Työilmapiiri organisaatiomuutoksessa : case-esimerkkinä Oulun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen muuttuminen kunnallisesta virastosta osakeyhtiöksi

Abstract

Aikuiskoulutuksen kenttä on koko kaksikymmentäviisivuotisen historiansa aikana ollut jatkuvan muutoksen kohteena. Alun alkaen työllisyyttä palvelevasta koulutuksesta on muokattu elinkeinoelämää yleisemminkin palveleva työkalu. Ammatillinen aikuiskoulutus oli alun perin keskitetty ammatillisiin kurssikeskuksiin, joita on v. 1999 yhteensä 46 laitosta. Nämä laitokset järjestivät lähes yksinomaan ammatillisen aikuiskoulutuksen 70- ja 80-luvuilla, jolloin kustannukset korvattiin valtion varoista. Rahoituksen muutos tapahtui 90-luvun alussa, jolloin siirryttiin toiminnan rahoituksesta ns. tilaaja-tuottaja-malliin, mikä tarkoitti toiminnan rahoittamista myynnistä saatavilla tuloilla. Oli siirryttävä verovaroin järjestetystä määrärahataloudesta liiketoimintaan. Tämä vaati organisaatioilta kykyä muutokseen asenteissa ja järjestelmissä.Muutoksella pyrittiin lisäämään rahoituslähteitä, tehostamaan toimintaa ja vastaamaan paremmin suhdannevaihteluiden vaatimuksiin. Muutoksen nopeus ja joustavuuden vaatimukset edellyttivät organisaatioilta itsenäisempää päätöksentekoa kuin mihin julkisyhteisöissä oli totuttu. Useimpien laitosten omistajana toimi kunta tai kuntainliitto ja laitosten vaatima itsenäinen päätöksenteko olisi vaatinut muihin kunnan organisaatioihin nähden erityisasemaa, jonka saaminen monissa kunnissa ei ollut poliittisesti mahdollista. Lisäksi pelättiin rahoituksen siirtymistä kuntien kannettavaksi. Näistä syistä perustettiin myös Ouluun Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy.Muutos aiheutti henkilökunnan keskuudessa epävarmuutta ja pelkoja. Muutosta vastustettiin ajoittain voimakkaastikin ja oli pelättävissä, että ennakkopelot vaikuttaisivat henkilöstön motivaatioon ja ilmapiiriin negatiivisesti. Tuli tarpeelliseksi tutkia muutoksen vaikutuksia lähemmin.Ensimmäinen ilmapiirimittaus suoritettiin v. 1988, seuraava v. 1994 ja sitä seuraava 1995. Tässä raportissa käsitellään kahta ensimmäistä ja suoritetaan vertailua toiseen oppilaitosjärjestelmään, jossa tapahtui samanaikaisesti lainsäädännön muutoksia, mutta jonka organisaatiot säilyivät entisellään. Toivomuksena oli saada vahvistusta sille vaikuttaako organisaation muoto ilmapiiriin.Tutkimuksen kysymyket sijoitettiin neljään työministeriön työolobarometrin faktoriin ja tutkittiin mahdollisia muutoksia kahden mittausajankohdan välillä. Nämä neljä faktoria ovat: 1) vaikutusmahdollisuudet, 2) rasitustekijät, 3) tuki- ja kannustustekijät ja 4) ristiriitatekijät.Vertailtaessa vuoden 1994 tuloksia vuoden 1988 tuloksiin oli 5-portaisella Likert-asteikolla annettujen arvosanojen keskiarvot kohonneet kaikkien faktoreiden osalta. Eniten oli kohonnut vaikutusmahdollisuuksien osuus, mitä teoreettisesti tarkastellessa voi selittää organisaation madaltumisen seurauksena syntyneellä etukäteisvaikuttamisella.Tutkimuksella haettiin vastausta siihen onko organisaatiomuodolla merkitystä työilmapiiriin. Johtopäätöksenä on, että organisaatiomuoto ei ehkä sinällään vaikuttane kovinkaan ratkaisevasti, mutta valittu organisaatiomalli antaa asioiden hoidolle toiminnan tavoitteiden toteuttamiselle enemmän valinnan mahdollisuuksia ja autonomiaa päätöksenteossa kuin edeltävä organisaatiomalli. Näin voidaan toteuttaa paremmin niitä asioita, joiden on tutkimuksissa todettu olevan hyvän ilmapiirin ehtoja.Asiasanat: ilmpiiri - työyhteisöt, organisaatioilmasto - ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset - Oulu, organisaatiot - muutos