Henkilöstötilinpäätös hoitotyön johtajan apuna henkilöstöhallinnossa.
SALO, ARTO (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SALO, ARTO
2000
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2000-02-23Sisällysluettelo
1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 3 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA 4 3.1 Henkilöstötilinpäätös 4 3.2 Hoitaminen ja sen johtaminen 8 4 TUTKIMUKSIA JA KIRJALLISUUTTA 14 4.1 Hoitotyön henkilöstöhallintoon liittyviä tutkimuksia 14 4.2 Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä tutkimuksia ja kirjallisuutta 18 5 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HOITOTYÖN JOHTAMISEN VÄLINEENÄ 25 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMISESTA 28 6.1 Mittarin kehittäminen 28 6.2 Aineiston keruu 29 6.3 Aineiston käsittely 30 7 TUTKIMUSTULOKSET 32 7.1 Taustamuuttujat 32 7.2 Henkilöstötilinpäätökseen liittyvät tulokset 33 7.2.1 Tuloslaskelmamuuttujat 33 7.2.2 Tasemuuttujat 35 7.2.3 Liitetietomuuttujat 36 7.3 Henkilöstötilinpäätös- ja taustamuuttujien tarkastelua 39 7.4 Millaiseksi hoitotyön johtajat kokevat henkilöstöraportoinnin 42 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDESTA 44 9 POHDINTAA 47 10 JOHTOPÄÄTÖKSET 52 LÄHTEET 54 LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupa Liite 2. Saatekirje hallintoylihoitajille Liite 3. Saatekirje vastaajille Liite 4. Kyselylomake ja suorat jakaumat Liite 5. Muuttujien lajittelu, vaihe 2
Tiivistelmä
Henkilöstötilinpäätös on tilinpäätösmuotoinen raportti yrityksen tai yhteisön henkilöstöstä. Henkilöstötilinpäätöksellä seurataan paitsi henkilöstön määrää, myös henkilöstön ja työn vaatimusten "kohtaantumista": onko henkilöstöä riittävästi ja onko henkilöstön osaaminen sitä, mitä juuri nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan.
Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella henkilöstötilinpäätöstä hoitamisen ja erityisesti hoitotyön henkilöstöhallinnon viitekehyksessä. Tutkielmassa määriteltiin henkilöstötilinpäätöksen ja hoitotyön johtamisen käsitteet ja tarkasteltiin myös hoitotyön johtamiseen liittyviä tutkimuksia sekä henkilöstötilinpäätöskirjallisuutta ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Hoitotyössä erotettiin opetuksen, tutkimuksen, käytännön hoitotyön ja johtamisen prosessit, jotka pyrkivät yhteiseen päämäärään: asiakkaan hyvään. Yleisesti prosessi on jaettavissa alaprosesseihin, jotka ovat keinoina ylemmän tason prosesseille. Hoitotyön johtamisen ala-prosessiksi määriteltiin mm. henkilöstöhallinto tai henkilöstöjohtaminen, joiden toteuttamiseen hoitotyön johtaja tarvitsee keinoja, esimerkiksi julkisuudessa mainittua henkilöstötilinpäätöstä.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää
1. millaista tietoa hoitotyön johtajat (johtavat hoitajat ja eriasteiset ylihoitajat) tarvitsevat henkilöstöstään, ja
2. millaiseksi he kokevat tämänhetkisen henkilöstöraportoinnin
Aineiston keruuta varten laadittiin mittari (kyselylomake), johon koottiin 77 väittämää ja kysymystä, jotka koskivat henkilöstötilinpäätöstä, henkilöstöraportointia sekä vastaajan taustatietoja. Kyselylomake rakennettiin pääasiassa Likertin asteikon mukaiseen muotoon, jossa vastaaja valitsi kuhunkin väittämään vastausvaihtoehdon viisiportaisesta asteikosta. Kysely suunnattiin 11 suuren suomalaisen kaupungin hoitotyön johdolle (n=41) ja vastaus-prosentiksi saatiin 73,2. Tutkimuksessa ilmeni kaikkien vastaajien olevan sitä mieltä, että hoitotyön johtaja tarvitsee työssään henkilöstöraportteja. Vastaajat pitivät tärkeimpänä henkilöstötilinpäätöksen liitetietoja kuvaavia muuttujia, (summamuuttujien keskiarvo 4,45), toi-seksi henkilöstötaseeseen liittyviä muuttujia (keskiarvo 4,24) ja kolmanneksi tärkeimpänä henkilöstötuloslaskelmaan liittyvien tietojen raportointia (keskiarvo 4,10). Kaikkien henkilös-tötilinpäätöstä kuvaavien muuttujien keskiarvoksi muodostui tässä tutkimuksessa 4,20. Yksittäisistä muuttujista tärkeimpinä pidettiin tietoja työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta, työntekijöiden erityisosaamisesta, asiakastyytyväisyysmittarien tuloksia sekä tietoa siitä kuinka henkilöstön on tietoinen toiminnalle asetetuista tavoitteista.
Vaikka henkilöstötilinpäätöksen rakenne pohjautuu laskentatoimen tilinpäätösteoriaan, ja siksi saattaa tulevaisuudessa osoittautua jäykäksi ja epätyydyttäväksi tavaksi kuvata henkilöstöä, tällä hetkellä on kuitenkin tärkeää, että henkilöstön kuvaamiseen haetaan välineitä. Henkilöstötilinpäätös voi olla se väline, josta kehityksen tässä vaiheessa löytyy vastaus kuvaamisen ongelmaan.
ASIASANAT: Hoitotyö, hoitotyön johtaminen, hoitotyön henkilöstöhallinto, henkilöstötilinpäätös
Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella henkilöstötilinpäätöstä hoitamisen ja erityisesti hoitotyön henkilöstöhallinnon viitekehyksessä. Tutkielmassa määriteltiin henkilöstötilinpäätöksen ja hoitotyön johtamisen käsitteet ja tarkasteltiin myös hoitotyön johtamiseen liittyviä tutkimuksia sekä henkilöstötilinpäätöskirjallisuutta ja aiheesta tehtyjä tutkimuksia. Hoitotyössä erotettiin opetuksen, tutkimuksen, käytännön hoitotyön ja johtamisen prosessit, jotka pyrkivät yhteiseen päämäärään: asiakkaan hyvään. Yleisesti prosessi on jaettavissa alaprosesseihin, jotka ovat keinoina ylemmän tason prosesseille. Hoitotyön johtamisen ala-prosessiksi määriteltiin mm. henkilöstöhallinto tai henkilöstöjohtaminen, joiden toteuttamiseen hoitotyön johtaja tarvitsee keinoja, esimerkiksi julkisuudessa mainittua henkilöstötilinpäätöstä.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää
1. millaista tietoa hoitotyön johtajat (johtavat hoitajat ja eriasteiset ylihoitajat) tarvitsevat henkilöstöstään, ja
2. millaiseksi he kokevat tämänhetkisen henkilöstöraportoinnin
Aineiston keruuta varten laadittiin mittari (kyselylomake), johon koottiin 77 väittämää ja kysymystä, jotka koskivat henkilöstötilinpäätöstä, henkilöstöraportointia sekä vastaajan taustatietoja. Kyselylomake rakennettiin pääasiassa Likertin asteikon mukaiseen muotoon, jossa vastaaja valitsi kuhunkin väittämään vastausvaihtoehdon viisiportaisesta asteikosta. Kysely suunnattiin 11 suuren suomalaisen kaupungin hoitotyön johdolle (n=41) ja vastaus-prosentiksi saatiin 73,2. Tutkimuksessa ilmeni kaikkien vastaajien olevan sitä mieltä, että hoitotyön johtaja tarvitsee työssään henkilöstöraportteja. Vastaajat pitivät tärkeimpänä henkilöstötilinpäätöksen liitetietoja kuvaavia muuttujia, (summamuuttujien keskiarvo 4,45), toi-seksi henkilöstötaseeseen liittyviä muuttujia (keskiarvo 4,24) ja kolmanneksi tärkeimpänä henkilöstötuloslaskelmaan liittyvien tietojen raportointia (keskiarvo 4,10). Kaikkien henkilös-tötilinpäätöstä kuvaavien muuttujien keskiarvoksi muodostui tässä tutkimuksessa 4,20. Yksittäisistä muuttujista tärkeimpinä pidettiin tietoja työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta, työntekijöiden erityisosaamisesta, asiakastyytyväisyysmittarien tuloksia sekä tietoa siitä kuinka henkilöstön on tietoinen toiminnalle asetetuista tavoitteista.
Vaikka henkilöstötilinpäätöksen rakenne pohjautuu laskentatoimen tilinpäätösteoriaan, ja siksi saattaa tulevaisuudessa osoittautua jäykäksi ja epätyydyttäväksi tavaksi kuvata henkilöstöä, tällä hetkellä on kuitenkin tärkeää, että henkilöstön kuvaamiseen haetaan välineitä. Henkilöstötilinpäätös voi olla se väline, josta kehityksen tässä vaiheessa löytyy vastaus kuvaamisen ongelmaan.
ASIASANAT: Hoitotyö, hoitotyön johtaminen, hoitotyön henkilöstöhallinto, henkilöstötilinpäätös