Aikakauslehden toimitussihteerin työnkuva. Työpaikkana Suosikki ja kymmenen muuta aikakauslehteä.
PUHAKAINEN, EEVA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
PUHAKAINEN, EEVA
2000
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-03-14Sisällysluettelo
1. ESIPUHE: MIKSI TÄMÄ PRO GRADU SYNTYI 1 2. AIEMMAT TUTKIMUKSET 4 2.1. Toimitussihteerin työnkuvatutkimukset 4 2.2. Toimitusorganisaatiotutkimukset 6 2.3. Suosikkia käsittelevät tutkimukset 9 2.3.1. Suosikki osana aikakauslehtikuvatutkimusta 9 2.3.2. Suosikki osana aikauslehtien ulkomaalaistumistutkimusta 11 2.3.3. Muut tutkimukset 13 3. TUTKIMUSONGELMA, -METODI JA TAVOITEET 16 3.1. Tutkimusongelma 16 3.2. Käytetyt metodit 16 3.2.1. Journalistinen päiväkirja 17 3.2.2. Suosikin analysointi Kivikurun ja Brusilan metodeilla 18 3.2.3. Toimitussihteerien haastattelut 18 4. SUOSIKKI AIKAKAUSLEHTIKENTÄSSÄ 21 4.1. Aikakauslehti tilataan useimmiten kotiin 21 4.1.1. Levikki vs. lukijamäärä 22 4.1.2. Aikakauslehtien lukemista tutkitaan 23 4.1.3. Lehtien lukemismotiivit 25 4.1.4. Kuka lukee nuortenlehtiä 25 4.1.5. Entä kuka lukee Suosikkia 27 4.2. Suosikki 30 4.2.1. Suosikin historia 30 4.2.2. Suosikin levikkikehitys kautta vuosikymmenten 30 4.2.3. Suosikin mediatiedot 31 4.3. Lehtimaailman uudet haasteet 32 4.3.1. Verkkolehdet 33 4.3.2. Yhtyneet Kuvalehdet internetissä 34 4.3.3. Digitaalisuus lehdenteossa 35 5. TOIMITUSTYÖ SUOSIKISSA 38 5.1. Kuka tekee mitä 38 5.1.1. Päätoimittaja 39 5.1.2. Toimituspäällikkö ja toimitussihteeri editoivat juttuja 41 5.1.3. AD ja lehden visuaalinen ilme 44 5.2. Lukijapalautteesta lähtee ideointi 47 5.3. Kuvavalinnat 51 5.4. Juttujen ideointi ja tilaus 53 5.5. Tekstimainonta väijyy kulman takana 57 5.6. Mediabrandi 59 6. SUOSIKKI 8/99 61 6.1. Päiväkirja työajalta 7.6.-2.7. 1999 61 6.1.1. Ensimmäinen viikko 61 6.1.2. Toinen viikko 63 6.1.3. Kolmas viikko 67 6.1.4. Neljäs viikko 69 6.1.5. Yhteenveto kuluneesta kuukaudesta 72 6.2. Suosikki 8/99 kuva-aiheanalyysi 76 6.3. Suosikki 8/99 ulkomaisen kohdennuksen analyysi 78 6.3.1. Kannet 78 6.3.2. Sisäsivut 80 7. TOIMITUSSIHTEERIN TYÖ KUUKAUSILEHDESSÄ - HAASTATTELUJEN PURKU 81 7.1. Hyvän toimitussihteerin ominaisuudet 83 7.2. Vastaajien taustat 85 7.3. Toimitustyön rakenne 86 7.4. Editoinnin rajat 92 7.5. Muut mediat 94 7.6. Muuta 95 7.7. Johtopäätökset 96 8. YHTEENVETO 98 LIITTEET LIITE 1. Toimitussihteeriä haetaan: työpaikkailmoituksia LIITE 2. Toimitussihteerihaastattelun kysymysrunko LIITE 3. Yleisimmät oikolukumerkit esimerkkeineen LIITE 4. Suosikin painoaikataulu
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma on työnkuvakartoitus, joka kuvaa kapeaa siivua Suomen liki kolmestasadasta aikakauslehden toimitussihteeristä. Työnkuvakartoituksen kohteena on kymmenen toimitussihteeriä, jotka työskentelevät kerran kuussa ilmestyvässä aikakauslehdessä. Työnkuvaa havainnollistetaan lisäksi tekijän kuukauden ajan pitämällä journalistisen työn päiväkirjalla.
Haastateltavat valittiin levikiltään isohkoista lehdistä kolmesta eri aikakauslehtitalosta: Yhtyneistä Kuvalehdistä, A-Lehdistä ja Helsinki Mediasta. Haastateltavien työpaikat olivat niin erikois- kuin yleisaikakauslehtiä, harraste- ja miestenlehtiä. Haastateltujen edustamissa toimituksissa saattoi olla yksi tai useampi toimitussihteeri, osassa työskenteli myös toimituspäällikkö ja vakituisia toimittajia, osassa ei.
Puolistrukturoitujen haastattelujen teossa käytettiin kysymysrunkoa, jota seurattiin viitteellisesti kussakin haastattelutilanteessa. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että toimitussihteeri on lehtensä laadunvalvoja, jonka harteilla lepää vastuu aikatauluissa pysymisestä ja lehden hyvästä kielestä. Hän osallistuu aktiivisesti lehtensä sisällön; juttujen ja kuvien valintaan ja editointiin. Hänen läheisin työparinsa on taittaja tai päätoimittaja.
Journalistisen työn päiväkirjassa kuvataan yhden Suosikki-lehden valmistumisprosessia lehden toimitussihteerin silmin. Aikakauslehden painomekanismit, aikataulut, reprotyö ja taitto sekä työnkuvan moninaisuus tulevat lukijalle tutuksi päiväkirjaa lukiessa. Suosikki ja sen sijoittuminen aikakauslehtien kokonaiskenttään ovat aiheena luvussa 4. Samassa yhteydessä esitellään ja arvioidaan uuden tekniikan, digitaalisuuden, mukanaan tuomia haasteita.
Suosikin sisällön arvioinnin apuna käytetään Ullamaija Kivikurun ja Riitta Brusilan aikakauslehtitutkimuksia, joista Kivikurun tutkimus keskittyy sisällön ulkomaalaistumiseen ja Brusilan aikakauslehden yleiseen kuvankäyttöön. Sekä pro gradu -tutkielman että Brusilan ja Kivikurun tutkimusten mukaan Suosikissa käytetään paljon realistisia tai realistisuutta matkivia henkilökuvia. Kuvat ja teksti kohdentuvat valtaosin ulkomaiseen aineistoon.
Haastateltavat valittiin levikiltään isohkoista lehdistä kolmesta eri aikakauslehtitalosta: Yhtyneistä Kuvalehdistä, A-Lehdistä ja Helsinki Mediasta. Haastateltavien työpaikat olivat niin erikois- kuin yleisaikakauslehtiä, harraste- ja miestenlehtiä. Haastateltujen edustamissa toimituksissa saattoi olla yksi tai useampi toimitussihteeri, osassa työskenteli myös toimituspäällikkö ja vakituisia toimittajia, osassa ei.
Puolistrukturoitujen haastattelujen teossa käytettiin kysymysrunkoa, jota seurattiin viitteellisesti kussakin haastattelutilanteessa. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että toimitussihteeri on lehtensä laadunvalvoja, jonka harteilla lepää vastuu aikatauluissa pysymisestä ja lehden hyvästä kielestä. Hän osallistuu aktiivisesti lehtensä sisällön; juttujen ja kuvien valintaan ja editointiin. Hänen läheisin työparinsa on taittaja tai päätoimittaja.
Journalistisen työn päiväkirjassa kuvataan yhden Suosikki-lehden valmistumisprosessia lehden toimitussihteerin silmin. Aikakauslehden painomekanismit, aikataulut, reprotyö ja taitto sekä työnkuvan moninaisuus tulevat lukijalle tutuksi päiväkirjaa lukiessa. Suosikki ja sen sijoittuminen aikakauslehtien kokonaiskenttään ovat aiheena luvussa 4. Samassa yhteydessä esitellään ja arvioidaan uuden tekniikan, digitaalisuuden, mukanaan tuomia haasteita.
Suosikin sisällön arvioinnin apuna käytetään Ullamaija Kivikurun ja Riitta Brusilan aikakauslehtitutkimuksia, joista Kivikurun tutkimus keskittyy sisällön ulkomaalaistumiseen ja Brusilan aikakauslehden yleiseen kuvankäyttöön. Sekä pro gradu -tutkielman että Brusilan ja Kivikurun tutkimusten mukaan Suosikissa käytetään paljon realistisia tai realistisuutta matkivia henkilökuvia. Kuvat ja teksti kohdentuvat valtaosin ulkomaiseen aineistoon.