Internetin diffuusio ja sitä selittävät tekijät.
SEPPINEN, MIKKO (2000)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
SEPPINEN, MIKKO
2000
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2000-03-20Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on internetin diffuusio, jota selittäviä sosiodemografisia tekijöitä pyritään selvittämään. Diffuusiolla tarkoitetaan tässä tutkielmassa uuden innovaation leviämistä ihmisten keskuuteen. Diffuusiprosessin yksilötason ilmiötä puolestaan kutsutaan omaksumiseksi.
Tutkielmassa käsitellään diffuusioteorioita sekä aiempia tutkimuksia internetin sekä muiden inno-vaatioiden diffuusiosta. Diffuusioteorioiden pohjalta luodaan hypoteesi, jonka mukaan internetin diffuusiota ja omaksumista voi selittää yksilön sosiodemografisilla taustatekijöillä. Hy-poteesin mukaan näitä ovat korkea koulutus, korkeat tulot sekä tiivistäen korkea sosiaalinen status. Iän ja sukupuolen merkityksestä ei voi teorioiden perusteella esittää perusteltuja hypoteeseja.
Tutkielmassa esitellään myös Pierre Bourdieun distinktioteoria. Internetin diffuusio nähdään distinktioteorian avulla sosiaalisena erottautumisena, jossa valintoja selittävät erottautuminen, sekä valintoihin sisältyvät merkitykset. Distinktioteorian pohjalta luodaan hypoteesi, jonka mukaan internetin diffuusiota ja omaksumista voi selittää yksilön kokonaispääoman määrällä. Kokonaispääoma muodostuu koulutuksesta, tuloista sekä yleisemmin sosiaalisesta statuksesta. Lisäksi distinktioteorian ja diffuusioteorioiden pohjalta luodaan hypoteesi, jonka mukaan internetin omaksumista selittävillä tekijöillä voidaan selittää myös internetin käytön luonnetta.
Aineistona on Suomen Gallupin vuoden 1999 helmikuussa Suomen Trenditiedon sekä Yleisradion yleisötutkimuksen tarpeisiin keräämä kvantitatiivinen Uusmedia99-aineisto. Otoksen koko on 2003 henkilöä. Aineisto on todettu edustavaksi kuvaamaan 12 - 60 -vuotiaita suomalaisia, lukuun otta-matta Ahvenanmaan maakunnan asukkaita. Aineistoa analysoidaan tilastollisesti ristiintaulukoinnin avulla.
Hypoteesit internetin diffuusiosta ja omaksumisesta saavat vahvaa ja monipuolista tukea. Myös muissa tutkimuksissa on saatu vastaavia tuloksia. Internetin ovat omaksuneet korkeasti koulutetut, korkeassa ammatillisessa asemassa olevat pääkaupunkiseudulla tai muissa kaupungeissa asuvat henkilöt. Tärkein selittävä tekijä on korkea koulutus. Lisäksi omaksumista voi selittää koululais- tai opiskelijastatuksella sekä iällä. Nuorimmissa ikäluokissa lähes kaikki tuntevat internetin sekä käyttävät sitä. Sukupuolen avulla ei voi selittää internetin omaksumista, mutta käytön luonnetta voi.
Samoilla tekijöillä kuin omaksumista, voi selittää internetin käytön luonnetta. Käyttötiheyttä lisää korkea koulutus sekä siihen liittyvä korkea ammatillinen asema. Samat tekijät selittävät työhön liittyvän hyötykäytön määrää sekä työpaikalta tapahtuvaa käyttöä. Koulutus on myös tärkein käytön luonnetta selittävä tekijä, tosin pääkaupunkiseudulla internetiä käytetään muuta maata tiheämmin. Käytön tiheydessä nuorimmat ikäluokat eivät erotu aktiivisimmiksi, vaikka internetin omaksumisaste onkin heillä korkea.
Tulosten pohdinnassa tarkastellaan sitä, miten saadut tulokset heijastavat internetin merkityksestä luotuja visioita. Internet ei ainakaan nykyisessä diffuusion vaiheessa ole edistänyt kansalaisten tasavertaisuutta. Samaten tarkastellaan internetin diffuusion erityispiirteitä kuten sen nopeutta. Internetin tulevaisuuden merkityksessä tärkeällä sijalla on se, kuinka laajaa internetin diffuusio lopulta on.
Tutkielmassa käsitellään diffuusioteorioita sekä aiempia tutkimuksia internetin sekä muiden inno-vaatioiden diffuusiosta. Diffuusioteorioiden pohjalta luodaan hypoteesi, jonka mukaan internetin diffuusiota ja omaksumista voi selittää yksilön sosiodemografisilla taustatekijöillä. Hy-poteesin mukaan näitä ovat korkea koulutus, korkeat tulot sekä tiivistäen korkea sosiaalinen status. Iän ja sukupuolen merkityksestä ei voi teorioiden perusteella esittää perusteltuja hypoteeseja.
Tutkielmassa esitellään myös Pierre Bourdieun distinktioteoria. Internetin diffuusio nähdään distinktioteorian avulla sosiaalisena erottautumisena, jossa valintoja selittävät erottautuminen, sekä valintoihin sisältyvät merkitykset. Distinktioteorian pohjalta luodaan hypoteesi, jonka mukaan internetin diffuusiota ja omaksumista voi selittää yksilön kokonaispääoman määrällä. Kokonaispääoma muodostuu koulutuksesta, tuloista sekä yleisemmin sosiaalisesta statuksesta. Lisäksi distinktioteorian ja diffuusioteorioiden pohjalta luodaan hypoteesi, jonka mukaan internetin omaksumista selittävillä tekijöillä voidaan selittää myös internetin käytön luonnetta.
Aineistona on Suomen Gallupin vuoden 1999 helmikuussa Suomen Trenditiedon sekä Yleisradion yleisötutkimuksen tarpeisiin keräämä kvantitatiivinen Uusmedia99-aineisto. Otoksen koko on 2003 henkilöä. Aineisto on todettu edustavaksi kuvaamaan 12 - 60 -vuotiaita suomalaisia, lukuun otta-matta Ahvenanmaan maakunnan asukkaita. Aineistoa analysoidaan tilastollisesti ristiintaulukoinnin avulla.
Hypoteesit internetin diffuusiosta ja omaksumisesta saavat vahvaa ja monipuolista tukea. Myös muissa tutkimuksissa on saatu vastaavia tuloksia. Internetin ovat omaksuneet korkeasti koulutetut, korkeassa ammatillisessa asemassa olevat pääkaupunkiseudulla tai muissa kaupungeissa asuvat henkilöt. Tärkein selittävä tekijä on korkea koulutus. Lisäksi omaksumista voi selittää koululais- tai opiskelijastatuksella sekä iällä. Nuorimmissa ikäluokissa lähes kaikki tuntevat internetin sekä käyttävät sitä. Sukupuolen avulla ei voi selittää internetin omaksumista, mutta käytön luonnetta voi.
Samoilla tekijöillä kuin omaksumista, voi selittää internetin käytön luonnetta. Käyttötiheyttä lisää korkea koulutus sekä siihen liittyvä korkea ammatillinen asema. Samat tekijät selittävät työhön liittyvän hyötykäytön määrää sekä työpaikalta tapahtuvaa käyttöä. Koulutus on myös tärkein käytön luonnetta selittävä tekijä, tosin pääkaupunkiseudulla internetiä käytetään muuta maata tiheämmin. Käytön tiheydessä nuorimmat ikäluokat eivät erotu aktiivisimmiksi, vaikka internetin omaksumisaste onkin heillä korkea.
Tulosten pohdinnassa tarkastellaan sitä, miten saadut tulokset heijastavat internetin merkityksestä luotuja visioita. Internet ei ainakaan nykyisessä diffuusion vaiheessa ole edistänyt kansalaisten tasavertaisuutta. Samaten tarkastellaan internetin diffuusion erityispiirteitä kuten sen nopeutta. Internetin tulevaisuuden merkityksessä tärkeällä sijalla on se, kuinka laajaa internetin diffuusio lopulta on.