Toimiiko integraatio? Tutkimus integraation toimivuudesta Hämeenlinnan peruskoulujen 1.-6.luokilla.

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia integraation toimivuutta Hämeenlinnassa. Tutkimuksen avulla yritettiin selvittää, miten integraatio toimii käytännössä ja mitä se edellyttää osapuoliltaan.Tutkimustehtäviksi muodostuivat:1. Integraation käytännön toteutuminen, sen edut ja haitat.2. Opettajien kokemukset integraatiosta sekä3. Integraation toimiminen hallinnon tasolla Hämeenlinnassa peruskoulun 1.-6. luokilla.Tutkimus on tapaustutkimus. Sen kohdejoukkona oli viisi integroidun oppilaan luokanopettajaa ja se suoritettiin teemahaastatteluna. Luokanopettajien lisäksi tutkija haastatteli myös kaupungin koulupsykologia ja kävi keskusteluja kaupungin opetuspäällikön sekä kuraattorin kanssa. Lisäksi tutkimukseen observoitiin luokkia jonkin verran. Kenttätyön lisäksi tutkimukseen on määritelty aiheeseen liittyviä käsitteitä ja sen taustateoriana on Bronfenbrennerin sosiaalistumisteoria. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä, ei tietoa.Tulosten mukaan onnistunut integraatio vaatii ennen kaikkea myönteistä ilmapiiriä. Positiivisena nähtiin integraation muodostaneen ystävyyssuhteita puolin ja toisin, raja-aitoja oli rikottu. Integraatio oli myös opettanut lapsia suvaitsevuuteen. Integraation toimivuuden kannalta haastateltavat korostivat riittäviä resursseja, oppilasmäärältään pieniä luokkakokoja ja tiivistä yhteistyötä. Tosin tulosten mukaan tiiveinkään yhteistyö ja parhaimmatkaan resurssit eivät riitä, mikäli lapsen poikkeavuuden tyyppi ja määrä ovat liian vaativia yleisopetuksessa normaalissa luokassa selviämisen kannalta.Asiasanat: integroitu opetus - peruskoulu, poikkeava käyttäytyminen - koululaiset