Leena Krohnin esteettinen protesti. Analyysi ja tulkinta teoksesta Rapina ja muita papereita
NIEMINEN, MARJA-LEENA (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
NIEMINEN, MARJA-LEENA
2000
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2000-03-08Sisällysluettelo
1, JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuskohde ja -ongelma. Tutkimusmenetelmät ja -1ähteet 1 1.2. Rapinan esseistisyys 4 2. ESSEIDEN SISALTÖ 8 2.1. Aiheet ja niiden käsittely 8 2.2. Esseiden tosiasiataso, ydintaso ja kirjalliset keinot 9 3. RAPINAN SISÄISET MAAILMAT 18 3.1. Dialoginen suhde 18 3.2. Ontologinen todellisuus 23 3.3. Eksistentialistinen todellisuus 29 3.4. Rajakohdat 37 4. RAPINAN ESTEETTISYYS 40 4.1. Esteettinen arvo 40 4.2. Sisaisen esteettisen arvon piirteet Rapinassa 4.3. Rapinan esteettisyys välinearvon teorioiden kannalta 5. RAPINAN VASTAANOTTO 49 5.1. Lehtiarvostelut 49 5.2. Sisältöanalyysimalli 50 5.3. Sisältöanalyysit 53 5.4. Lehtiarvostelujen sisältöanalyysien vertailu 67 5.5. Tutkielman ja lehtiarvostelujen sisältöanalyysien vertailu 71 6. LOPUKSI 75 LÄHTEET 79
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Leena Krohnin estetiikka esseeteoksessa Rapina ja muita papereita (1989). Käytän apuna Marcia Muelder Eatonin näkemyksiä estetiikasta ja esteettisestä arvosta. Tarkastelen
Rapinaa lähinnä sisäisen estetiikan teorian ja välinearvon teorian kannalta, joista edellisen mukaan lukija saa nautintoa pelkästään lukukokemuksesta ja jälkimmaisellä on kyky
saada lukija tuntemaan teos hyödyn välineenä.
Aluksi erittelen sisältöä yleisesti, sitten analysoin Krohnin tapaa hahmottaa todellisuutta, jonka hän näkee erilaisina vastakkaisina
tai rinnakkaisina maailmoina ja jotka vaikuttavat
usein keskenään ristiriitaisilta. Maailmojen väliset rajakohdat ovat kokemuksellisia tarkkailupaikkoja tai ajallisia pysähdys-ja
siirtymäpaikkoja. Krohnilla on useita tarkkailijan rooleja. Ontologinen pohdinta ja sisällössä toistuvat motiivit ovat tyypillisiä. Otsikot viittaavat metatodellisuuksiin.
Esseitä yhdistää semanttinen taso. Krohn konstruoi illuusionkaltaista
todellisuutta ja yksilön/yhteisöllistä tematiikkaa
leimaa kysymys elämän tarkoituksesta. Rapina on protesti elämän puolesta ja siitä syntyy myös teoksen esteettinen arvo.
Markku Huotarin esittelemän mallin mukaan sovellettu vastaanottotutkimus
selvittää miten kriitikot ovat arvottaneet Rapinaa, millaista kirjallisuutta se on ja mikä on teoksen todeliisuus, millainen on sen taiteellisuus ja monimerkityksisyys. Sisältöanalyysit neljästä Rapinan lehtiarvostelusta osoittavat teoksen
olevan realistfnen, kyseenalaistava ja rikas ilmaisultaan.
Rapinaa lähinnä sisäisen estetiikan teorian ja välinearvon teorian kannalta, joista edellisen mukaan lukija saa nautintoa pelkästään lukukokemuksesta ja jälkimmaisellä on kyky
saada lukija tuntemaan teos hyödyn välineenä.
Aluksi erittelen sisältöä yleisesti, sitten analysoin Krohnin tapaa hahmottaa todellisuutta, jonka hän näkee erilaisina vastakkaisina
tai rinnakkaisina maailmoina ja jotka vaikuttavat
usein keskenään ristiriitaisilta. Maailmojen väliset rajakohdat ovat kokemuksellisia tarkkailupaikkoja tai ajallisia pysähdys-ja
siirtymäpaikkoja. Krohnilla on useita tarkkailijan rooleja. Ontologinen pohdinta ja sisällössä toistuvat motiivit ovat tyypillisiä. Otsikot viittaavat metatodellisuuksiin.
Esseitä yhdistää semanttinen taso. Krohn konstruoi illuusionkaltaista
todellisuutta ja yksilön/yhteisöllistä tematiikkaa
leimaa kysymys elämän tarkoituksesta. Rapina on protesti elämän puolesta ja siitä syntyy myös teoksen esteettinen arvo.
Markku Huotarin esittelemän mallin mukaan sovellettu vastaanottotutkimus
selvittää miten kriitikot ovat arvottaneet Rapinaa, millaista kirjallisuutta se on ja mikä on teoksen todeliisuus, millainen on sen taiteellisuus ja monimerkityksisyys. Sisältöanalyysit neljästä Rapinan lehtiarvostelusta osoittavat teoksen
olevan realistfnen, kyseenalaistava ja rikas ilmaisultaan.