Feministinen radikaaliterapia itsehoitomenetelmänä ja naisen identiteetin tukijana.
HINTIKKA, SATU (2000)
2000
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2000-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8083
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-8083
Sisällysluettelo
1. ALUKSI 3 2. MITÄ ON FEMINISTINEN RADIKAALITERAPIA? 6 FRT:N TAUSTAA 6 IDEOLOGISET LÄHTÖKOHDAT 8 SÄÄNNÖT JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 9 FRT MODERNINA PROJEKTINA 14 3. FRT ITSEHOITOMUOTONA 17 KETKÄ HAKEUTUVAT ITSEHOITO-RYHMIIN? 18 FRT:N SUHDE NAISTEN TIEDOSTAMISRYHMIIN 20 MIHIN ITSEHOITORYHMIEN TERAPEUTTISUUS PERUSTUU? 22 Pienryhmätutkimuksen antamat suuntaviivat 22 Ryhmän vaikuttavuuden salaisuus 24 Ryhmän ideologia keinona ongelmallisen kierteen katkaisemiseen 25 Naiseuden karikot 27 4. MENETELMÄLLISET VALINNAT 30 AINEISTO 30 Aineiston kerääminen 30 Mitä kysyttiin ja mistä kirjoitettiin? 33 Keitä ja minkälaisista ryhmistä mukana? 34 ANALYYSITAVAN MUOTOUTUMINEN 35 Aineiston luonteesta ja käytöstä 35 Kaksijakoisen strategian toteutus 36 5. KOKEMUKSET FRT:STÄ 38 MIKÄ SAA LÄHTEMÄÄN RYHMÄÄN? 38 RYHMÄN JA JÄSENTEN VAIHEET 40 MITÄ TEEMOJA NAISET KÄSITTELIVÄT RYHMÄSSÄ JA MITEN? 44 TÄRKEÄKSI KOETTU: MIKÄ "KOLAHTAA"? 46 Lupa tunteisiin ja niiden ilmaisuun 46 Itsen hyväksyminen ja arvostaminen 49 Turvallisuus: säännöt ja naisten yhteishenki 51 Yhdessäolo ja ystävyys 54 Yhteiskunnallisuus ja naiseuden vahvistaminen 55 FRT-MENETELMÄN HERÄTTÄMIÄ KYSYMYKSIÄ 57 Säännöt: rajoja ja rajoituksia 57 Asiantuntijuuden dilemma 59 Suhde vetäjiin: FRT:n eri linjat? 63 6. MUUTOSKERTOMUSTEN MIELI 66 NARRATIIVISUUDESTA 66 KOKEMUKSESTA KIRJOITTAMINEN 67 MUUTOSPROSESSIN KUVAUKSIA 69 Käänteentekevät tarinat 70 Tasaisen kehityksen tarinat 72 Kriittiset tarinat 76 FRT IDENTITEETTIPROJEKTINA 79 Naisen ideaali 80 FRT vastalääkkeenä naiseuden ongelmiin 82 FRT YHTEISENÄ KIELENÄ JA TARINAVARASTONA 83 Uusi kieli muutoksen avain 84 Muutosta sanoissa vai teoissa? 86 7. (L)OPETUKSIA 88 LÄHTEET: 91 JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET: 96
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Feministisen radikaaliterapian (FRT) nimellä tunnettuja itsehoitoryhmiä. Kiinnostuksen kohteena on näissä ryhmissä käytetty kurinalainen menetelmä ja se terapeuttinen muutosprosessi, johon ryhmien avulla pyritään. Tutkimusta varten on kerätty laadullinen aineisto, jossa FRT-ryhmiin osallistuneet naiset ovat kirjoittaneet
vapaamuotoisesti FRT-kokemuksistaan. Näiden lisäksi on hyödynnetty muutaman FRT-naisen teemahaastatteluja ja muuta julkaisematonta
materiaalia menetelmästä ja FRT-kouluttajilta. Aineiston laadullisen analyysin avulla on pyritty selvittämään, mikä menetelmässä on osallistujien kannalta toimivaa ja mikä ei, mikä heidän elämässään on FRT:n myötä muuttunut ja miten muutosprosessi on edennyt.
Tutkielman teoreettisessa osassa kuvaillaan FRT:n syntyhistoriaa, taustaideologiaa ja menetelmää käytännössä. FRT:tä tarkastellaan aiemman pienryhmätutkimuksen ja etenkin itsehoitoryhmistä olevan tutkimustiedon valossa, peilaten sitä mm. naisten tiedostamisryhmätoimintaan. Terapeuttisen muutosprosessin ymmärtämisessä keskeiseksi välineeksi nousee näiden ryhmien ideologia.
Naistutkimuksen avulla perehdytään naiseksi kasvamiseen ja naiseuteen liittyviin ristiriitoihin ongelmien taustalla. Ryhmän vaikutuksesta tapahtuvan muutosprosessin ja naisen identiteetin uudelleenrakentumisen
tarkastelussa hyödynnetään myös narratiivista eli tarinanäkökulmaa. Sosiaalisen konstruktionismin värittämä tarkastelutapa on
taustavaikuttajana työn muissakin osissa.
Aineiston analyysi näillä välineillä jakautuu kahteen osaan. Perinteisellä sisällönanalyysillä selvitetään mm. naisten syitä osallistua FRT-ryhmiin, heidän läpikäymiään vaiheita, tärkeimpiä
kokemuksia ja oivalluksia ryhmässä sekä näkemyksiä itse menetelmästä. Tarinanäkökulmalla pureudutaan tarkemmin erilaisiin muutosprosesseihin, naisten identiteetin rakentamiseen sekä yhteisen FRT-kielen osuuteen
muutoksessa. Yhdessä ne muodostavat kuvan FRT:stä identiteettityön näyttämönä, jossa naiset voivat vahvistaa heikoiksi jääneitä puoliaan,
mm. itsetuntoa, kaikkien tunteiden hyväksymistä ja erillisenä itsenä olemista. FRT:n ideologia tarjoaa naisille uudenlaisen kielen ongelmien
hahmottamiseen, mikä tekee mahdolliseksi nähdä ja kokea myös itsensä uudessa valossa. Yhteinen kieli ja kokemukset synnyttävät ryhmään myös
voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka pitää osaltaan yllä positiivista muutoskehää.
Vaikka FRT-menetelmä on koettu pääosin hyväksi, löytyy ryhmien alkukoulutuksesta muutamia kehittämiskohtia. Sen pitäisi olla systemaattisempaa, vähemmän kouluttajien persoonasta riippuvaista ja opettaa ryhmille enemmän konkreettisia työskentelymenetelmiä. Monet FRT:n menetelmälliset ideat, mm. selkeä rakenne, kierrokset ja
ajankäytön seuranta, olisivat sovellettavissa sellaisenaan muihinkin ryhmätyömuotoihin ja etenkin itsehoitoryhmiin vuorovaikutuksen
tasapuolistamiseksi. Yhteiskunnallisen vallankäytön näkyväksi tekeminen terapiassa on myös eräs FRT:n haasteista muille
terapiamuodoille.
Tutkimusmenetelmänä kahden erilaisen näkökulman, fakta- ja tarinanäkökulman, soveltaminen rinnakkain todetaan hedelmälliseksi
ratkaisuksi. Eri analyysiosiot täydentävät toisiaan ja antavat FRT:stä ilmiönä kokonaisemman kuvan kuin kumpikaan yksin. Kokeilu luo uskoa laadullisen menetelmin tehtävään pienryhmätutkimukseen ja sen perinteen
elvyttämiseen sosiaalipsykologiassa.
vapaamuotoisesti FRT-kokemuksistaan. Näiden lisäksi on hyödynnetty muutaman FRT-naisen teemahaastatteluja ja muuta julkaisematonta
materiaalia menetelmästä ja FRT-kouluttajilta. Aineiston laadullisen analyysin avulla on pyritty selvittämään, mikä menetelmässä on osallistujien kannalta toimivaa ja mikä ei, mikä heidän elämässään on FRT:n myötä muuttunut ja miten muutosprosessi on edennyt.
Tutkielman teoreettisessa osassa kuvaillaan FRT:n syntyhistoriaa, taustaideologiaa ja menetelmää käytännössä. FRT:tä tarkastellaan aiemman pienryhmätutkimuksen ja etenkin itsehoitoryhmistä olevan tutkimustiedon valossa, peilaten sitä mm. naisten tiedostamisryhmätoimintaan. Terapeuttisen muutosprosessin ymmärtämisessä keskeiseksi välineeksi nousee näiden ryhmien ideologia.
Naistutkimuksen avulla perehdytään naiseksi kasvamiseen ja naiseuteen liittyviin ristiriitoihin ongelmien taustalla. Ryhmän vaikutuksesta tapahtuvan muutosprosessin ja naisen identiteetin uudelleenrakentumisen
tarkastelussa hyödynnetään myös narratiivista eli tarinanäkökulmaa. Sosiaalisen konstruktionismin värittämä tarkastelutapa on
taustavaikuttajana työn muissakin osissa.
Aineiston analyysi näillä välineillä jakautuu kahteen osaan. Perinteisellä sisällönanalyysillä selvitetään mm. naisten syitä osallistua FRT-ryhmiin, heidän läpikäymiään vaiheita, tärkeimpiä
kokemuksia ja oivalluksia ryhmässä sekä näkemyksiä itse menetelmästä. Tarinanäkökulmalla pureudutaan tarkemmin erilaisiin muutosprosesseihin, naisten identiteetin rakentamiseen sekä yhteisen FRT-kielen osuuteen
muutoksessa. Yhdessä ne muodostavat kuvan FRT:stä identiteettityön näyttämönä, jossa naiset voivat vahvistaa heikoiksi jääneitä puoliaan,
mm. itsetuntoa, kaikkien tunteiden hyväksymistä ja erillisenä itsenä olemista. FRT:n ideologia tarjoaa naisille uudenlaisen kielen ongelmien
hahmottamiseen, mikä tekee mahdolliseksi nähdä ja kokea myös itsensä uudessa valossa. Yhteinen kieli ja kokemukset synnyttävät ryhmään myös
voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen, joka pitää osaltaan yllä positiivista muutoskehää.
Vaikka FRT-menetelmä on koettu pääosin hyväksi, löytyy ryhmien alkukoulutuksesta muutamia kehittämiskohtia. Sen pitäisi olla systemaattisempaa, vähemmän kouluttajien persoonasta riippuvaista ja opettaa ryhmille enemmän konkreettisia työskentelymenetelmiä. Monet FRT:n menetelmälliset ideat, mm. selkeä rakenne, kierrokset ja
ajankäytön seuranta, olisivat sovellettavissa sellaisenaan muihinkin ryhmätyömuotoihin ja etenkin itsehoitoryhmiin vuorovaikutuksen
tasapuolistamiseksi. Yhteiskunnallisen vallankäytön näkyväksi tekeminen terapiassa on myös eräs FRT:n haasteista muille
terapiamuodoille.
Tutkimusmenetelmänä kahden erilaisen näkökulman, fakta- ja tarinanäkökulman, soveltaminen rinnakkain todetaan hedelmälliseksi
ratkaisuksi. Eri analyysiosiot täydentävät toisiaan ja antavat FRT:stä ilmiönä kokonaisemman kuvan kuin kumpikaan yksin. Kokeilu luo uskoa laadullisen menetelmin tehtävään pienryhmätutkimukseen ja sen perinteen
elvyttämiseen sosiaalipsykologiassa.