Från EMU-entusiasm till EU sfärer. Om sammansättningar med förlederna EMU-, EU- och euro- i finskan, finlandsvenskan och rikssvenskan.

Abstract

Tutkielman aiheena ovat Emu-, EU- sekä euro-alkuiset suomalaiset, suomenruotsalaiset ja riikinruotsalaiset yhdyssanat. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisia uusia sanoja ja kä-sitteitä kyseisissä kielissä on muodostettu EU- ja Emu-aiheisissa teksteissä, onko erikie-listen yhdyssanojen välillä havaittavissa rakenteellisia eroja ja millaisia merkityksiä sanat ovat saaneet.

Lähtökohtana tutkielmassa on ollut se, miten yhdyssanat on muodostettu morfologisesti ruotsin ja suomen kielessä. Yhdyssanojen yhdysosien (perus- ja määriteosa) määrää ei ole mitenkään rajoitettu, mutta tavallisimmin yhdyssanat muodostuvat kahdesta itsenäisestä sanasta. Yhdyssanojen rakenneosat vuorostaan voivat olla joko perussanoja, johdoksia tai yhdyssanoja. Tutkielman tavoitteena on ollut myös selvittää, ovatko aineiston yhdyssanat determinatiivisia vai kopulatiivisia, mitä sanaluokkia ne edustavat ja mitkä sanat esiinty-vät useimmin aineistossa. Yhdyssanojen rakenteen lisäksi tutkimuskohteena on ollut yh-dyssanojen merkitys. Useiden yhdyssanojen merkitys selviää suoraan yhdysosien merki-tysten perusteella, mutta aina näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi tilapäisten yhdyssanojen merkitys selviää vasta, kun yhdyssanan näkee kontekstissaan. Tutkielmassa yhdysosien merkityssuhteita on pyritty kuvaamaan erilaisten semanttisten roolien avulla.

Lähdemateriaalista tärkeimmän osan tässä tutkielmassa muodostavat kolme sanomalehteä: Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Dagens Nyheter. Työn tutkimusmateriaali koostuu yhdyssanoista, jotka on poimittu kyseisistä lehdistä kuuden viikon ajalta kesällä ja syksyllä 1997. Lehdistä on tutkittu järjestelmällisesti kotimaan- ja ulkomaanuutissivut, talous- ja kulttuurisivut sekä mainokset. Yhdyssanojen merkityksiä ja erityisesti semanttisia rooleja tutkittaessa tärkein lähdeteos on ollut Svenska Akademiens grammatik. Myös muut sananmuodostusta ja yhdyssanojen merkitystä käsittelevät kirjat ja artikkelit ovat olleet työssä suureksi avuksi. Tutkimusmenetelmä on ollut deskriptiivinen, kontrastiivinen ja jossain määrin myös kvantitatiivinen.

Kaiken kaikkiaan Emu-, EU- ja euro-alkuisia yhdyssanoja esiintyi tutkituissa lehdissä yh-teensä 2111 kertaa, mutta aineistossa on kuitenkin vain 616 eri yhdyssanaa. Aineiston suppeudesta johtuen tuloksista ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kaikki aineiston yhdyssanat ovat determinatiivisia ja suurin osa niistä on substantiiveja. Morfologiset erot eri kielten välillä ovat hyvin pieniä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että suomen kielessä useampi- kuin kaksiosaiset yhdyssanat sekä yhdyssanoista muodostuvat yhdysosat ovat hieman yleisempiä kuin ruotsissa. Semanttisesta näkökulmasta arvioiden aineiston yhdysosien välillä vallitsi hyvin monenlaisia merkityssuhteita (semanttisia rooleja). Materiaalissa omistusta ja paikkaa ilmaisevat roolit olivat vahvasti esillä. Useat yhdyssanoista olivat tilapäisiä ja aineistossa oli myös joitakin sanoja, joiden merkitys jäi epäselväksi. Määriteosista EU- näyttäisi aineiston perusteella olevan produktiivisin ja euro-alkuiset yhdyssanat vaikuttaisivat olevan harvinaisimpia.