MS-potilaiden kokemuksia avokuntoutuspalveluista -Kyselytutkimus Suomen MS-liiton avopalvelukeskusten asiakkaille.
JOKINEN, TERHI (2000)
2000
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8086
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8086
Sisällysluettelo
1. Johdanto 1 2. Kuntoutujalähtöisyys ja empowerment 4 2.1. Kuntoutujalähtöisyys 4 2.2. Kuntoutujalähtöisyyteen liittyviä ongelmia 6 2.3. Empowerment-näkökulma 8 2.4. Empowerment kuntoutuksen sosiaalityössä 10 2.5. Kuntoutus elämänhallinnan tukijana 12 3. MS-potilaiden kuntoutus 13 3.1. MS-tauti 16 3.1.1. MS-tautiin sairastumisen vaikutuksia 16 3.1.2. MS-tauti sairastuneen elämänkulussa 18 3.1.3. MS-tauti ja empowerment 19 3.2. Avopalvelukeskusten toiminta 20 3.2.1. Kuntoutujalähtöisyys avopalvelukeskusten toiminnassa 23 3.2.2. Avopalvelut kuntoutuksen kentässä 25 4. Tutkimuksen toteutus 28 4.1. Tutkimuskysymykset 29 4.2. Asiakaspalautetutkimuksen ominaispiirteitä 31 4.2.1. Asiakaspalautteen merkitys 32 4.2.2. Tyytyväisyys-käsitteen ongelmallisuus 34 4.3. Aineiston analyysi 35 4.4. Validiteetti ja reliabiliteetti 36 5. Tutkimuksen tulokset 37 5.1. Taustatietoja avopalveluita käyttäneistä henkilöistä 37 5.2. Asiakkaiden arvioita avopalvelukeskusten palveluista 40 5.2.1. Kuntoutuksen vaikuttavuus 42 5.2.2. Mikä avopalveluissa on koettu tärkeäksi 47 5.3. Avopalvelukeskukset osana kuntoutusprosessia 49 5.3.1. Mikä on saanut käyttämään palveluita 52 5.4. Avopalveluita käyttäneiden henkilöiden hyvinvointi ja elämänhallinta 54 5.5. Avoimen kysymyksen vastaukset 56 5.6. Kehittämisehdotuksia 57 6. Johtopäätökset 59 LÄHTEET 66
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin MS-potilaiden kokemuksia avokuntoutuspalveluista, joita heillä ei Suomen MS-liiton tuottamana ole ollut käytettävissään ennen vuotta 1996. Avopalvelukeskuksia on kaksi, Tampereella ja Oulussa. Ne tuottavat avokuntoutuspalveluita ei-vaikeavammaisille ja vastasairastuneille MS-potilaille. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Pirkanmaan ja Pohjoisen avopalvelukeskuksen MS-tautia sairastavat asiakkaat, jotka olivat käyttäneet palveluita maaliskuuhun 1999 mennessä (n=218). Avopalveluiden kehittämisprojektissa on kokeiltu, arvioitu ja kehitetty toimivaa mallia avohoitona tuotettaville ryhmäkuntoutuspalveluille, jotka täydentäisivät erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa. Avopalvelukeskusten tarkoituksena on tarjota kuntoutuspalveluja lähellä MS-potilaiden omia toimintaympäristöjä. Keskeisellä sijalla kuntoutuksessa ovat olleet psykososiaalinen tuki ja sovellettu liikunta.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja se on kvantitatiivinen. Kyselyyn vastasi 87 % kohderyhmään kuuluvista henkilöistä (n=189). Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin jakaumien ja ristiintaulukoinnin tuottamia tietoja. MS-potilaat ovat tyytyväisiä käyttämiinsä avokuntoutuspalveluihin. Tätä mieltä on 96 % vastaajista. Avopalveluiden käytön koetaan vaikuttaneen edistävästi erityisesti psykososiaalisella alueella. 84 % vastaajista kokee avopalveluna tuotetut kuntoutuspalvelut kuntoutusprosessin-sa kannalta välttämättömiksi tai hyödyllisiksi. Vastaajat pitävät avopalvelukeskusten tuottamissa kuntoutuspalveluissa tärkeinä erityisesti toisten samaa tautia sairastavien ryhmäläisten tukea ja uusia kokemuksia, joita kuntoutuskursseilta saa.
Avopalvelukeskusten toiminnan lähtökohtana on kuntoutujalähtöisyys. Kuntoutujalähtöinen paradigma korostaa asiakkaan osallistumismahdollisuuksien ja subjektiuden merkitystä kuntoutuksen suunnittelussa ja kuntoutusprosessissa. Kuntoutujalähtöisyyteen liittyy empowerment-toiminta, jolla tarkoitetaan kuntoutujan vahvistamista niin, että hän rohkaistuu tarttumaan omiin mahdollisuuksiinsa ja vaikuttamaan omaan elämäänsä. Suurin osa MS-potilaista (68 %) kokee, että avopalveluiden käyttö on lisännyt heidän yleistä aktiivisuuttaan ja hieman yli puolet (53 %) avopalvelukeskusten asiakkaista kokee avopalveluiden käytön lisänneen itsenäistä selviytymistä arkielämässä. Avopalvelukeskukset ovat siis onnistuneet hyvin empowerment-toiminnassa. Erityisen hyvin empowerment-toiminnassa onnistuminen näkyy avopalvelukeskuksiin syntyneissä itseapuryhmissä, joissa asiakkaat ovat itsenäistyneet palvelujärjestelmästä alkaen itse toimia ja järjestää elämäntilannettaan omatoimisesti.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja se on kvantitatiivinen. Kyselyyn vastasi 87 % kohderyhmään kuuluvista henkilöistä (n=189). Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin jakaumien ja ristiintaulukoinnin tuottamia tietoja. MS-potilaat ovat tyytyväisiä käyttämiinsä avokuntoutuspalveluihin. Tätä mieltä on 96 % vastaajista. Avopalveluiden käytön koetaan vaikuttaneen edistävästi erityisesti psykososiaalisella alueella. 84 % vastaajista kokee avopalveluna tuotetut kuntoutuspalvelut kuntoutusprosessin-sa kannalta välttämättömiksi tai hyödyllisiksi. Vastaajat pitävät avopalvelukeskusten tuottamissa kuntoutuspalveluissa tärkeinä erityisesti toisten samaa tautia sairastavien ryhmäläisten tukea ja uusia kokemuksia, joita kuntoutuskursseilta saa.
Avopalvelukeskusten toiminnan lähtökohtana on kuntoutujalähtöisyys. Kuntoutujalähtöinen paradigma korostaa asiakkaan osallistumismahdollisuuksien ja subjektiuden merkitystä kuntoutuksen suunnittelussa ja kuntoutusprosessissa. Kuntoutujalähtöisyyteen liittyy empowerment-toiminta, jolla tarkoitetaan kuntoutujan vahvistamista niin, että hän rohkaistuu tarttumaan omiin mahdollisuuksiinsa ja vaikuttamaan omaan elämäänsä. Suurin osa MS-potilaista (68 %) kokee, että avopalveluiden käyttö on lisännyt heidän yleistä aktiivisuuttaan ja hieman yli puolet (53 %) avopalvelukeskusten asiakkaista kokee avopalveluiden käytön lisänneen itsenäistä selviytymistä arkielämässä. Avopalvelukeskukset ovat siis onnistuneet hyvin empowerment-toiminnassa. Erityisen hyvin empowerment-toiminnassa onnistuminen näkyy avopalvelukeskuksiin syntyneissä itseapuryhmissä, joissa asiakkaat ovat itsenäistyneet palvelujärjestelmästä alkaen itse toimia ja järjestää elämäntilannettaan omatoimisesti.