoista käytävää keskustelua ja suosii laajamittakaavaista energiantuotantoa. Pienimuotoisten uusiutuvia energialähteitä käyttävien ratkaisujen merkitys on kuitenkin kasvussa.
Sähkömarkkinoiden rooli energia-alan yritysten strategisessa päätöksenteossa on ohjaava. Kiristyneen kilpailun myötä energia-alan
yritysten selviäminen markkinoilla on noussut yrityksissä muiden asioiden edelle. Samalla toimintaperiaatteiden muutokset ovat kuitenkin myös vireyttäneet energia-alaa ja lisänneet toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita.
Energia-alan yrityksissä on savukaasujen puhdistamisesta siirrytty
kokonaisvaltaiseen ympäristönsuojeluun, ympäristöjohtamiseen. Ympäristötoiminta on integroitu osaksi liiketoimintaa.
Ympäristönsuojelulla haetaan liiketoiminnan hyötyjä; ympäristöjohtaminen takaa yrityksen kilpailukyvyn, tehostaa toimintaa
sekä kohentaa imagoa. Ympäristöjohtaminen ei kuitenkaan näytä vaikuttavan yritysten strategiseen päätöksentekoon kuten
ympäristömyönteisiin polttoainevalintoihin. Ympäristöaiheiset yhteistyöhankkeet kuitenkin tiivistävät yrityssuhteita ja
mahdollistavat ympäristöosaamiseen liittyvää oppimista.
energiantuotantosysteemi muodostuu toimijoista ja toimijoiden välisistä vuorovaikutussuhteista. Tutkielma tarkastelee erilaisia olosuhteita ja
tilanteita, joissa ympäristökysymys muodostuu tärkeäksi energia-alan toimijoiden verkoissa.
Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta sekä viidestätoista haastattelusta, jotka olen tehnyt kolmessatoista organisaatiossa. Haastateltavat edustavat lähinnä energia-alan yrityksiä.
Haastatteluihin osallistui 6 energiayhtiötä, 1 kaupungin sähkölaitos, 2 polttoainetoimittajaa, 2 viranomaista, 2 metsäteollisuusyhtiötä,
1 edunvalvontaorganisaatio. Haastattelukohteiden valinnassa olen käyttänyt ns. umipallomenetelmää, jossa haastateltavat määritellään tutkimuksen edetessä tiedustelemalla haastattelujen yhteydessä seuraavia haastattelukohteita. Tutkimusmenetelmänä on avoin haastattelu. Aineiston analysoinnissa olen hyödyntänyt
toimijaverkkoteoriaa, jota ovat kehitelleet mm. Bruno Latour ja Michel Callon.
Työn keskeisenä johtopäätöksenä on, että toimijaverkot muodostuvat erilaisiksi tarkasteltaessa polttoainevalintoja, yritysten
selviytymisstrategioita tai yritysten ympäristötoimintaa. Myös ympäristöulottuvuus näyttää erilaiselta tilanteesta riippuen.
Toimijaverkko on hetkellinen, sillä vuorovaikutussuhteet muuttuvat jatkuvasti. Kaikissa tarkastelun kohteena olleissa toimijaverkoissa markkinavoimilla on kuitenkin yhä suurempi painoarvo.
Polttoainevalinnoissa kokonaisvaltaisen ympäristömyönteisen tuotantoratkaisun etsiminen on ensisijaista. Perusvoima-käsite määrittelee polttoainevalinnoista käytävää keskustelua ja suosii laajamittakaavaista energiantuotantoa. Pienimuotoisten uusiutuvia energialähteitä käyttävien ratkaisujen merkitys on kuitenkin kasvussa.
Sähkömarkkinoiden rooli energia-alan yritysten strategisessa päätöksenteossa on ohjaava. Kiristyneen kilpailun myötä energia-alan
yritysten selviäminen markkinoilla on noussut yrityksissä muiden asioiden edelle. Samalla toimintaperiaatteiden muutokset ovat kuitenkin myös vireyttäneet energia-alaa ja lisänneet toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita.
Energia-alan yrityksissä on savukaasujen puhdistamisesta siirrytty
kokonaisvaltaiseen ympäristönsuojeluun, ympäristöjohtamiseen. Ympäristötoiminta on integroitu osaksi liiketoimintaa.
Ympäristönsuojelulla haetaan liiketoiminnan hyötyjä; ympäristöjohtaminen takaa yrityksen kilpailukyvyn, tehostaa toimintaa
sekä kohentaa imagoa. Ympäristöjohtaminen ei kuitenkaan näytä vaikuttavan yritysten strategiseen päätöksentekoon kuten
ympäristömyönteisiin polttoainevalintoihin. Ympäristöaiheiset yhteistyöhankkeet kuitenkin tiivistävät yrityssuhteita ja
mahdollistavat ympäristöosaamiseen liittyvää oppimista.