Sisällönanalyysi informaatiotutkimuksen suomalaisista julkaisuista 1989 - 1995.
KERTTULA, TUULA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KERTTULA, TUULA
2000
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-18Sisällysluettelo
1.JOHDANTO 1 2.TUTKIMUSASETELMA 2 2.1. Tutkimusongelma 2 2.2. Tutkimusaineisto 3 2.3. Tutkimusmenetelmänä sisällönanalyysi 5 2.4. Empiirisen aineiston luokittaminen 8 2.5. Tutkimus-käsitteen määrittelyjä 11 3.KIRJASTOTIETEESTÄ JA INFORMATIIKASTA INFORMAATIOTUTKIMUKSEEN 15 4.EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TULOKSET 21 4.1. Tutkimusten määrä 21 4.2. Tutkimusaiheet 23 4.2.1. Tutkimusaiheiden muutokset 27 4.2.2. Tutkimusaiheet: Kansainvälistä vertailua 30 4.3. Tutkimusmenetelmät 33 4.4. Aineiston keruumenetelmät 39 4.5. Tutkimusmenetelmien käyttö eri aihealueilla 41 4.6. Tutkimusten tekopaikat 44 4.8. Tutkimusten tekijät 49 4.9. Muita tuloksia 50 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 51 LÄHTEET 55 LIITTEET: 3 kpl
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen informaatiotutkimuksen suomalaisia
tutkimusjulkaisuja vuosilta 1989-1995 sisällönanalyysin keinoin. Tavoitteenani on tutkia, millaisia muutoksia on havaittavissa
tutkimuksen määrällisessä kehityksessä, tutkimusten kohteitten aihevalinnassa ja tutkimusmenetelmien käytössä. Tutkimusaineistooni
valikoitui 343 tutkimusta ja selvitystä. Aineiston valinnan yhteydessä tutustuin tutkimus-käsitteen määrittelyihin vastaavanlaisissa tutkimuksissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty
sisällönanalyysiä, johon liittyvän luokitusrungon avulla laadullisesta aineistosta tehdään määrällisesti tutkittava aineisto.
Tutkimuksessani tulen lopputulokseen, että tutkimusten määrä on melkoisesti noussut siitä lähtien, kun 70-luvun alussa Tampereelle
saatiin alan professuuri ja tutkimustyön organisointi alkoi. Suurimmillaan julkaisumäärä oli vuonna 1989: 71 kpl, jonka jälkeen
se aleni, mutta jo 1995 oli julkaistu 53 tutkimusta. Tutkimusaiheitten kohdalla ovat lisääntyneet tutkimukset, joissa
kirjasto-organisaatio ei ole relevantti. Alan aiheitten kohdalla tulokset ovat samansuuntaisia kuin edellisessäkin tutkimuksessa (Järvelin& Vakkari 1989).Kolme tutkituinta aihealuetta ovat olleet tiedon tallennus ja haku, k&i-toiminta ja tiedonhankinta, jotka ennen kattoivat 62 % tutkimusaiheista ja nyt 57%.
Tutkimusmenetelmienkin kohdalla empiiriset ja käsitteelliset menetelmät ovat edelleen suosituimpia. Suurin muutos oli
systemoinnin lisääntyminen. Tutkimusten tekopaikat ovat useimmiten olleet alan laitokset ja jokin "muu paikka", joissa on yhteensä tehty 69% tutkimuksista. Tutkimusten tuotteliaimmista
tutkijoista 10 on Tampereen laitokselta ja kaksi Åbo Akademista. Aineistosta 3/4 oli julkaistu Suomessa, 1/4 ulkomailla, joten tutkijoilla on suhteet myös ulkomaille. Kaikenkaikkiaan tulokset
edellisen ja uuden tutkimuksen vertailussa osoittautuivat samansuuntaisiksi.
tutkimusjulkaisuja vuosilta 1989-1995 sisällönanalyysin keinoin. Tavoitteenani on tutkia, millaisia muutoksia on havaittavissa
tutkimuksen määrällisessä kehityksessä, tutkimusten kohteitten aihevalinnassa ja tutkimusmenetelmien käytössä. Tutkimusaineistooni
valikoitui 343 tutkimusta ja selvitystä. Aineiston valinnan yhteydessä tutustuin tutkimus-käsitteen määrittelyihin vastaavanlaisissa tutkimuksissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty
sisällönanalyysiä, johon liittyvän luokitusrungon avulla laadullisesta aineistosta tehdään määrällisesti tutkittava aineisto.
Tutkimuksessani tulen lopputulokseen, että tutkimusten määrä on melkoisesti noussut siitä lähtien, kun 70-luvun alussa Tampereelle
saatiin alan professuuri ja tutkimustyön organisointi alkoi. Suurimmillaan julkaisumäärä oli vuonna 1989: 71 kpl, jonka jälkeen
se aleni, mutta jo 1995 oli julkaistu 53 tutkimusta. Tutkimusaiheitten kohdalla ovat lisääntyneet tutkimukset, joissa
kirjasto-organisaatio ei ole relevantti. Alan aiheitten kohdalla tulokset ovat samansuuntaisia kuin edellisessäkin tutkimuksessa (Järvelin& Vakkari 1989).Kolme tutkituinta aihealuetta ovat olleet tiedon tallennus ja haku, k&i-toiminta ja tiedonhankinta, jotka ennen kattoivat 62 % tutkimusaiheista ja nyt 57%.
Tutkimusmenetelmienkin kohdalla empiiriset ja käsitteelliset menetelmät ovat edelleen suosituimpia. Suurin muutos oli
systemoinnin lisääntyminen. Tutkimusten tekopaikat ovat useimmiten olleet alan laitokset ja jokin "muu paikka", joissa on yhteensä tehty 69% tutkimuksista. Tutkimusten tuotteliaimmista
tutkijoista 10 on Tampereen laitokselta ja kaksi Åbo Akademista. Aineistosta 3/4 oli julkaistu Suomessa, 1/4 ulkomailla, joten tutkijoilla on suhteet myös ulkomaille. Kaikenkaikkiaan tulokset
edellisen ja uuden tutkimuksen vertailussa osoittautuivat samansuuntaisiksi.