Saudi-Arabian kuningashuoneen poliittisen aseman legitiimiys
NISKANEN, MIKA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NISKANEN, MIKA
2000
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-05-03Sisällysluettelo
1. JOHDANTO 1 P 2. VALLAN LEGITIIMIYS 14 2.1. Legitiimiys keskustelujen perusta 15 2.2. Beetham ja vallan legitiimiys 17 2.2.1. Sääntöihin perustuva legitimaatio 18 2.2.2. Sääntöjen oikeutukseen perustuva legitimaatio 19 2.2.3. Yksimieliseen suostumukseen perustuva legitimaatio 24 2.3. Sadeniemi ja vallan legitiimiys 26 2.3.1. Institutionaaliset periaatteet 26 2.3.2. Tehtäväpainotteiset periaatteet 29 2.4. Yhteenveto 34 3. POLIITTINEN VALTA ARABIALAISITTAIN 35 3.1. Uskonnollinen ja poliittinen auktoriteetti islamin ensimmäisten vuosisatojen aikana 35 3.2. Keskiaikaiset poliittiset teoriat 38 3.2.1. Juristit ja teologit 39 3.2.2. Muslimifilosofit 42 32.3. Prissien peili- kategorian kirjoitukset 48 3.3. Muhammed ibn Abd al- Wahhab 49 3.3.1. Ensimmäinen Saudi-Wahhabi dynastia 52 3.3.2. Toinen Saudi-Wahhabi dynastia 53 3.4. Yhteenveto 54 4. VAKUUTTAVA ARGUMENTAATIO 56 4.1. Politiikan retorisuus 56 4.2. Argumentaatioanalyysin historiaa 57 4.3. Retoriikan uudelleentuleminen 59 4.4. Argumentaation jalusta 62 4.5. Argumentoinnin tekninen toteutus 64 4.5.1. Assosiatiiviset tekniikat 65 4.5.2. Dissosiatiiviset tekniikat 67 5. JUHLAPUHE 69 5.1. Todellisuuden rakenteeseen perustuvia argumenttejä 69 5.1.1. Asioiden rinnakkainen esiintyminen 70 5.1.2. Syy- seuraussuhteet 72 5.1.3. Tavoite- keinosuhteet 73 5.2. Todellisuuden rakennetta muokkaava argumentaatio 74 6. LOPPUPÄÄTELMÄT 76 LÄHTEET 83
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee Saudi-Arabian kuningashuoneen poliittisen aseman legitiimiyttä ja ennen kaikkea sitä, miten se tulee esille maan satavuotis- juhlapuheessa joka julkaistiin 22.1.1999.
Saudi-Arabia on perustamisestaan lähtien ollut yksi maailman islamistisimmistä maista. Maan perustuslakiin verrattavana lakikokoelmana on Koraani ja siitä johdettu lakikokoelma Shari´a. Maan lipussa lukee islamin virallinen uskontunnustus. Samoin maan kuningas on nimittänyt itsensä Kahden Pyhän Moskeijan Suojelijaksi. Maan kunigashuoneella on päätäntävalta kaikesta siitä, mitä maan rajojen sisäpuolella tapahtuu samoin kuin siitä millaista ulkopolitikkaa maa noudattaa. Kuningashuoneen itsenäisestä päätösvallasta päätellen maan kuningashuone pyrkii ylläpitämään edellämainittujen esimerkkien valaisemana islamilaista arvomaailmaa kaikin tavoin. Siitä huolimatta Saudi-Arabian kuningashuone on joutunut kohtaamaan varsinkin uskonnollisen opposition kritiikkiä suhteessa maan poliittisen vallan haltijoina.
Työssäni tarkastelen ensiksi näkemyksiä poliittisen vallan legitiimiydestä länsimaisten teoreetikoiden näkökulmasta saadakseni yleiset perusteet poliittisen vallan oikeutukselle ja varsinkin sen variaatioille. Poliittista valtaa ei kuitenkaan niin vain voida liittää länsimaiseen konseptiin polittisesta vallasta. Arabiaan sijoittuvan Saudi-Arabian kaltaisen poliittisen vallan ytimen ymmärtämiseksi tarvitaan kuitenkin paikallisten tapojen ja taustojen tuntemusta jotta sikäläisestä poliittisesta vallasta voidaan sanoa jotakin tyhjentävästi. Poliittisen vallan muotoutuminen islamilaisessa yhteisössä keskiajalla, kuten ajankohdan ymmärrämme, tulee sen vuoksi ensiarvoisen tärkeäksi.
Tarkastelen Saudi-Arabian kuningashuoneen poliittista asemaa ja tapaa jolla kuningashuonen legitimoi sen maan satavuotis- juhlapuheesta. Käytän tarkastelussa Chaïm Perelmanin argumentaatioanalyysia jolloin puheesta voidaan nähdä muutakin kuin puheen välineellinen arvo. Puheen analyysi tuo esille, miten uskonnolliset määräykset legitimoivat kuningashuoneen asemaa. Yhdistämällä keskiaikaiset poliittiset teoriat ja puheen argumentointi tulemme kuitenkin ymmärtämään syitä miksi voimakkaastakin kritiikistä huolimatta kuningashuone on edelleen Saudi-Arabian poliittisen vallan kahvassa kiinni. Hallitsijan toimiminen uskonnon määräysten mukaisesti on Saudi-Arabiassa poliittisen vallan a ja o.
Saudi-Arabia on perustamisestaan lähtien ollut yksi maailman islamistisimmistä maista. Maan perustuslakiin verrattavana lakikokoelmana on Koraani ja siitä johdettu lakikokoelma Shari´a. Maan lipussa lukee islamin virallinen uskontunnustus. Samoin maan kuningas on nimittänyt itsensä Kahden Pyhän Moskeijan Suojelijaksi. Maan kunigashuoneella on päätäntävalta kaikesta siitä, mitä maan rajojen sisäpuolella tapahtuu samoin kuin siitä millaista ulkopolitikkaa maa noudattaa. Kuningashuoneen itsenäisestä päätösvallasta päätellen maan kuningashuone pyrkii ylläpitämään edellämainittujen esimerkkien valaisemana islamilaista arvomaailmaa kaikin tavoin. Siitä huolimatta Saudi-Arabian kuningashuone on joutunut kohtaamaan varsinkin uskonnollisen opposition kritiikkiä suhteessa maan poliittisen vallan haltijoina.
Työssäni tarkastelen ensiksi näkemyksiä poliittisen vallan legitiimiydestä länsimaisten teoreetikoiden näkökulmasta saadakseni yleiset perusteet poliittisen vallan oikeutukselle ja varsinkin sen variaatioille. Poliittista valtaa ei kuitenkaan niin vain voida liittää länsimaiseen konseptiin polittisesta vallasta. Arabiaan sijoittuvan Saudi-Arabian kaltaisen poliittisen vallan ytimen ymmärtämiseksi tarvitaan kuitenkin paikallisten tapojen ja taustojen tuntemusta jotta sikäläisestä poliittisesta vallasta voidaan sanoa jotakin tyhjentävästi. Poliittisen vallan muotoutuminen islamilaisessa yhteisössä keskiajalla, kuten ajankohdan ymmärrämme, tulee sen vuoksi ensiarvoisen tärkeäksi.
Tarkastelen Saudi-Arabian kuningashuoneen poliittista asemaa ja tapaa jolla kuningashuonen legitimoi sen maan satavuotis- juhlapuheesta. Käytän tarkastelussa Chaïm Perelmanin argumentaatioanalyysia jolloin puheesta voidaan nähdä muutakin kuin puheen välineellinen arvo. Puheen analyysi tuo esille, miten uskonnolliset määräykset legitimoivat kuningashuoneen asemaa. Yhdistämällä keskiaikaiset poliittiset teoriat ja puheen argumentointi tulemme kuitenkin ymmärtämään syitä miksi voimakkaastakin kritiikistä huolimatta kuningashuone on edelleen Saudi-Arabian poliittisen vallan kahvassa kiinni. Hallitsijan toimiminen uskonnon määräysten mukaisesti on Saudi-Arabiassa poliittisen vallan a ja o.