Silloin Jukan omatunto alkoi puhua. Eläytymismenetelmätutkimus lasten syyllisyyskäsityksistä ja moraalikehityksestä.

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee kolmas- ja viidesluokkalaisten lasten syyllisyyden kokemista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee syyllisyyttä käsitteenä ja syyllisyyden kehittymistä lapsuudessa. Koska syyllisyys voidaan luokitella yhdeksi emootioksi, on myös emootioita yleensä sekä emootioiden kehittymistä lapsuudessa käsitelty. Myös moraalikehitys on sidoksissa syylisyydentunteen kehittymisen kanssa, joten olen selvittänyt myös moraalikehityksen pääpiirteet Piaget´n ja Kohlbergin moraalikehitysteorioiden valossa. Muuten teoreettinen viitekehys ei ole sidoksissa vain yhteen teoriaan, koska näin käsiteltävää ilmiötä on voitu tarkastella mahdollisimman laajasti.Syyllisyyden empiirinen ja teoreettinen tutkimus on Suomessa ollut tähän asti melko vähäistä, joten tämän kaltaiselle tutkimukselle kaivattiin avausta; maailmanlaajuisesti aihetta on tutkittu enemmän. Myös eläytymismenetelmän käyttö tutkimusmenetelmänä tuo uutta tutkimukseen, sillä eläytymismenetelmän käyttö passiivisessa muodossaan on käytössä lähinnä Suomessa.Tutkimuksessa etsitään vastauksia siihen, mitä käsityksiä lapsilla on koskien syyllisyyttä. Tutkielman toisena pääteemana on se, miten sukupuoli ja luokka-aste vaikuttavat niihin käsityksiin, joita lapsilla on syyllisyyttä aiheuttavista tekijöistä.Tutkimuksesta selviää, että lapsilla on monipuolisia käsityksiä syyllisyydestä: syyllisyyttä aiheuttavista tekijöistä ja sukupuolen ja syyllisyyden kokemisen suhteesta. Myös moraalikehityksen eteneminen näkyy tutkimksen tuloksissa selkeästi, tosin viitekehyksestä poiketen korkeinta moraaliajattelun tasoa ja edistyneintä kognitiivista prosessointia edustivat kolmasluokkalaiset tytöt. Tuloksien siirrettävyyden pohtiminen ei ole yksiselitteinen asia, joten tulosten tulkitsemisessa on syytä noudattaa varovaisuutta.Asiasanat: moraalikehitys - lapset, moraali - käsitykset - koululaiset, syyllisyydentunne - lapset